Ur boken, Major Peter Schnitlers GRENSEEKSAMINASJONSPROTOKOLLER 1742-1745, band III. Sammanställt av Lars Ivar Hansen och Tom Schmidt.
Kommissionen använde de boende och vistande ortsbefolkningen som vittne till hur riksgränsen skulle dragas och hur markerna historiskt hade används.
| Betydelse på Norska(översatt till svenska) | Lappiska eller Finske ord | Karelska eller Storfinländska ord (översatt till meän kieli) |
| Renskinn handskar | Kistak | Gienhatt (Kintat) |
| Husbonde | Eisæd | Isanda (Isändä) |
| Matmoder | Aned | Amanda (Emändä) |
| Dræng | Ræng | Dræng (Drengi) |
| Tjänste-Piga | Balvelin-Piga | Balvelima Piga (Palvelo Piga) |
| Ung dotter | Nore-neida | Nurin Neita (Nuori Neiti) |
| Fruntimmer | Naars | Maars (Naras) |
| Sjö-Fisk (Havssej) | Saide | Saida |
| Tran | Voje | Voida |
| Järn-Steen | Raude geriæ | Rauda girj (Rauda kivi) |
| Søe (Plats) | Bardne | Baika (Baikka) |
| Guld | Kolle | Kulda |
| Gryde | Gata | Gatan |
| Set paa en ting (Sett på en plats) | Bia Bajela | Bama Bajelin ( Kattonut yhtä paikka) |
| Var är min pipa? | Gast Pipa? | Gussa Pipo (Missä pipo on) |
| Här är den | Dast le | Dæssan (Dässä) |
| En bedrövlig tillstånd | Surgas Dille | Surgulenen delan (Surolinen dila) |
| Ett sorgligt leverne | Surgæs Ælem | Surgolænelle Læmem (Surolinen elämä) |
| Här i Världen | Dam Ilmest | Dæma Malman (Dämä Mailma) |
| Igennem Kaars och sjukdom | Rusi Kiale ja Daudej | Restem Gaute ja Daudin |
| Hedra din Fader och din Moder | Kunget Akiet jeset Ædne | Kunjet Sinæn Isan, Sinan Eide. ( Kunioita sinon Isä ja Äidiä) |
| Söndag | Sodna Peive | Sodna Peive (Sunnuntai Päivä) |
| Skinn | Tule | Dolja (Dalja) |
| Lamm | Lappe | Lambha (Lammas) |
| Ren kalv | Nurssa | Vahaset (Vassika) |
| Dag | Peive | Peivan (Päivä) |
| Natt | Ija | Øna (Yö) |
| Afton | Akiet | Ægta (Ilta) |
| Bank | Bænge | Bænkin (Bankki) |
| Säng | Sænge | Sængin (Sängy) |
| Brännvin | Bollem Vine | Balla Viine (Balo Viina) |
| Ett | Ogt | Oxe (Yksi) |
| Två | Qvegt | Koxe (Kaksi) |
| Tre | Kolm | Kolm (Kolme) |
| Fyra | Niell | Nelje (Neljä) |
| Fem | Vitt | Viise (Visi) |
| Sex | Kutt | Kusse (Kuusi) |
| Sju | Ziesziem | Zietsem (Seitsemän) |
| Åtta | Kauthe | Katixen (Kaheksan) |
| Nio | Aute | Ydixen (Yheksän) |
| Tio | Laage | Kymenne (Kymenen) |
| Överhet | Esevalde | Esevallat (Isovalda) |
| Straffa inte | Alle Rangast | Alle Rangast (Älä Rangasta) |
| Förbjudet | Gielda | Gielda (Gieldå) |
| Vred | Vaisse | Vehas (Vihasa) |
| Dop | Gaste | Gasten (Gaste) |
| Dryck (Dricka) | Jocha | Jocha (Juoma) (Jouka) |
| Skulder | Volgoloik | Volgoleinæ (Velgoja) |
| Förlåt | Andagas adda | Andagas anna (Anteksi anna) |
| Evig Tid | Ikken aig | Ikan aig (Ikonen aika) |
| Salig | Audogæs | Audogæs (Audogas) |
| Tro | Osko | Oskon (Usko) |
| Bekännelse | Daudest dæme | Dauest demen (Tunosta minen) |
| Kropp | Runnes | Rumen (Rumis) |
| Lag | Lake | Lain (Lagi) |
| Lax | Louse | Lohen (Lohi) |
| Fågel | Lodde | Lenda (Lindo) |
| Ord | Sanne | Sana (Sana) |
| Bön | Rokos | Rokos (Rokous) |
| Menighet | Seuro gadde | Seurogundan (Seuragunda) |
Denna likhet emellan de Lappiska (mer om språket) och Östfinländska ord samlat av den Norske Missions Skolmästaren i Varanger den 8 februari 1745. Niels Pedersen. Läs också om Jacop Fellmans anteckningar.
Från Shefferus bok History of Lapland, 1673.
Common vocabulary
This is a small sample of cognates in basic vocabulary across Uralic, illustrating the sound laws (based on the Encyclopædia Britannica and Hakkinen 1979). Note that in general two cognates do not have the same meaning; they merely have the same origin. Thus, the English word in each row should be regarded as an approximation of the original meaning, not a translation of the other words. According to Estonian philologist Mall Hellam, the only entire sentence that is mutually intelligible is, "The living fish swims in water" (even though it isn't really mutually intelligible [1]).
| English | Finnish | Estonian | North Sami | Inari Sami | Mari | Komi | Khanty | Hungarian | Finno-Ugric reconstruction |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| heart | sydän, sydäm- | süda, südam- | - | - | šüm | śələm | səm | szív | *śiδä(-mɜ) / *śüδä(-mɜ) |
| lap | syli | süli | salla, sala | solla | šəl | syl | jöl | öl | *süle / *sile |
| vein | suoni | soon | suotna, suona | suona | šön | sən | jan | ér | *sōne / *se̮ne |
| go | mennä, men- | minna, min- | mannat | moonnađ | mije- | mun- | mən- | menni, megy | *mene- |
| fish | kala | kala | guolli, guoli | kyeli | kol | - | kul | hal | *kala |
| hand | käsi, käte- gen. käden, part. kättä |
käsi, kät- gen. käe, part. kätt |
giehta, gieđa | kieta | kit | ki | köt | kéz | *käte |
| eye | silmä | silm | čalbmi, čalmmi | čalme | šinča | śin | sem | szem | *śilmä |
| one | yksi, yhte- gen. yhden, part. yhtä |
üks, üht- gen. ühe, part. üht(e) |
okta, ovtta | ohta | ikte | ət'ik | ĭt | egy | *ykte |
| two | kaksi, kahte- gen. kahden, part. kahta |
kaks, kaht- gen. kahe, part. kaht(e) |
guokte | kyeh´ti | kokət | kyk | kät | kettő/két | *kakta / *käktä |
| three | kolme | kolm | golbma | kulma | kumət | kujim | koləm | három | *kolme / *kulme |
| ice | jää | jää | jiekŋa, jieŋa | jiena | ij | ji | jöŋk | jég | *jäŋe |
| louse | täi | täi | dihkki | tikke | tij | toj | tögtəm | tetű | *täje |
(Orthographical notes: The hacek (š) denotes postalveolar articulation, while the accent (ś) denotes a secondary palatal articulation. The Finnish letter 'y' [y] represents the same phoneme (a rounded or centralized [i]) as the letter 'ü' in other languages. The voiced dental spirant [ð] is the origin of the standard Finnish 'd', which is realized differently in each dialect today. The same sound is marked with the letter đ in the Sami languages. The Sami 'č' is a voiceless postalveolar affricate [ʧ].)
The numbers from 1 to 10 in Finnish, Estonian, Võro, North Sami, Erzya, Meadow Mari, Mansi, Hungarian, and Proto-Finno-Ugric.
| Number | Finnish | Estonian | Võro | North Sami | Inari Sami | Erzya | Meadow Mari | Mansi | Hungarian | Proto-F-U |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | yksi | üks | ütś | okta | ohta | vejke | ikte | akva | egy | *ykte |
| 2 | kaksi | kaks | katś | guokte | kyeh´ti | kavto | kokət | kityg | kettő | *kakte |
| 3 | kolme | kolm | kolm | golbma | kulma | kolmo | kumət | hurum | három | *kolm- |
| 4 | neljä | neli | nelli | njeallje | nelji | ńiľe | nələt | nila | négy | *neljä- |
| 5 | viisi | viis | viiś | vihtta | vitta | veƭe | wizət | at | öt | *vit(t)e |
| 6 | kuusi | kuus | kuuś | guhtta | kutta | koto | kuδət | hot | hat | *kut(t)e |
| 7 | seitsemän | seitse | säidse | čieža | čiččam | śiśem | šəmət | sat | hét | N/A |
| 8 | kahdeksan | kaheksa | katõsa | gávcci | käävci | kavkso | kandaš(e) | ńololov | nyolc | N/A |
| 9 | yhdeksän | üheksa | ütesä | ovcci | oovce | vejkse | indeš(e) | ontolov | kilenc | N/A |
| 10 | kymmenen | kümme | kümme | logi | love | kemeń | lu | lov | tíz | N/A |
One reconstruction for numbers 8 and 9 is *kak+teksa '10–2' and *yk+teksa '10–1', where *teksa cf. deka is an Indo-European loan; notice that the difference between /t/ and /d/ is not phonemic, unlike in Indo-European.
100-word Swadesh lists for certain Finno-Ugric languages can be compared and contrasted at the Rosetta Project website: Finnish, Estonian, Hungarian, Erzya. Notice that particularly the Finnish list is unreliable, because it contains several neologisms or formal words, for example, henkilö (from henki life + place suffix) instead of the more commonly used ihminen, which is a Baltic Finnic word. The Finnish list has also spelling errors suggesting it was compiled by a person who does not know Finnish.
(Nytryckt ordlista påbörjat i augusti 2005)
Kompletterat från Inkeri Tuovinen 1929-37, mikrofilmat material.
Den ungdom, som efter sekelskiftet uppväxte i Norrbottens finnbygd, fick aldrig skolans hjälp att väcka intresse för bygdens språk och dess andliga liv, ej heller att göra bekantskap med finsk litteratur eller att lära sig i skrift behandla sitt modersmål. Snarare var tendensen i skolans verksamhet och myndigheternas inställning att väcka motvilja mot detta. Det kulturella folkskiktet, som uteslutande behärskade svenska språket hade ej förutsättningar för denna forskningsgren. Dessutom såg det enligt tidens sed nedlåtande på bygdens ursprungliga andliga allmogen kultur och betraktade den närmast som en primitivitet utan något värde icke minst därför, att den var av finsk ursprung.
Därför blev Tornedalska allmogekulturens historia med dess säregna drag aldrig skriven. En i seklets början missriktad rasfråga och en förlegad degradering av allmogekulturen som "kulturens" motsats i relation till herrefolkets kultur som den verkliga kulturen, uppfostrade även finnbygdens folk till att förneka och ringakta sin ursprungliga historia.
De fåtaliga namnhistoriska undersökningar, som utförts i finnbygden, visar enstämmigt i samma riktning, som dialektforskningen. Här må endast hänvisas till undersökningar av W. L. Wanhainen (Finnbygdssakunnigas betänkande 1921), Erik Wahlbergs arbeten, Jalmari Jaakola, A. Luukko, H. Ojansuu m.fl. I ett arbete redovisar förf. till detta arbete resultatet av en undersökning rörande namnen i Tornedalen (även den finska sidan) och deras ursprung. Där påvisas, att enligt vad namnen omvittnar skedde den första historiskt kända invandringen från Tavastland och Satakunta, medan en senare invandring av savolaksare skedde huvudsakligen under senare delen av 1500-talet från de av savolaksa nybyggare invaderade områdena kring Uleträsk och Uleälvdal.
En tidigare invandring under kvänernas tid hör till en period, därifrån vi har få dokument, men de som finns, peka på Österbotten som kvänernas hemtrakt. Ort- och släktnamnen under 1500-talet i Tornedalen ger inga antydningar om en ursprunglig svensktalande befolkning här men väl bevis på livlig kontakt med orterna i Finland.
På samma sätt pekar den bebyggelsehistoriska forskningen på inflyttning från Finland. Tornedalens bägge älvstränder, som var den del av finnbygden, som allra tidigast befolkades, hade enligt alla vittnesbörd redan vid den historiska tiden inbrott en befolkning av finsk nationalitet, medan samerna ännu nomadiserade i periferierna. En del forskare vill t.o.m. anse att finnar fanns i finnbygden redan under de första århundradena e.Kr. Kolonisationen spridde sig från älvdalen inåt ödemarkerna lockad av fiskrika sjöar, det rikliga villebrådet och förefintligheten av naturängar kring sjöarna. Detta skedde dock först under 1500- och 1600-talet. Befolkningen i gränsbygden kunna således med fullt skäl sägas vara bebyggare sedan "ur minnes tider". Förf. August Lindell, Bidrag till historien om Norrbottens läns bebyggande. Ak. avh. 1900, s. 9., ger talrika citat från historiska urkunder som stöd för denna uppfattning. W. L. Wanhainen framhåller att " I Tornedalen och sannolikt i Kalxälvdalen mötte dem (event. svensktalande) bebyggare av annan stam".
Detta gällde den tidiga medeltiden. bebyggelsen hade redan då utbrett sig norrut längs älvdalen. Som egen socken nämns Torneå 1403, men ett kapell fanns där åtminstone redan 1346. Huruvida det då fanns fast bosättning i Råneå och Kalix vet vi ej men är sannolikt. Men i förläningsbrevet till ärkebiskop Jakop Ulfsson 1482, omnämnes Kalix som egen socken jämte Särkilax (Serchilachtij= Särkilax) eller nuvarande Övertorneå, kapell under Torne pastorat. Området var då birkarlarnas intressesfär med Torne handelsplats som huvudort. Dessa hade nämligen redan 1275 erhållit monopol på handeln, vilka privilegier på nytt fastställdes på Telga möte 1328, vartill även tillades rättigheten att uppbära skatt. Med birkarlarna följde stamförvanter från Tavastland och Satakunta och med sannolikhet kan man räkna dessa som tillhörande den tidigaste fasta bosättningen här uppe. Här är emellertid icke platsen att ingå på dessa väl veriferade folkrörelser, som vederhäftigast skildras av J. Jaakola i Pirkkalaislikkeen synty, 1922. Tavastrna hade emellertid konkurrenter i kareler, som från Vita havsområdet (Gandviken) gjorde sina handelsfärder och plundringståg ända ner till Helsinglands norra gräns vid Bygdetrakten.
Läs mer om detta här: Ur Norrbottens finnbygds historia.html
Om ortnamnens betydelse för forskningen angående bebyggelsens ursprung skriver Esias Tegnér d.y.: "Ortnamnen äro utan gensägelse att räkna bland människotankens varaktigaste skapelser. Städer förintas så att knappt spillrorna mera finnas, men namnet, som staden burit, viker ej från sitt rum. Själva naturen ombildas, skogar uthuggas, höjder jämnas med marken, strömmar sina ut, sjöar torka och likväl bär orten ett namn, som talar om skog, höjd och ström. Hela djursläkten kunna utdö från jorden, men ortnamnen vittna ännu om, var sådana djur en gång haft sitt bo."
Beträffande finnbygden finns otaliga exempel, som bestyrker riktigheten av dessa iakttagelser. I Tornedalen, den tidigare bebyggda delen av finnbygden, är alla namn på byar, gårdar, berg, ställen, orter, floder, åar, sjöar m.m. av finskt ursprung. Många av ortnamnen är redan tidigare försvenskade eller förvanskade i gamla handlingar till följd av icke-finskkunniga tjänstemäns oförmåga att återge den rätta ortografin (H: Tenerz, ibid., 1960). De numera förkommande svenska ortnamnen är självklart av färsk datum och ofta mer eller mindre lyckade resultat av den försvenskningsiver, som med järnvägens tillkomst introducerades här av järnvägsstyrelsen.
Läs mer om detta här: Namnandring.html
| Meänkieli/Kvänska | Svenska | Finska |
| Ahmanjäsen (Varkanjäsen), "Poron takajalan jäsen johon ahma iskee. Taitamaton teurastaja yrittää katkaista jalan samasta kohtaa, oikein tehtynä jalka katkaistan alenpaa. | Bakre knäled på renen
|
|
| Apaja | Notdrag (plats) | Nuotanveto (paikka) |
| Arina | Ljuster | |
| Aikanen | Ganska | Melko |
| Aisat
|
Dragstörar av trä för vagn och släde (ren och häst) | Rekiveto välineet
|
| Alju | Tam | Kesy |
| Alli | Alfågel | Alli |
| Ansa | Fångstsnara | Hirttosilmukka |
| Asukhaat | Bosättare | |
| Avento | Vak | Avanto |
| Auttaa, "Se küllä ei auttaa
mithän että Aukusille sârnâ".
"Tässä ei auttaa mithään se koriu, tässä ei püsü mikhän ôrninkissa". |
Hjälper (inte)
|
|
| Auvokäsin | Utan vantar (handskar) | |
| Bikari | Spik | Naula |
| Biexo | Pjäxa | Mono |
| Buota | Vackert väder, uppehåll | Kesäsää |
| Davi | Krikka (mindre sjöfågel) | Tavi |
| Dirro | Silvertärna | Lapintirra |
| Dokka | Mindre flock av djur | Pinempi lauma |
| Eemäs | Längre bort | Kauemmas |
| Eksuivät | Gick vilse | Eksynyt |
| Erheys | Misstag | Erehdys |
| Elämöijä | Föra oljud | Melu, Meteli |
| Elå | Hjord (stor flock av renar) | Lauma |
| Emäke (Emäte) | Matstrupe | Kurkkutorvi |
| Freistata | Försöka | Yrittä |
| Göyesi | Hampatråd | |
| Haavaitunnu | Skadad | Loukkaantunut |
| Haaruka | Delad kvist att fästa ripsnaran i | |
| Hankavitta
|
Hållare för åra (oftast gjort av vriden vide tidigare) | |
| Hangisäski | Insekt | |
| Hango | Stör | |
| Hanki | Skare | Hankiainen |
| Hankala | Svårt | Vaikea |
| Harjaintua | Bli van | Saada kokemusta |
| Hailea | Sval (Vattnet är under kroppstemparatur) | Villeä |
| Havata | Upptäcka | Keksiä, Löytä |
| Havilinen | Den har inget värde, (onödig) | Turha, Tarpeeton |
| Haasio (teta) | Hässja hö | Riposta heinä |
| Heinähäkki | Hösläde med galler väggar | Heinäreki |
| Hellä | Spis | Liesi |
| Herällä | Vaken | Herreilä |
| Hias | Sölig | Hidas, Vitkasteleva |
| Hihata | Åka skidor | Hiihtää |
| Hilla | Hjortron | Lakka |
| Hinki | Hink | Sanko, Ämpäri |
| Hinkalo | Koplats i ladugård | |
| Hiri | Råtta | Rotta |
| Hirvistellä | Grimasera | Irvistellä |
| Hoksata | Komma på | Muistua mieleen |
| Homma | Sysselsättning | |
| Hoppu | Bråttom | Kiire |
| Houkka, Houllo | Tok | Hölmö |
| Hokka | Varg | Susi |
| Houpada | Backa båten med årorna | Taaksepäin kuljetta venen |
| Huokátta | Sucka | Huokaista |
| Huoratrilla | Cykel | Polkupyörä |
| Huntérata | Tänka | Miettiä, Ajatella |
| Huuliparta | Mustasch | Viikset |
| Hyysikä | Toalett | Vessa |
| Hyttheinen | Svidare (Insekt) | |
| Häjy | Elak | Ilkeä |
| Häthäinen | Otålig | Kärsimätön |
| Häikässä | Skrämma | Pelotta, Pelästyttää |
| Ikävä | Sorgligt | Surullinen |
| Ilma | Väder | Sää |
| Ilmanaikan | Utan orsak | |
| Ilmanki | Det är väl så | |
| Ilmestyä | Dyka upp plötsligt | |
| Itseviisas | Egenkär (självklok) | |
| Ittepäinen | Envis | Itsepäinen |
| Jaakea | Senfärdig | Hidas, Kankea |
| Jahada | Jaga | Metsästää |
| Jankutaa | Tjata | |
| "Konka sie jaksat"? | Hur mår du? | Miten voit? |
| Jalkalapsi, Jalkakläppi | Barn utom äktenskapet | |
| Jalkakynä, "Ku oli valkeat laattiat ei niitä pestu ku kolme kertaa vuoessa: Johanekseksi, jouluksi ja marianpäiväksi. Hiala ja jalkakunälä, se olí vanhaa varpuluuta, josta oli sijep päästettu. | Skurkvast
|
|
| Jarho | Ispigg, att göra hål i isen med | |
| Jata | Utkastade nät efter varann | Monta verkoa peräkkäin |
| Joki | Bäck | Puro |
| Joulu, "Jos en jouú joiluksi, kullä pääsen pääsiäisennä, jos en pääse pääsiäisennä, kullä heilun helluntaina". | Jul
|
Joulu
|
| Juoulukeitto, "Tälä on prukattu kuivattua saita joulukeitoksi, se on lipeässä liotettu". | Lutfisk
|
|
| Joutava | Onödig | Tarpeeton |
| Jouten | Ledig | Vapaa (töistä) |
| Joutsi | Pilbåge | |
| Juokale | Drinkare (drucken person) | |
| Jouhkainen | Svan | Joutsen |
| Jukko, "Reen tai kelkan etulautaa aisain poikkipuun yhdistävä, nivelikäs rautaesine. Nut on se jukko aivan rauvasta, ennen vittasta". | Slädes tvärbalk där dragselen fästes
|
|
| Juova | Svårforcerad terräng (stenig) | |
| Juorukas | Skvallrig | Juoruta |
| Jurakko | Tjärig stubbe | Kanto |
| Judella | Samtala, berätta | Keskustella |
| Jukkoaisat | Dragsele (mindre modell, till ren) | |
| Juksata | Lura | Puijata |
| Jumalanlapsi, "Kristitut ne vain on jumalanlapset, ja kaiki mut on mailman ja pimeuven lapsia jotka rietasta palvelevat". | Guds barn
|
|
| Jumalaton, "Kristituile veisathin (kuoltua) taifvalisia virsiä, ja jumalattomille huonompia". | Ej troende
|
|
| Jyleä | Spårig väg (stig) | |
| Jänkkä | Kärr | Suo, rämä |
| Järämä | Sele mellan två forsar mindre än suoando | |
| Jätkä | Vandrande arbetare | |
| Jääpohja | Flen (Isbildning på barmark) | |
| Jääteli | Isflak | Jäälautta |
| Kaalompi | Svalare | Viielämpi |
| Kaare | Båge | Kaari |
| Kaare | Fångstplats vid snarning av ripor (Även rengärde) | |
| Kaarisaha | Bågsåg | |
| Kaamos
|
Midvintertid då solen ej når över horisont i övre lappmarken | |
| Kadotta, "Se Maija viielätoista, lähti sivakoilla käumhään Ulika ihnuusseen, sillä oli sisar sielä, Kristiina, Parskin Pekkalan vaimo; ja puörtyj methään, se oli tuiskunu tien, ja kaotti sen ja kuoli sinne, vikkoa jälkhiin löuttui". | Försvinna, gå vilse
|
|
| Kahetia | Vara avundsjuk | Kateellinen |
| Kainuunruotsi, "Kainuun murre; sanotaan niin vaikeaksi, ettei pirukaan sitä ymmärrä vaan tarvitsee tulkin". | Kalix mål
|
|
| Kaitainen | Smal | Kapea, Ahdas |
| Kakarat | Småungar | Penska |
| Kakuri, "Tohtajaa ja kakkuri on virattomat linnut, ej nitä voi suä". | Storlom (fiskätande sjöfågel, dåligt kött) | Kuikka
|
| Karjasta | Höja rösten (skrika) | Huutaa |
| Kastua | Bli blöt | Märkä |
| Katua | Ångra sig | Katua |
| Katto tuone! | Titta dit! | Katselle sinne! |
| Katsoja, "Mies tai vaimo, joka saattaa katsomalla parantaa eriläisiä tauteja". Tämä Matin Mina kattoia, mie menin sen tuöt. Se kattoi, mie paiian risuin, se puhalteli ja tulitikuila pirsi ninku karusellisä umpäri sitä kättä. No illala sinä oli tuhaisen tuska, mutta ku mie nukuin vuön, se amulla ej mithän. Ei net ota palkka. | Helbrägdare
|
|
| Kaljamaa | Väg som frusit till och blivit halkig | |
| Kaljupää | Flintskallig | Kaljupäinen |
| Kalve | Skyddat plats (Mot t.ex. vind) | Varjopaikka |
| Kallokat | Vinterskor gjort av skinnet från renens huvud | |
| Kalso | Ovass yxa | |
| Kaltio | Källa | Lähde |
| Kamphet | Pinaler/saker | Tavarat |
| Kamala | Konstig | Kummalinen, omituinen |
| Kangas | Vadmal | |
| Kanta | Bära | Kantaa |
| Kanta | Föda, bära på en kalv | |
| Kanta | Hur långt bössan går | |
| Kanatta | Löna sig | |
| Kankea | Trög, osmidig | Jäykkä |
| Kanki | Järnspett | Kanki |
| Karhaka | Liten tall eller gran | |
| Karhunrauta | Spännjärn för att dra åt kedjan kring lasten | |
| Karata | Smita iväg | |
| Karhunlanka | Kraftig sytråd i rulle | |
| Karinokka, "Karinokka pieni kun hiiri, musta ku hiili, päilüü niin, kolo pahantekijä mettissäki, leikka mitä hüänsä, kiikuu vaikka minne, jauhojaki süö, nokka pitkä". | Liten mus med spetsig näbb
|
|
| Karkotettu | Blivit skrämda (djur) | |
| Karppi, "Se on Kainuun ruotsalaisten leipoma erikoisen ohut leipä, joka paistetaan avovalkealla". | Tunnbröd
|
|
| Karppisääri, "Kainunlainen karppisäri; Venälainen verikirves tappoi isän tappoi äitin........" | Smalbent Kalixbo (Kainulainen)
|
|
| Karsia | Kvista tex. björk | |
| Karsina | Tex. kalvhägnad i ladugård | |
| Kartano | Gårdsplan | Piha, tarha |
| Karvastella | Svider | |
| Kajava | Havsfiskmås (Större) | Kalalokki |
| Kaiku | Eko | Kaiku |
| Kaivo | Brunn | Kaivo |
| Kalakutu, "Kalankutu: Keväälä nut hauki, ahven; ja harri jäitten lähettuä; siijan on kahen puolen Mikkeliä, ja lohen ja taimenen 1½ viikoa ennen Mikkeliä. Mustempi kala, luhut ja leveä. Särki Johaneksen etupuolela. Maet maaliskuusa". | Fiskarnas lektid
|
|
| Kaljamaa | Fruset och halkigt väglag | |
| Kallo | Huvud | Pää |
| Kalmanhaju, "Ku Aron Fia vaina kuoli se tuli tästä läpi iso tokka nitä (tasapäitä) ja hirveä haiju; Mie husin navetalta; minkäs teh menéttä! Ne sen ku menit vain. Illala Fia kuoli. Ja Erkii Jussan kuoleman, elä´ mennu talvena, oli niin kolo haiiu kolme vuorokautta tässä kartanolla". | Liklukt. Varsel
|
|
| Kalmat, "Kuolleiden edellä tai saattoväkenä kulkeva pieni manalaisväki: Eikä neh milloisin kalmat kuliek ku päivän raiála, ku päivä on kahela karvala, amua tai ilta". | Små varselfolk
|
|
| Kalpea | Blek (sjuk) | |
| Kalve | Skugga | Varjo |
| Kalvipuu | Från näver skalad hård stång | |
| Kartiinit | Gardiner | Verhot |
| Kauhtua | Bli uppskärrad | |
| Kaverta | Snida i trä | Vuolla, veistää |
| Kehto | Vagga | Kehto |
| Kehno | Svag | Heikko |
| Kehrätä | Spinna | Kehrätä |
| Kehittä | Ta upp tex. stickningen | |
| Kehä | Timmerstomme | |
| Keijata | Gunga | Keinua, Heilua |
| Keino, "Kullä mie näin, että se on sit´ä keinoa mennu. Polkutie tai jälki tai suunta". | Led
|
Reitti
|
| Keilu | Båtför | |
| Keili | Nätflöte | Koho |
| Keituri, "Ku hä´n pití rukouksia nin lapset nauroit. Ja sitte hän jälístä küsü mit´ä tet nauroita? - "No kun keituri tulí loutheen alta sieltä ja seisoo opétajan takána ja märéhetii". | Get
|
Vuohi
|
| Kejustooli | Gungstol | Keinutuoli |
| Keksiä | Uppfinna | Keksiä |
| Kela (Kaivo)
|
Vindsbrunn. Användes även vid notdragning i båten för att veva in draghampan. | Puola, Kela
|
| Kelonut | Skavt bort skinnet från hornen | |
| Kelpa | Det duger | Kelvata |
| Kellari | Källare | Kellari |
| Kelvoton | Kraftlös, Oduglig | Kelvoton |
| Kelvolinen | Duglig | Pystyvä, Kelvollinen |
| Kengittää | Sko hästen | |
| Kenkätä, "Joká kenkätün kenkkää, se onnensa menéttää". | Ge gratis
|
Anta, Lahjoitta
|
| Kenkäheinä, "Krovi luhtaheinä se on paras, kestävin. Küllä jänkkähenäki hüvä on, mutta korte murénee. Kenkäheinät puistethan takán ümpärille, ja tüönnethään hellän pessän kuivumhaa. Sitte niilä heinitethään kengät, panhaan kenkhään sis´äle ne heinät, pohjale ja joká kanthiin". | Skohö
|
|
| Kenttä, "Tilapäinen asunto. Esim. kala-, pyytö-, lypsykenttä". | Tillfällig uppehålls- eller fångstplats | Väliaikainen asunto |
| Kepposet | Lungor | Keuhkot |
| Keritä | Hinna | Ennättää, Ehtiä |
| Kero | Rund och kal fjälltopp | Paljas, pyöreäpäinen tunturilaki |
| Keskissä | Ofärdig | Ei valmis |
| Kesutta | Tämja | Kessyttä, Taltuttaa |
| Kesänavetta | Sommarladugård | |
| Kesäleipä, "Hauki, siika ja ahven se kuivathan. Niitä ennen ollu isot tunkiot pirtin nurkassa. Kuivaka pojat kesäleipä, sanoi isävainaa". | Torkat fisk som bröd
|
|
| Kessäintyä | Salt fisk som surnat | Hapantua |
| Ketara
|
På slädens medar anordnade upphöjningar (stolpar) för att hålla upp flaket | |
| Kettu | Räv | Repo |
| Ketunmalkkuri, "Ketunmürkkü: Sille mihele pitäs antaa ketunmalkkuria! Ennen sanoit ette rüssiltä sai hüvíä mürkküjä, ne olít väkéviä, arsenikkiä se olí". | Rävgift
|
|
| Keula | Båtför, Stäv | |
| Kevittä, "Ruumisarkun päälä istuvia manalaisia karkoitetthin: Matkakirfhelä luötö arkun päle (sanottu): "Kevittäkkä, kevittäkkä, marsika marsika!" | Lätta på bördan
|
|
| Kiela | Ögla av renhorn till lasso | Poronsarvesta tehty rengas |
| Kielinen | Skogbeväxt berg | |
| Kielonmaa | 10 famnar i kant (100 m² | |
| Kieruna, Tuntuririekko (lagopus alpina) | Fjällripa | Kiiruna |
| Kierttä | Göra en rundgående rörelse | |
| Kierri | Lågväxt fjällris | |
| Kierä, "Valpas ja nopea: Mutta Aukusti se on kierä mies, silmistä sen jo näkke". | Snabb och ihärdig. Även snar att bli arg | |
| Kiho, "Kihoksi käskthään
noita pääliköitä, tukkijoela".
|
Övervakare, Förman (Även en som tittar på och följer med vid tex. jakt och ger tur) | |
| Killeri | Fälla tex. råttfälla | Rotanloukko |
| Kiljokahanhi | (Anser erythropus) Bläsgås | |
| Kilkoa | Skrika | |
| Kilkora | Kännemärke för djur | |
| Kiimakissa, "Silmäki kiiluvak ku kiimakissala". | Löptik | |
| Kiire, "Mik´ä se tuola Mikolaki on kiire, vaikka istus niin että jäk´älä päähän kasúa". | Bråttom
|
Kiire
|
| Kiiri, "Taijamma met sen muurauksen antaa olla tältä illalta kun jäi näin müöhäsheen, antaa olla toishen aikhan kun passaa olla virkmalla kiirillä". | Mera på alerten
|
|
| Kiisa, "Iso rasio, vakkanen. Alla Palo-raukan äidin kiisa; äiti oli kuollut 1882, 90-vuotiaana". | Kista (Förvarings dito)
|
|
| Kiiski | Skalbagge | Kovakuoriainen |
| Kilkura, "Ori mennee talhiin, kaks kilkaretta kaulassa"! (Koi---s) | Bjällra
|
Tiuku, Kulkunen
|
| Kilkua | Skriker | Huutaa |
| Kiltoilla, "Nimísmies mulle kiltoili kartanolla että sakkoja saate. - "No ekkö pölänü? - "En se küllä mie jäníksen kepposista olé, ja mit´ä mie siitä pölkäisin? Tappa sei tohi ja tiihneeksi ei saa, mit´äs mie siitä". | Visar sig (Framför)
|
|
| Kimuroita, "Se sanó tervas tuohele: "Siksi mie olen jo mihen lämmittänu kun sie siinä kimúroittet". | Slingrar sig (Nävern)
|
|
| Kinnipeski | Päls av renskinn vars hår har nötts bort | Peski, josta karva on kulunut pois |
| Kinntat | Handskar | Käsineet, Hansikas |
| Kiosata | Reta | Ärsyttä |
| Kipene | Gnista från eld | Kipinä |
| Kipeä | Sjuk | Sairas |
| Kiepehti | Röken från lägerelden snurrar runt efter backen | |
| Kireä, "Kun vitilumí on ja sitte pakkanen: Se on niin siivo ja kiréä keli nüt, ette jaláksep parkuvat, huono se on aijaa". | Dåligt kärvt före (Nysnö och köld)
|
|
| Kiristä, "Kitisee ja kirísee ja vikisee se sikíö, kriina ja kriinaaja, kärüs ja kärísijä". | Grinar (Grinigt barn)
|
|
| Kirjava | Mångfärgad | |
| Kirja, "Ei kirfheettää
methään eikä kirjatta kirkhoon".
|
Bok (Ordspråk): "Man går inte till skogen utan yxa och inte till kyrkan utan bok" | |
| Kirjallinen, "Oltiin huväkki lukiiat ja kirialisten vanhimpain lapset, muttei menhet vain". (Rippikouluun) | Kan läsa i bok
|
|
| Kirkoväki, "Saittajako siltä
Saittajärvestä....silä oli hevosen varástanhet, Köykäsen
markkinoilla. Se nosti kirkoväen nittä auttamhan sitä hevosta.
Ja se oli ottanu vain että tuovat küllä. Ja tuothinki, hevoinen oli vahéssa, nin oli hoppu ollu. Se meni Saittajakon ja pühkäsi
käélä sitä vahtea, ja sitä ei olis sanu tehtä ku se oli vihapäissä.
Se tulik sitte toinen varrás ontuva ja toinen kuoli.
Se ei tahtonu ennä saha asétumhan sitä väkéä milhän kun se oli vihapäissä koskenu vahthên Se sitte olí pannu varkhât viemhään nîtä kirkonmâle. Se´olí pystö (jyrkkä) törmä kirkonmâle, ja olí äiiä (toinen varas) hûtanu ette "tästä ei küllä nouse püstökünnessäkhän". Mutta se´olí vain pakóttânu. Ja vîmein olít pääshet" Rôpe tuli saunhân: "No tuola´olí tien päällä tâs väkéä. Iisko: "No lähé näüthään mullekki, jos ei ne ülön kauheita olé". Roope: "Ei´io ne menít". - Vähän aikâ olí, se tuothîn länneltä rûmis" (maantietä myöten). Kainulasjärvi 1932-34. "Välistä ku on hevonen rinnuksista lauvenu auki (hautaussaatossa), on sanóttu että kirkoväki on vielä ollu matkassa". |
Kyrkfolk (Vålnader)
|
|
| Kirnu | Smörtillverkning | |
| Kirota | Svära | Kirota |
| Kirkonmaa | Kyrkogård | Hautausmaa |
| Kirsi | Tjäle | Routa |
| "Kissa tuli pöyvän alta"
|
"Katten kom underifrån bordet". (Går ej att direkt översätta) :-) | |
| Kissa, "On jollaki juuri haukkuniménä kissa, tuoki Fiinan veli oli Kissapekka ku söi kissan". | Katt
|
|
| Kiskoa, "Tuohenlähtö se on hüvä jollaki aikaa kevväilä, sillon mäihän aikana; Olén kiskonu tuohta, niin hüvä tuohen lähtö että kohta pülüämällä lähtee". | Dra (Näver dragning)
|
|
| Kisura | Liten ren | |
| Kita | Mun | Suu |
| Kitka | Eld som ej vill ta sig | |
| Kiukset | Fiskgälar | Kidukset |
| Kivipäät | Betesfisk, småfisk | |
| Klasi | Fönster | Ikkuna |
| Klinkussa | På snedden | Vinossa |
| Klonia | Vandra omkring (söka) | |
| Kluompia | Ströva omkring | Vaelta |
| Klämmätä | Känna efter med handen | |
| Kläppi | Unge | Lapsi |
| Knapsu | Feminin man (Gör kvinno- sysslor) | Naisellinen mies |
| Knuusa | Slägga | Muokari |
| Koipi | Skinn från tex. renens ben | |
| Kojrankonsti | Försöka lura någon | |
| Kojama | Hanlax | |
| Kolea (Ilma) | Dåligt väder (kallt) | |
| Kolkata | Klubba lake | |
| Kolo | Ful | Ruma |
| Koloto puu | Barkat träd | |
| Komu jää | Hängande is i tex. en bäck | |
| Komea | Vacker | Kaunis |
| Kompsio | Barnvagga av skinn | |
| Kone | Fordon | Ajoneuvo |
| Konna | Spjuver (ej att lita på) | |
| Konnti | Märgben | Ydinlo |
| Kontti, "Kontti tuohta tai
päréttä; siinä kansi ja kannukheet".
|
Behållare gjort av faner eller näver som bars på ryggen (användes som ryggsäck) | |
| Kontturi | Mindre inhägnad vid rengärde | |
| Kontta | Går på knäna | Kävellä polvilla |
| Kortteeri | Ligga över, få härbärge | Majapaikka |
| Kulas | Storgädda | Iso hauki |
| Kulkea | Färdas | Matkustaa |
| Kolea sää | Kallt väder | |
| Kolså | Svärta (Havssjöfågel) | Pilkkasiipi |
| Kontata | Krypa | Ryömiä |
| Kopara | Klöv | Poronsorkka |
| Koppa | Nedre teln (nät eller not) | |
| Koppakiiski | Skalbagge | Kovakuoriainen |
| Koora | Rimfrost | Hurre |
| Koranus | Svordom | Kirosana |
| Korjata | Laga | Korjata |
| Korkea | Hög | Korkea |
| Korte | Fräken | |
| Kortteli
|
Längdmått (1/4 kyynärää) mellan tummen och pekfingret | |
| Kortto | Otursföljd | Paha |
| Korva | Grund fors där älven svänger | |
| Korvakka, "Peuroile net olít (hankaat). Kaksi puuta, kuusta, hakáttu, kanto noin kolmea küünärää korkea ja lalvat vastakkaa. Korvakka tai kaksi lalvoja kannattamhan". | Grenat stör
|
|
| Korvata, "Lohí kun se nousee jokhiin nin se kuttoo semmossiin karhiin, rantamatálhoin ja uhtä sel´ässäki kun se on siivo pohja ja puhás karí. Vasíttu kulkukeino sillä on mitä se kulkee jokea ülös, korvaa (nousee) lohi. Kaksi niitä on uhéssä aina koiras ja naaras, ja kun se nousee, Kojáma ja Marjas". | Laxen stiger upp efter älven
|
|
| Koste | Strömfritt i fors tex. bakom en sten eller udde | Viraton paikka koskesa (Kiven takana) |
| Koskelo, 1. Valkea (Kirjavakoskelo) asuu karikoissa, syö kaloja. 2. Musta (Tukkakoskelo). Valkea koskelo syödään, ej mustakoskeloa. 3. Lehmäkoskelo, edellistä suurempi; sillä on kellertävä höyhen (mergus merganser). | Skrake
|
Isokoskelo
|
| Koskema, "Jos se koskee munhaisille eli suämheen se heti kuolee, jos muualle, sen saattaa puöruttää. Juoma sillet tehhään. Otat pienen vesíastian, uhtä kahvikupin, vähän vettä siihen. Sitte veittellä tai naskalilla vastapäihvään, pohjaa muön, kuljetethaan sit´ä terrä pustössä ja sanóthaan: Jos sin´ä kosket uksi nin minä kosken kaksi jne. Kummenen asti. Kun sanoo kummenen niin pistää tomhauttaa siihen keskheen. Sitte kaata saihraale suuhun. Sillon se pistää vasta kolósta uhenkerran. Mutta sitte se onki terve. Sen saapi tehhä ittelensäkki". | Helbrägda recept
|
|
| Kotamikko | Medellös | |
| Kottarainen | Hackspett | Tikka |
| Kouranen | En näve (Rymdmått) | |
| Kranttu | Petig, Noggrann | Pikkutarkka |
| Kraviaiset | Begravning | Hautajaiset |
| Krapista | Föra ljud | |
| Kretta | Grädde | Kerma |
| Kruununtorpari | Liten hemmansägare som betalar skatt till kronan | |
| Kokainen (Kuukainen) | Lavskrika | |
| Koliainen | Väl tämjd (uppfostrad) | |
| Komea | Vacker | Kaunis |
| Kopat | Not telnar | |
| Kóóta | Plocka | Poimia, Kerätä |
| Kouvi
|
(Spovsnäppa) Kärrsnäppa, fågel som förekommer på myrar | Kouvisirri
|
| Koskenkorva | Ovanför forsen | |
| Kostaa | Hämnas | Kostaa |
| Kostua | Komma fram | |
| Kota, 1. Tuorvekotá. 2.
Hirsikotá. 3. Ulkukotá. 4. Tuohikotá. 5. Koskuskotá. 6. Hurstikotá. Kotá
se on ennen ollu mutta ammeriikasta ne on tuonhet sen sanán kämmppä".
Tuorvekodan rakenne: Kaaret kuin kotapuut ovat tietenkin paksumpia - tav. kuorittuja koivunrunkoja, joten uusi kota on hohtavan valkea ja vanhakin seinäinsä alaosasta savurajaan asti - Ja kotapuut taajemmassa, milteipä vierivieressä, niin paljon kuin vain puitten käyryys salli. loudetta vastaa tuohi, valkea puoli sisään (kotaan) päin. Sen päälla, huolellisesti aseteltuna on turve, paksusti multaa alla, ja sen annetaan kasvaa umpeen yhtenäiseksi levyksi. Ovi on oikeitten pihtipielten välissä sarannoilla lukkuva". |
Kåta (Olika former)
Byggnadsbeskrivning på torvkåta
|
|
| Kotamikko | Medellös | |
| Kotaruode, "Kotáruotheet ja korvakat, isot käurät puut, niitä on neljä, keskelä ulhälä niitä keittostanko kannattaa, siitä viljoissa pata valken päälä". | 4 st. böjda störar till kåtuppbyggnad
|
|
| Kottarainen | Stare (Svartstare) | Kustakottarainen |
| Kousata | Uppfostra (aga upp) | Kasvataa |
| Kravata, "Kova kilpailu kläpilä puuropaasta että kuká sen saa kraváta, siihen annethiin maito; Keittäjä sen muuten krapási. Laattialla se oli kaikila, pellin tai lauvan päälä". | Skrapa
|
Raapia
|
| Kraviaiset | Begravning | Hautajaiset |
| Krakku | Kraxar (kråkan) | Vaakkua, Rääkkyä |
| Kranttu | Noggrann | Tarkka, Huolellinen |
| Krenkku | Sågbock | |
| Kretta | Grädde | Kerma |
| Kromoja | Samlat till sig mycket "skräp" | Roska, Romu |
| Kruuvasaarnaaja, "Üksi se on ollu kruvasarnaia joka on Svansteinissa asúnu, ja sen alle on kulunhet nämä Vaskivuorin ja Masunti ja Palokorva eli Tornionkoski ja Svansteini, sinä oli kans pruki, Svansteinin eli Turtolan pruki (toimi 1753-1803). Vistoista vuotta ennen ku Köysäshen kirkko on tullu oli kirkonkiriat sillä Svansteinin papila". | Gruvpredikant
|
|
| Kryysi, "Puukupit ne on olheet ennen jois´ta on kahviaki juotu. Sitte ku tulit ensimäiset krüüsit nin se oli Täränön äijä piättännu niin vaaralisenna teefatia kahela käelä, että se oli mennu halki". | Porslin
|
Posliini
|
| Kräpätä, "Tohtaja
se huuta välhin ninku poikaset: Uuhuhu!"
"Ja süöpi niin paljon ettei voi saattaa lentää, kräppää vain siivilä vettä muös ja tüürää niinku sivakoila". |
Flaxar och hasar sig fram
|
|
| Kudelma, "Ensi kerran ku kuélmaan pessee nin ei pi´äp panna saipuaa, siitä tullee kulmempi. Kuumassa veessä vain pestä". | Stickning
|
Neule, Kudin
|
| Kutoa | Sticka | Neuloa |
| Kåppelo | Tjäderhöna | |
| Kuhainen | Skugga av tex. människa | |
| Kuhnari | Sengångare, senfärdig | |
| Kuivettua | Förtorkat skinn | |
| Kuivakala, "Hauki, siika ja ahven se kuivathan. Niiton ennen ollu isot tunkiot pirtin nurkassa kuivakaloja, kesäleipää, sanoi isävainaa". | Torkat fisk
|
|
| Kukkaro | Med den kan man bl.a. ta upp kollekten | Kukkaro |
| Kukkura | Mindre, brant berg | |
| Kulo
|
Slaget gräs (Även höskörd som ej blivit slaget året före) | |
| Kuolku | Flyter | Kellua |
| Kuoritta | Skala | Kuoria |
| Kuoppa | Grop | Kuoppa |
| Kuu | Fett | Rasva |
| Kuura | Frost på marken | Hurre |
| Kuppari | Åderlåterska | |
| Kuuja | Grind | Veräjä |
| Kurento | Kropp | Ruumis |
| Kunhailla | Göra ingen nytta | |
| Kunnollinen | Ordentlig, Redbar | Huolellinen, Tarkka |
| Kunto | Tillstånd | |
| Kuma | Varm | Lämmin |
| Kumpani | Kamrat | Toveri, Kaveri |
| Kummitus (Maahiaiset) | Vålnader | |
| Kuokkia | Gräva upp tex. potatis | Kaivaa |
| Kurkko | Svalg | Nielo |
| Kuri´ | Uppfostran | Kasvatus |
| Kurikka | Pojkspoling | |
| Kurjuus | Dåligt förhållande | |
| Kurmutalja | Renskinn med maskhål | |
| Kuorpa
|
Rökt korv gjort av älg eller renköttfärs | Savustettu makkara jauhelihasta (hirvi tai poron) |
| Kuoste | Strömfritt ställe i fors tex. bakom en sten | |
| Kupata | Kopperskan suger upp blod med renhorn | |
| Kuppari,"Kupparilla kumma luonto, kummempi ku muilla. Imme verta ihimisistä eläimitten luilla". | Kopperska
|
|
| Kuliainen | Lydig, Väluppfostrad | Tottelevainen, Kuuliainen |
| Kurso | Ravin | Rotko/Kuru |
| Kurki, "Kunnes kulet kurjen änen, älä mene järven jäle". | Trana | Kurki |
| Kurkoitta | Sträcka sig för att få tag i någonting | Kurkottaa |
| Küpsüsuolassa, "Vielä vanhempaa suolala kupsentämistä oli se, ette loovhan panthiin kuivia suoloja ja niissä istuthiin lihhaa upissa kaks viikkoa, sitte riippumhaan". | Saltat fisk eller kött till en viss sälta.
|
|
| Kusto, "Kustaa Vaasasta: Mutta oli seki kavala ämmä se uksi, ku tolthin Kustoa ärastamhan (vangitsemaan), se löi pelkala pershele ja ärjui ette, lähes sieki sitä lappelemhan talhin ja hopusti!" | Gustav Wasa
|
|
| Kutea, "Mutta muu kala ei keväälä kutea kun hauki ja ahven ja harri. Juhaneksen aikana se on särjelä keväkutu". | Fiskens lektid
|
Kutu
|
| Kutoa | Sticka | Neuloa |
| Kudelma | Stickning | Neule, Kudin |
| Kytkeä | Ordna renskinn till tork | |
| Kylmettyä | Frysa | Palella |
| Kylä | By | Kylä |
| Kylänkulkuri | Går från gård till gård | |
| Kynsi | Nagel | Kynsi |
| Kypsysuola | Saltlake | |
| Kyttä | Snål | Saita |
| Kälmi | Spjuveraktig | |
| Kämppä | Stuga | Mökki |
| Käpsä | Snabb | Nopea |
| Kärppä | Hermelin | |
| Kärsä | Snedvriden, bössan går inte rätt | Vino, Kalteva |
| Käsittää | Förstå | Ymmärtää |
| Kärsiä | Lida nöd | Ahdinko |
| Kävästä | Snabb visit | |
| Käyrä | Krokig | Mutkikkaat, Väärä |
| Käärme | Orm | Käärme |
| Kökki | Kök | Keittiö |
| Köngas | Brant vattenfall | Jyrkkä vesiputous |
| Köpeli, "Köppelit on manálaiset | Överjording (även mildare svordom) | Saakeli |
| Kössi, "Pöökärä ja kööpeli, kössi ja hissi, olento ja kuuletus, haltiat ja maahiset, maahiaiset ja niitten tuttäret, manalaiset ja sarviäijä", | (Mytol. olentoja) Om vålnader
|
|
| Köyhä, "Tälä kun jo köuhus vesistä, sinä ne on prukanhet opetella uimhan". | Fattig (man lär sig att övervinna fattigdomen)
|
Köyhä
|
| Köyttä | Säkra lasten med tjockt rep (binda) | |
| Köyry, "Mitä si köyry sielä nut tehit? "Se on vaasta köyryä se kun poikaa särki tilprinnaarin". | Ondskefullt
|
|
| Laasta, "Ku se ajó niin että mettää laastana (niinku yks puu), herrajumala elä rakas rättäri ajá". | Går ihop
|
|
| Laitava (Vene) | Båt med höga kanter | |
| Laki | Bergs topp | Vuorenhuippu |
| Laiha | Mager | Vähärasvainen, laiha |
| Laiskus, Laiska | Lättja, slö | Veltto, Haluton |
| Lainata | Låna | Lainata |
| Lakkia | Dricka | Juoda |
| Lamu | Omfattande | Laaja |
| Lana | Ryssja (Fiskeredskap) | Kalastus väline |
| Lanta | Lågland, skogsland | |
| Lantalainen/Ouan mies | Boende i skogslandet | |
| Lantto | Tjärn | Lampi |
| Lappi, "Net joka Karesuanosta tulle ni net puhhut lappia, Lapin suomea, net kullä tunte änen pästä". | Lapska språket
|
|
| Lappi, "Juntti - on lapissa mutt mie asun talossa" sanoi Palojärven Mikkeli veljestään Juntista; Molemat asuivat yhesä paikassa Lapissa, mutta Junnti kierteli porojeten muukana asuen eniten kodassa. | Lappland
|
|
| Lapio | Spade | Lapio |
| Lappa......! | Dra åt....! | Vetä......! |
| Lapsellinen | Barnslig | Lapsellinen |
| Larvata | Prata strunt | |
| Laskea | Smida tex. lie | Takoa |
| Laskea
(alas venhelä)
Laskija (koskiveenen perämies). |
Släppa ned för en fors
Styrman när man släpper nedför i forsen |
Päästää alas
Perämies |
| Laskiainen, "Laskiaisenna eli
Lihavannatiistaaina eli koparajuhlana keitethiin kropulihoja (restbitar av
kött).
"Ajethaan laskiaista ja tuuräthään kelkala ja sivakoila, eli laskethaan". |
Fettisdagen
Skolungdom hade utflykt för att åka på skidor |
Laskiaistiistai
|
| Lastella, "kullä net kai pit´ävät meitä lastheela vähän ruottin herrat". | Överse någon
|
|
| Lato | Lada | Lato |
| Latukka, "Sian sitúkka, lamphaan latúkka, koiran kukkula - huomena tämä terve". | Helbrägda ramsa
|
|
| Lauha | Milt väder | |
| Laukka, " Ja jos ej mené jänis ansaan, se panhaan parín laukaman päähän hänen jälkheen tuohen kämurän, se ku krováthtaa se mennee ku paska eikä se jouva moittimhaan". | Fångstmetod för hare
|
|
| Laukkoa | Springa | Juosta |
| Laululintu, "Laulilinnun ansat sitte kevväilä, vanhan Marian päivästä vanhan Erkin päifhään, heän laulupaikoile". | Fångstmetod vid skogsfåglarnas speltid
|
|
| Laukko | Ryggsäck | Selkäreppu |
| Launis, Havuinpääsä semmonen haarukkaluu, josta panhan launhin mathen koukku". | Krok gjort från gäddans huvudben
|
|
| Lausuta, "Haltianniemi se on
Raahmussa ja Pikkusaari se on Lompolossa, kurtakkokivi jokkaisessa
joita palvelthiin".
"Poijakassa sitte ollu oja ja siinä reikiä, ja siihen panheet tupákkapullia uhriksi. Ei viskutellakhan saanu eikä mithään puhua". |
Offerställen och ihåliga stenar
|
|
| Lavitsa, "Se Vasili olí puörtänu saunasta, oli moittimassa kun sielä olí niin paljon akkoja: Siel olí Aatom Maijoo já Lassin Tiinoo, halkojalkoon koivusiärtä ja suotanan ruokkeita, olí lavissa ihán täunä". | Bastulav (Upptaget av fruntimmer)
|
|
| Lehmänkenkä | Kofot | Sorkkarauta |
| Lehtikimppu (Knippu) | Av björkkvistar gjort knippe till fäfoder. | |
| Leima | Blixt | Salama |
| Lentsu | Influensa | Influenssa |
| Levä | Sankmark (myr) | Suo, Räme |
| Likelä | Nära | Lähellä |
| Lieko, "Vedessä makaava puunrunko". | Blöt och tung fallträd | Tulen kaatama märkä puu |
| Lieppi | Kroka fisk med (huggkrok) | |
| Léukka-puu (keppi)
Liekkapuu |
Grövre kvist att förankra t.ex. ripsnaran i. | |
| Liinava verko | Nätets djuplek | |
| Liikutus | Väckelse "rörelse" | |
| Likelä | Nära | Lähelä |
| Liero | Drillsnäppa | Rantasipi |
| Lieko märkkä | Genom blöt | |
| Lievene (Tuli) | Vinden bedarrar | |
| Lieventää | Göra det svagare tex, sätta mer vatten i kaffet | |
| Liipatahko | Brynsten för att tex. vässa lien med | |
| Livistellä | Hålla sig undan | |
| Loue, Loude | Skydd av tyg | Vaatesta tehty suojakatos |
| Loukata | Såra en annan | Haavoittaa |
| Loude | Bäddtäcke | |
| Loja | Stark | Voimakas, Vahva |
| Lompolo | Smal sjö där vattnet rinner igenom | |
| Loppa pari | Ogift par som lever ihop | |
| Loppakenkä | Osnörda skor (tillfälligt påsatta) | |
| Loukko | Hörn | Nurkka |
| Lounastuuli (Luode) | Nordvästlig vind | Länsipohjoistuuli |
| Luppo | Hänglav | |
| Luhta | Vass, växer på sanktmark | Järviruoko |
| Lupa | Lov (Sportlov) | Loma (Hiihtoloma) |
| Luppakorva | Hund med hängande öron | |
| Luspa | Fors i slutet av en sjö (nedre del) | |
| Luoko | Slaget gräs | Niitetty heinä |
| Luokomies | Räfsare som kom efter att höet var slaget | |
| Luistin | Skridsko | Luistin |
| Luja | Stark | Voimakas, Vahva |
| Luoska | Gammal trasig båt | |
| Luodekota (Lavu) | Kåta gjort av tyg | |
| Luonto,"Kaijan vanhemmat olivat lappalaisia, ja sillä (sentähden) se olí hänéläki kaks luontoa; muréluonto ja viháluonto, hulivililuonto". | Ärvda egenskaper (Begåvning)
|
Lahjakkuus
|
| Luuta | Kvast | Luuta |
| Lykätä | Knuffa | Työntää |
| Lystäntää | Lust att göra | |
| Lypsinaika | Mjölktid | |
| Lymytä | Hålla sig gömd, ej röra sig | |
| Lypsää | Mjölka tex. kor | Lypsää |
| Läikkyä, "Lahnajärvessä semmonen puhaltaja Hans-Leevi, vanha. Se puoski Eerikiltä pahan korvan takaa, siitä tuli märkää aivan läikumällä, aivan kusemalla. Viskutteli se jotaki siinä kehóv vieressä polvilansa". | Skvättar. I övrigt handlar texten om helbrägdagörare.
|
|
| Länket | Sele | Valjaat |
| Läpituttu, "Uksiki rouva se mulle toi suuren paperisäkín nisuja. Ei se mulle omhainen ollu, se olí muuten niin läpítuttu". | Känd person
|
Tunnettu
|
| Lääppälakki, "Lääppälakki vain verrathaan että lakki on pääsa ninku lehmänpaska". | Mössa (Basker)
|
Baskeri
|
| Läätiä, "Meil´ olí uksi Tiina Sophia piika, luhukäinen ja paksu ja siitä se Hanhi tukkäsi, sen perässä se läätti marsia, net oli juuri somá parí". | Följa efter
|
|
| Löuhä | Svag | Heikko |
| Löyhkä | Starkt lukt | Haju |
| Löylyvesi, "Kaivosta löuluvesi saavila saunhaan, ja saunavesi taas navetan passa lämmitethään ja viehään toisela saavila". | Bastuvatten
|
Saunavesi
|
| Maa, "Lauri-Heikin Eeva katto ja puoski rupia tuttäreltä, sanoi: Mä sie mä mie, mä oli iesuksen äiti, mene mä sinne mistäs olét tullu. Jos olet tullut tulesta nin menét tuhlén, jos olét tullu vestä nin mene vethen, jos olet tullu mullasta nin mené multhan, jos olét tullu savésta nin menet savhen". | Jord (Helbrägdarramsa)
|
Maa
|
| Mae | Lake | |
| Mahiainen, Lehon Mikko muisteli itte titämäänsä: "Uks tuär meni hilhan isän ja äitin kansa. Ej se ollut tuöntekiä vielä. Se alkoiin haltio häntä äitin hamunä methän houkuttan, hän lähti rukathan sen perhän. Mutta sattuki äiti sillon hutamhan, ja hän tuli takasin, ja nin hän käntu. Kusu äitiltä: "Oletko sie ollut sielä?" En mie ollu, haltis seón ollu". | Överjordisk skepnad
|
Mannalainen taruolento
|
| Maatua | Stanna en längre stund på ett ställe | |
| Maho | Får ej kalv (steril) | |
| Mahollinen | Det är möjligt | Mahdollinen |
| Maantieposki | Nära landsväg | |
| Marssia | Promenera | Kävelää |
| Maikovat | Fisk som vakar | |
| Maine | Ryckte | |
| Mainelukkari, "Niván Heikki Pajalasta (eräs tukinuittaja), se oli mainelukkari. Ja se oli veisanut kun kuluskelit Hitaniemen suantoa alas. Ja küllä oli väkéä kokkointunu rannoile". | Psalmsjungande klockare
|
|
| Mainion | Väldigt (bra). Utsökt | Erinomainen |
| Mainoa, "Ej saa maino vaikka
kuinka paljon olisi sânut, eli taas kunka vähän. Enämpi sallaa toisilta se on
vitävä sishään".
|
Tex. Om någon frågade hur mycket fisk man hade fått, skulle man säga: "Bara till stekning". Man skulle hemlighålla fångsten. | Kerskailla
|
| Maisemat | Terräng (Natur) | Maasto |
| Maltaa | Låta bli | |
| Makkara, Valmistus: Poron suolet (paksusuoli) ja eräät muut sisälmykset puhdistetan (känethän nuri) huolellisesti. Niiden sisään sullotaan puuromainen makkaransisus, joka tehdään jauhoista, suolasta, vedestä, sisälmysrasvasta ja verestä. Suolen pää suljetaan tikulla tai langalla. Kypsennetään keitämällä. | Blodkorvs recept
|
|
| Makustella | Smaka | Maistua |
| Makauksia | Sängkläder | Vuodevaattet |
| Maanselkä
|
Markrygg (Topp) där vattnet rinner åt båda hållen | |
| Malja, "Ennen olít puuastiat valtapäästä ruoka-astioinna, maljat ja kaarat; mieki kerran tiskasin Välitalossa, tuo Timo soli sillon, mie sanon että ompa täälä kaaraset astiat". | Matbestick av trä
|
|
| Manalainen, "Minun mumma kertoi tuola Kälasluspassa; Sielä oli uksi...isäntä... sitte se kävi Killimässä rahóia varastamassa...muta sitte Killimälaiset panthin manalaiset sen pälle. Häuthin lähteä Parákkhan nojan tuöt, Iuovatörmän nojan. Mutta ennenku tulthin Parakkan näköselle se hirtethin ku hiren". | Vålnader
|
|
| Marssia | Går, kan gå | Kävellä |
| Matala | Låg, grund | Matala |
| Mastata | Renar blandas med annans hjord | |
| Matkia | Härma | Matkia |
| Menhelä vikola | Förra veckan | |
| Menettä | Förlora | Kadottaa |
| Menestyä | Lyckas | Onnistua |
| Meneskellä | Gå sakta | |
| Meinata | Tänka sig (mena, planera att göra någonting) | |
| Meikälaiset | Vårt folk | |
| Melu | Oljud | Melu |
| Melko suuri | Ganska stor | Aika iso |
| Melki | Bröstben | |
| Melkein | Omkring | Nooin, Suunilleen |
| Metto | Tjäder | Metso |
| Meriläinen | Sjöorre (havsjöfågel) | Mustalintu |
| Merimetso | Storskarv | Merimetso |
| Minon mielestä.... | Enligt min mening.... | |
| Miehevä | Självgod, Skrytsam | |
| Miehustella | Spela över | |
| Miestyä | Utvecklas | |
| Mistanta | Förlora | Kadotta, Menettää |
| Mittääntekemätön | Ingen funktion | |
| Muisku | Kyss (snabb) | Suudela |
| Murkku | Dimma | Sumu |
| Myrsky | Hård vind, Snöstorm | Myrsky |
| Molli, "Mollivasíkka ja mollihärkä, sit´ä puhétta naurethaan vanhaana lännen puhhena ja lapín perítönä". | Tjur
Det gjordes narr av den kvenska språket |
Sonni, Härkä |
| Moittia | Kritisera | Arvostella |
| Moska, "Lamphaan paskaa ja hevósen moskaa keitethiin lehmi´lle; ja net lihoit ja lüpsit, ja hakóa (kuusen) keitethiin kevväilä ku oikheen heinän hät´ä tulí". | Brygd, till nödfoder till boskapen, som kokades
i ladugårdsgrytan
|
|
| Mojole | Ler | Hymyillä |
| Muutampia | Några | Joku, Jokin |
| Mukkanen | Kurvig | Mutkainen |
| Muieta | Surna | Hapantua |
| Muikea | Stark smak | |
| Muistella | Berätta, Delge | Kertoa |
| Mujahdella, "Ummärsi se vain suomea, se mujáhteli tässä kun met saarnasima". | Le
|
Hymyillä
|
| Muha | Lösbottnad sjö | |
| Mukava | Rolig | Hauska |
| Muori | Gumman | Eukko |
| Muotka, "Muotka se on kaitanen taival kahen järven välilä, tai kahen väulän välilä, taij järven ja väulän väli, 300-400 metriä, taj neljäneski". | Sund
|
Salmi
|
| Murea | Spröd, Knaprig | Hauras, Rapea |
| Murkina | Middag | Päivällinen |
| Murkku | Dimma | Sumu |
| Muru | Skuren fiskbit | Kalakappale |
| Myydä, "Net vain sapi mütä suriä muein ja vi´ä sakshan, eikä ti´ä mithän" (Vanhat suomalaiset, koska eivät ymmärrä ruotsia) | Sälja
|
Myydä
|
| Myöntä | Ge med sig, hålla med | Antaa perään |
| Myötäle | Nedför | Alaspäin |
| Myöthäänsä | Ständigt, för jämnan | Alituisesti |
| Myä | Sälja | Myydä |
| Mûllitauti | Påssjuka | Sikotauti |
| Möyrästä | Råma | Ammua |
| Mädäny | Härsken mat | Härskiintynyt |
| Mäki (Vastale) | Uppför | Ylöspäin |
| Märe, Toisen kerran üksi noitaämmä meni navethán ja otti lehmältä märe´ppalan ja vei sen kunnuksen alle, pilasi sen sillä viisilä. Sitte toi sen märhén takasin ja pani suuhun". | Nötkreaturs fradga när de idisslar.
Helbrägdare |
Märehtiä
|
| Märsä | Gråter | Itkeä |
| Naida, "Naivat ne mûala ihmisiä mutta me´än külässä ne ei naik ku toisiansa". | Giftermål
|
Avioliitto
|
| Naitta, "(Eräs isä) Naitti sitte tuärtänsä: "Nais sie Feki tuo me´än Anielika. Mie annan kiesit ja tamman. Ja lehmiä annan kaks ja kolme, nin palio ku mahtu. Ja Niliman ison pirtin annan utheita täüthén". | Giftermåls förhandling
|
|
| Nakia | Smyga | Hiipiä |
| Nakko | Hondjur | Naaras |
| Nalikka (Nulikka) | Pojkspoling | |
| Naali | Fjällräv | |
| Napori | Granne | Naapuri |
| Narrata, "Sorttia ja meriläistä narrathan vihéltämällä" (tulemaan pyssyn kantamiin). | Locka med falska förespeglingar
Ljuga, Skoja med någon |
Huijata, Petkuttaa
|
| Narri | Elak, Omedgörlig | Ilkeä |
| Neliko (rymdmått) | En fjärding att salta fisk i | |
| Neli-laidainen (Vene) | Fyrbordsbåt | |
| Nastale | Småspik jorda av trä | |
| Naskutta, "Ku ne laulavat sielä mettot. Se (koiras) metto naskutta ja hiijoo, ja sillon ku se hiijoo se ei näé eikä kuule, sillon laukothan hopustí. Sitte ku pääsee lähéle se ammuthan". | Tjatar, Tjattrar
Tjäderspel |
|
| Nauhakenkä, "Nauhakengät
vaimoila, nättijä püh´äkenkiä, pruunia nahkaa. Kül´äsuutarit
niitä on tehneet, nokka püstüssä, ilman sollaa".
"Mustakengät sitte joissa on solá ja korkeat ruohjuut (varret) ja nauhat". |
Snörskor (Söndagsskor)
|
|
| Naukuttaa, "Mutta riekkoia sapi nakuttamalla; ku on oikein seppä (taitava). Naukuttamhan se sapi vaikka käélä kini". | Locka ripan till sig genom att härma dess läte
|
|
| Nenämies, "Koskea ylös
sauvottaessa nenämies (Son keulassa sauvoja) ojentaa veneen jopa
selän tai rannan puolelle, samalla kun lykkää sauvoimella ylös virtaa
vastaan.
Perämihen tavallisia komennussanoja nenä mihelle (sauvottaessa): "Ojenna nenää selkään! Ojenna nenää rantaan! Kovemissa korvissa: "Ota nenä lujalle!" |
Förkarl vid stakning uppför forsarna
Akterkarl vid samma göromål |
|
| Nenämaito, "Nenämaito ensi lüpsüssä; sitte viikon uusi maito elí juustomaito" | Första mjölkningen efter kalvning | |
| Nenäpaju, "Takka jolla reki sijóthan, 3 takaa ja nenäpaiju neljäs". (Kolmetakkanen). | Vide som används för att snöra fast tvärbalkarna i träsläden | |
| Nepain | Kusin | Serkku |
| Neuloa | Sy | Ommella |
| Nevvo, "Kalu, tarvekalu: Kirves ja rautakanki net on aijanpanijan neuvot. "Neuvoa ei olék kokó talossa ku üksi ainoa rautaveltta". | Arbetsverktyg
|
Työkalu
|
| Neuvo, "Älä huoli, küllä jumála keksi neuvot joká kipeä on, küllä se sittä terfheksi tulle". | Finna på råd
|
Neuvo
|
| Neuvo, "Nikkaruslautoja jouto kuivatta, pahá se on tuohreista neuvosta tehhä. Lavála ne on kuivatettu, ja häättü olla külpömättä sen aján". | Material (snickeribräder)
|
|
| Neulåmakone | Symaskin | Ompelukone |
| Niemi | Udde | Niemi |
| Niesta | Förnödenhet | Eeväs |
| Niloa, "Vispilä se on nilótusta hoikista koijuvarvuista, ja oorninkisti sijóttu; sen pittä tehä kevväilä lehéntulón aikhaan, ku se nillaa". | Barken eller nävern lossnar från trädet
Tillverkning av visp från tunna björkkvistar |
|
| Nimi, ".....ja silloin se (nimismies) hûsi että "lain niméssä met aukasemme nämät ovét". | Namn (Länsmannen:"i lagens namn..".) | Nimi
|
| Nimismies, (Raippoja annettaessa) " Nimismies sauvala näüttänü kuinka kovin piti lüä". | Landsfiskal (Länsman), visade hur hårt man skulle slå vi utdömande av spöstraff. | Poliisi
|
| Nirkunnarkun, "Siinä on hööli hoito, ´hyvä ruoka ja paljo´n. Panhaan höölisti pöythään, ei olé nirkunnarkun". | De var frikostliga (ej snålt tilltaget)
|
Antelias
|
| Niska, "Koskessa on kova veto niskassa, vaarallista mennäs siihen". | Forsnacke
|
Koskenniska
|
| Nisuleipä | Fikabröd | Pulla |
| Niva, "Niva on jo aikanen, kivinen ja virtava, saattaa se olla süväki, enänpi siinä on virtaa ku järämässä". | Strömmande vatten (Mindre fors) | Pienempi koski
|
| Nivota | Håret nöts bort från pälsen | |
| Noita, "Henkilö joka muilta
salatuita voimia käyttäen, aikaansaa hyvää tai pahaa toisille
ihmisille. Noita tas se tekke tuhoia jos se suttu, panne
mätänemhän ja jäsénhin vikója. Mutta tas jos mie tarvitten johonki
nin se auttaki.
Taikuri on eri: "Se pittä hänélä olla sanat ja vehkhet; mutta valtanoita se tekke mitä tahto ja missä tahto". "Püli-Einari"- noitakin se küllä teki mitä haluis ja mut tehit mitä satethin. Hänellä kuitenkin tuli huono loppu: Vaimon varomattomuuden tähden piru otti hänet, vaikka hän kuinka paljoon yritti: Einari raukan jalan jälki on Piliijärvessä pahássa kalliossa vieläki, sinä pahássa jolla se järven uli kulkui". |
Spåmän (gummor) Häxa
|
Noita
|
| Nokka | Näsa | Nenä |
| Nokkanori, "Norillääkettä on tiivesräski eli äijänpaskaa, rüssät ennen kuljetit, kaupparüssät. Sit´ä panthiin juoma-astian laithoin nin sitte ei tullu norí. Ku üskittää se on nokkanorí, ja limá tullee sieramista, se paránee tärpättihöürülä. Süännorí ei üskitä, se on kuolemaksi". | Snuva
|
Nuha
|
| Nokkava, "Nopeaälyinen, hüvä hoksamhan, joka nopeasti käsittää asian ja on heti valmis antamaan nasevan vastauksen. Päisevä". | Lättlärd och har träffande svar.
|
|
| Noukoa | Halvsover | |
| Nostautta, "Lännessä ku pappi tulí lapín talósta saataviansa noutamhaan, se oli em´äntä ollu juuston teóssa, se oli nostauttanu hamétta ja istunu juuston pääle. Siitä asti ei pappi olé tahtonu juustoja.( Ei sit´ä vain olé minun muisthoon ollu"). | Lyfta upp (Osttillverkning)
|
|
| Notkea | Snabb | Nopea |
| Nousuviikko | Näst kommande vecka | |
| Noura | Sentråd | |
| Noutaa, "Rupía kasúvista paránsi: Nouti kellarista multaa ja sit´ä hüpheessen ja sillä hiero niitä rupía. Kolmek kertaa noutaa ja aina hieroa püörittää niitä, ja sipísi. Kuivoit." | Helbrägdare
|
Noutaa, Hakea
|
| Noutaja, "Kalmak kuhisevat,...ku rumista satethan, piienet sen noutaiat". Jos se (arkku) on raskas (kantaa tai hevosella vetää), eikä noutaiat kehta marsia, istuvat aivan. Matkakirfhelä lüötiin arkun päle: "Kevittäkkä, kevittäkkä, marsika, marsika!" Net noutaiat, manálaiset, on painanhet, ühtä vaikka on ollu kristittuki, ku sillä on olhet väkévät haltiat". | Vålnader som följer på kistan
|
|
| Nuhdella, "....se oli Ruottin kunigas nuhéllu Italian keisaria että ku hän antâ nien hävittä nuoita pohianperän mûttolintuia". | Anmärka
|
Huomauttaa
|
| Nurin | Felvänd (avigt) | Nurja |
| Nuoskuus, "Me´ät Juusefiinan kans saunassa paní pehna, sanó Sunna vaina". | Slappa av i bastun
|
|
| Nuotta | Not | |
| Noutaa | Hämta | Hakea |
| Nuotikorva | Gehör | Sävelkorva |
| Nukumapussi | Sovsäck | Makuupussi |
| Nulkata | Springa lätt | Juosta verkkan |
| Nuuskia, "Koira nuuskii ümpäri huonetta". | Hunden vädrar (luktar sig fram) | |
| Nuusku, "Olem mie prûkanu pittä nûskua". | Snus | Nuuska |
| Nurin, "Mikkelin eeltä syyskalastus loppui. Tuli kylmä, rupesi jäätymään. Sitten ruvetaan maata nurin ajamaan, maantöihin. Jokkuut, jokka alkaa tervan pruukkiin. Nuoremmat ja jokkut muutkin rupesivat ansomaan. | Höstarbetens växlingar
|
|
| Nurmi, "Matala kasvava heinä, useaa heinälajia sisältävä". | Låg gräsväxt
|
Nurmikasvi
|
| Nutukka, "Poronkoivista paulakengän mallin tehty jalkine". | Vinterskor av renskinn
|
Kenkä (poronnahasda)
|
| Nyhkiä, "Itkeä nühkit ne vaimot ku Isko oikein sü´ämestä sârnasi". | Försöka förtränga (rörda till tårar) | |
| Nykiä, "Lintu nuíthän ja sitte raathaan. On nin alásti niinku nüíttü metto". | Plocka fågel (ta bort dunen) | |
| Nykki | Nötkreatur som betar gräs | |
| Nylkyri, Nülküri se on joká ottaa korkean korón, ei olé armoa sillä köühäle eikä kohtuutta ollenkhan, otta minkä suijuu". | Slaktare
|
Teurastaja
|
| Nyrkkä | Brant | Jyrkkä |
| Nyrkkä, "Jos se iässä on nürkkä (pilvi) ja länthen loiva se tullee alhalta tuuli". "Mutta pohjosesta, jos toisin käsin menevä pilvivanthet, ku se vanttaa taivas, raitto". | Förutse vädret
|
|
| Nyypyki, "Nüpüki se oli äiiäfarila tuo Müllümäki, ja sittä is´ä vaina sen sânu". | Nybygge
|
Uudisrakennus
|
| Nåjda | En som kunde spå | |
| Nähdä, "Sille (noidan ruumiile) panthin sukát jalkhan että se nähiän laukko ko se (öisin)." | Se (kunna se)
|
Nähdä
|
| Näin, "Küllä ne on semmoset näkimet ette!" (mainoi Ville Kiürunalaisen silmälaseja). | Ser bra med glasögonen
|
Hyvä näky
|
| Näkijä, Finan is´ä se oli näkiiä, se näki olénoita. Sen vaimo oli rûmhin pesiiä. Se oli sitte aina sanu palkka nitä kuolhén vâtheita, ku köühüs oli. Oli sitte ollu varrasläiä seinä vasten, se oli vaimo aina sen takan pannu vathet siksi ku hän koria net. Sitte oli tas kerranki pannu pihlon sinne vatheita. Mies ei ollut tienu, mutta oli küsunu ette onkos sulla nitä tuola varrasläiän takana? - On sen kuolhen vathet. - No ilmankos mie olisinki kattonu, joka päivä sinä on kihissü väkéä, mennu ja tas tullu". | Kan se de döda
|
|
| Näkijä, "Yliluonnollisia asioita näkevä henkilö: Näkiiä joka nitä tühiiä näkké, manálaisia ja henkiä". | Synsk
|
|
| Näkki, "Uimaan mennessä paiskata k´äelä vettä maale, sanoa: "Hui näkki maale, mie vettén!" | Skrämma bort näcken
|
Vedessä asuva luonnon haltia. |
| Näkösen, "Ei se ollu pitémällä kun tässä ojústalla, tuon näk´ösen pässä se oli". | Inom synhåll
|
|
| Nästyyki, "Nästüüki on ollu kolmekkümmentä vuotta, tai enempää, eikä sitä käütetäk ku küläreisussa ja kirkossa. Näküvissä sen piti olla, se oli malissa, ette vaimolaki oli hamheessa takana pakkari ja siitä se näkü. Miehilä rokin pikkupakarissa". | Näsduk
|
Nenäliina
|
| Nävertää, | Borra hål i timret med handborr | Porata |
| Nätälumi | Tösnö som fastnar i skidorna | |
| Nälkyä | Svälta | Kärsiä nälkää |
| Nökkö | Liten hö-hög | Heinäläjä |
| Nöyle | Söm | |
|
Nöyräilma, "Lumisade ja tuuli. Amuruskasta tullé nöüräilma". |
Dåligt väder
|
|
| Nöyräpäinen, "Juhán Pekka taas osti Tär´änöstä maan ja muutti sinne ja lahjotti Nilsile ja Aukustille. Se oli ruokkopoika, tuon Miinan poika, mutta se oli nöüräpäinen, nin sille ei saattanu antaa maata omhiin nimhiin, se antoi tüttäritten nimhin". | Mindre bemedlad
|
|
| Oieta, "Eikä se hänkhän (Laestadius) pässü oikenemhan (selville sieluntilastaan ja uskoon) enenku se hänén auttoi se lapin Maria". | Komma till tro
|
|
| Oikasta | Gena | |
| Okkosenkurento | Trollslända | |
| Olletenkin | I synnerhet | Varsinkin |
| Olento, "Nilä on olénto ja taliit, lemät kaunhit ja porrut ja kaikki (maanhaltioilla)". | Vålnad
|
|
| Olento | Hur man mår (ser ut som en vålnad) | Voida, Voi |
| Ulko | Stör till tex. grind | |
| Omavanhurskaus, "Se on omá vanhurskaus joká panné ihmisen halventhän itteänsä ja kristilisüttänsä". "Vaivakos Jonasta omávanhurskaus?" - "Jo külläpä se vaiva mutta kulläpä sie toistat anthéksi!" | Trosfråga (Tycker sig vara mer troende än
andra)
|
|
| Omituinen, "Omituinen ihminen, ei sitä sa selvä onko se lintu vai kalá". | Annorlunda (svår att förstå sig på) | |
| Onkia, "Joka kesän onki, se persetä talven ronki" | Meta. Översätt:"Den som sommaren metar får på vintern svälta" | Onkia
|
| Onkka | Djup vik | Lahti |
| Opas | Känning eller känt plats eller folk | |
| Opastaa, Pappiantti kivéränokka opásti meitä Norhian". | Lotsa. Visa vägen (vara talesman) | Luotsi |
| Oppi, "Oppi se on ku sápi keppiä". "Se sé opiks tullé ku rahálla osta". "Ei oppi oihan käy, eikä tieto tieltä tüönnä". "Pä rupea pimä jauhahan jos ül´ön palion oppi". | Ordspråk (lärdom)
|
Oppineisuus
|
| Orava, "Oravakuréinoita on kuivattu ja keitettü, hüvä´t net on. Ja rapávatta jos on valkea se keitethän ja on kun paras paistoputti (peruna), ja paukkû ninku knalli ku halkea": | Ekorre (användes även som föda)
|
Orava
|
| Orjuu | Underlägsen/rädd | |
| Orpo | Föräldrarlös | |
| Orro, "Linnuile sitte jouhista tai orrosta. Jouhilanka se on puhás ettei siihen tule kuura, siite se mennee lintu. | Material som snaran är gjort av | |
| Otkotta, "Se taválisesti koppeloa säästethän sillon laulunaikana, ette se sitte munnii. Joskus sattumalta tullee tapétuksi". Se kauheasti otkotta koppelo: "otk, otk, otk". | Orres smattrande
|
|
| Otta, "Terése otti hetí pöl´ön, ku äijä alko istumhaankin navétassa, ettei sunkhaan het olé mithään naimakalúja". | Tog, (blev rädd)
|
Tulla, Huolestua
|
| Otollinen, | Bra, Passande | Hyvä, Sopiva |
| Outa, "On tunturi ja outalappalaisia, samoin kuin tunturi ja outaporoja. Sen mukaan asutavatko - edes kesäisin tunturissa vai oudassa (ruotsista lainatulla sanala lannassa); Tûmia voitelevat ne outaihmiset, ej tunturilaiset". | Skogstrakt. Fjäll och skogrenskötsel.
|
Havumetsä
|
| Oudassa/Lannasa | Trakt nedanför kalfjället | |
| Outalappalainen, "Metsälappalainen, se joka kesät ja talvet paimentaa porojaan metsissä, ollenkaan tunturiin vaeltamatta, tavalhisesti talossá asuen". | Skogslapp som har sina renar i skogstrakter (Lanta) året om. Vanligtvis boende i hus. | |
| Outariekko | Dalripa | Riekko |
| Outo | Okänd | |
| Ovi, "Turvekodan ovi on kuten tavallisen huoneen, pihtipielten välissä sarannoilla lükkuva. Loudekodan ovi ylälaidassa olevaan puuhun kiinnitetyllä nauha "sarannalla" sidottu savu puusta riippumaan; se on vaatetta, kuten kodan seinät, ja sisäpuolelle kiinnitetyillä poikkipuuila". | Torv och tältkåta (lavu)
|
|
| Pahta | Stor sten | |
| Pahánilkiset | Elaka | Ilkeä |
| Pahkakoppi | Träkopp gjort av knöl | |
| Pahentua, "Küllä nut on jotáki pahétta tullu välhin, en vain tiä mitä, mutta Pekka ei käü ennä meilä...." | Ta illa upp. Slutat komma och hälsa på. | |
| Pahimmiten, "Kun on päivä kahéla karvala, sillon ne on pahimiten likhéllä manálaiset". | Vid gryningen är vålnaderna mest i farten. | |
| Pahnata (Pehnata), "Jo se pehnaa heiniä, semmonen joká hinkalosta süö, ja jokú hevónenki, tekkee pehnoja hüvístäki heinistä". | Trampa ner och förstöra höet.
|
|
| Pahus, "Lievä kirosana". | Mildare svordom | |
| Painosta
|
Bedrövad, deppig även tryckande känsla före tex. åskväder | Murheellinen
|
| Paimentaa, "Ennen on paimenettu hirfhat erninänsä vaenoista vasikoittema aikana, vieritusten, mutta koiraseló alémpana korilla, ja nahrat ilman koiria". | Valla och skilja på kalvande renkor och tjurar.
|
Paimentaa
|
| Painaa, mytol. merkitys: "Parantaa
eritä tauteja, itsekutakin omalla keinollaan".
"Samála teräsassela millä nämä on tehtü.... kolme kerta paina...poiki hava". |
Helar konst
|
|
| Painajainen, "Jokin paha
olento, joka öisin vaivaa lehmiä, niin että ne aamulla ovat hiessä ja
vapisevat. Painhaisen on Selma nähnü kotinavétassa,
"ninku nürkinkokoinen tulipallo ja sinä häntä per´äsä
reskutti nuoin" (Täristää kädellä). "Ninku kirkasti
navétan, mie lûlin että navetta oli palámassa. Ei sitä näek ku
piméässä". Mäén Hermanni tas oli nähnü ikkunasta
menévän valkean ninku tiekkikappalhen ja lehmän pältä se oli noussu".
"Ja seinän läpi se plosáhti mennä, lähéltä kattoa pitan
rakhon".
Painajaista vastaan on tehty monenlaisia taikoja: "Ja harákka pantu rieppamhan navétan pithan että painhainen ei tulé lehmiä kisusamhan. Vasta se on pantu ku lehmä on hiessä ollu, kun se on ollut tuore. Ja toinen konsti on vettä musta risti lehmän selkhän, keskiselä´le ristiluilta ethen, noki kekähellä, kolme kerta ühthen sihan ja siunathan: Jésus siunakhon minûn lehmäni!" Kokó karia se siunathan: "Mene ulós painhainen pahólainen!" Ja se kekä´le viskathin ulós sontataikkunasta ninku sen perässä. |
Vålnader som stör djuren i ladugården.
|
|
| Paise, "Se paisû kohta paisumisensa, mutta ku on ennen ollu nitä puhálusmiehiä nin nitä küllä puhálethin ja püörütethin. Tuo Finan äitivaina se nitä puoski, messingikammala painoj ja puhalsi, sülki ja viskutteli. Ja paráni se küllä jos se oli vasta alkamassa. Jos se pitémälle päsi nin ei se luopunu enneku se märki. Ruispûroa se ennen on käytettü paisheissin, nin kûmana ku kärsi. Se küpsütti paisetta hopûmasti". | Svullnad (infektion)
Helare som tog bort svullnader.
|
|
| Paistaa, "...Olkileipä on
paistettu". Poron künsiäki oléma süönhet hilula
paistanhet valkealla ja....".
"Lihhaa on paistettuki pannussa, kuussa tai voissa tai talíssa (joka laihankeitosta jäi ja hyytyi), suolaa siihen. Joku´pannee löökiä ja pippuria, ilman vettäki sen saattaa tehhä, tai vähä´lä veelä. Helpheiksi se leikothaan, uhtä ohu´kaiseksi". |
Steka (Även renarnas klöver stektes på
glöden och åts upp)
Skav (recept)
|
Paistaa
|
| Paiste, "Kalámiehelä on parás olla tüvén ja paistet" (kalanpyynti sááná) | Solsken
|
Auringonpaiste
|
| Paistekala, "Se tarpomalla otethan. Verkko panhan aijaksi. Tarpomaverkko on vahvempi ja raskhampi ja väleämät silmät siinä ku tapatuverkossa joka itte vüöilä püütää. Sauvomella tarvothan". | Vid varmt väder (solsken) kommer fisken in i
vikarna.
Tarpoa (skrämma fisken i näten) |
|
| Paistekesä, "Pikkueevavainaala olí pesä´päivistä (8 päivää ennen joulua) merkki: Jos net on kokohnaan sumu´set nin se tullee huono satheinen kesä´, jos alu´ssa ja lopu´ssa on kirkasta tai koko´aika, se tullee paistekkesä´". | Soligt sommar
Spågumma som kunde tyda tecken och spå vädret därav.
|
Paistekesä
|
| Paisti, "Pannukakko: Veren sulatus ja suolaaminen, sitte vispathaan vähän jauhoja. Pannu voijelhaan kuula, sitte kaathaan siihen se suurusta ja kuuta leikothiin pääle. Sitte pesässä paistehiin niin että se kohosi harjalensa. Ennen sitä sanothiin verileiväksi, järvessä paistiksi". | Stekning
Recept på blodpannkaka.
|
Paistaa
|
| Paisua, "Erän taudin oire: Lihasten tai jonkin jäsenen laajeneminen, tulehtuminen ja kipeytyminen. "Paisumishen lehmän sonta, verés on hüvä, parás metesini (lääke). Mullaki ku säri paisui sitä tuli apû. Ja tältä nämät lihákset haliethin ninku veittelä. Ja sitä yritithin parántha vaikka millä, sitä´jos kuká freistasi, eikä mikhän auttanut sihen mû ku lehmän sonta". | Svullnad
Recept på läkemedel. Färsk kogödsel var bra till svullnader
|
|
| Pajutiainen, "Harmahtava pikku lintu, pesü mättään syrjiin ja puun onttoihin. Muuttaa talveksi pois". | Liten fågel (Lövsångare)
Lahtin: Phylloscopus Troehikus´. |
|
| Pakana, "Kristinuskosta
tietämätön villi jossain kaukana".
"Kalánterin isä´n kinkeriluku´. Pappi küssüü: "Mikä´s on jumálan poján nimi? - "En ainakhaan mie sitä´saata tietää. - "Ei täälä küllä jeesuksesta puhu´ta?" - "No juuri tasán!" Vai se sé pakána oliki!". |
Icke troende. Används även som förstärknings
ord.
Husförhör.
|
|
| Pakkanen, "Uskokkos sie sen että Tärä´nössä on kohta astekkümmentä pakkasempi kun täälä, se on vetten rannoila, nämä´t on vaaramaat". | Frost. Kylan växlar vid nivåskillnader.
|
Pakkanen, Halla
|
| Pakkaskuu, Kuun sarvista se on taika: "Jos kuu makka selä´lens kun se on süntünü, niin ku viiva, ja hüvín hoikat ja käürät sarvet, se tullee pakkaskuu". | Frostmånad.
Tyda nymånen och läsa kommande månadens väder därav. |
Pakkaskuu
|
| Pakkastähti, "Tänä´vüönä se ei küllä nuku´, silmät sillä on kirkhaat kun pakkastähét". | Stjärnor som tindrar klart när det är frost. | |
| Pakko, "Sitte tuli ninko pakko mennä rippilukhun...ku pappi ei ilman laaskenu vihíle". | Tvång
|
Pakko
|
| Pakkula, "Pakkula se on jossaki semmosessa halkeimessa, kun se on viká tullu ja pû kasûnu semmoséksi, sitä se on poltettu sillon tupákkapulán aikana". | Knöl (svamp) som växer på träd. Användes förut som tobak när det var brist på den varan. | Kyhmy, Kuhmu
|
| Pakkari | Ficka | Tasku |
| Palas | Stig | Polku |
| Pallas, "Turska tuohan külmettünä talvela tänne, suoli vain otettu pois. Ja saita ja pallas. Iso ümmüräinen, üksi silmä pääsä". | Flundra (Norsk havsfisk)
|
Kampela
|
| Palentua | Fryser | Palella |
| Paliskunta | Renskötarens betesområde | |
| Palkia | Renen springer runt på grund av tex. insekter | |
| Palo | Kulle | Kukkula, Kumpu |
| Palsa
|
Stor upphöjning i myren, oftast på grund av permafrost | |
| Paltto, "Paltto metto se
hiijoo niin lühüeen ettei siinä saata kerítä naakkaaamhan".
"Mamma mulle süötti kanánmunia ja mie nin paltuin nistä". "Mie olén nin palttunu vaimoihmisistä, nitä pitämhän". |
Skrämd av erfarenhet för fara.
Fått nog eller har dåligt erfarenhet av något. |
|
| Palvelto | Bortskämd | Hemmoteltu |
| Panna, "Ku se alkaa valkenemhan
verkko nin se ei kalá taho´panna; ja siitä se on ülö`n kranttu jos se
kovín tummaksi menne verkko".
"Marja mení külä´lle sitte ja mie panín perhän". |
Sätta (Fisken går i näten)
Sätta efter (gå efter) |
Paneutua
|
| Panna, "Ei net olé nuo ruottalaiset laulajat, ei net olé ku paskat, ei niilä olé rintaa, mutta suomen poját ne on erí, niitä külä kuuntele vaikka vuorokauen süömättä. Mutta rüssät voi net panít niinku hanhitokka". | Låta, lät (sångröst)
|
|
| Pannujuusto, "Ku lehmä poikii, ni kaks ensimäistä ateriiaa on nenämaitoa, ensi ja toisen kerran lüpsü. Sitte tehään pannujuustoa. Se voijelhaan helläloova, kaathaan maito siihen ja töötähän pessään. Süähään maijon kansa". | Ostlöpe (recept till dito)
|
|
| Panka
|
Runt huvudet mellan öronen anlagt bindsel för tex. renen | |
| Pankkokruunu, "Rahan nimitys: 1½ kruunua". Riksi oli papérirahá nük. krûnu". | Bankkrona
|
|
| Pankkotolppa, "=37½ äyriä | Bankmynt Tolppa=25 öre | |
| Pano, "...Pekka se oli tarkka mies lathon pano´ssa. Se aina punhautti (väänsi) heinät käéssä ja jos ne vähä´nki olit sitkeät se ei pannut lathoon". | Sätta höet i ladan.
|
|
| Pantaa | Vattensamling som fryser till is | |
| Pantti, "Sitä manpanttia on ennen pantu mahan, rahá tai hopéalusikka, kun on tultu asûmhan talo´npaikkan. Ja joká sen manpantin löütä ja otta, siltä meene näkö, ninky Nivan Levi Tärä´nösstä joka löüsi hopéalusikan pellostaas ja tuli sokéaksi". | Pant.
Offergåva som grävdes ned i marken när man kom till en ny bosättning.
|
|
| Papinkappa, "Pappile jyvinä
maksettava palkka. Papile veroa ennen jyviä kahéksan kappá...noin
kolmenki äürin talo´sta, pinemistä neljä tai kaks kappâ. Uvven vuoen
aikhoin nitä viethin".
"Mûtamissa pithäissä on pitänü papile anta kümmenüksen kaikista. Rüssäsä on titenki hätünü anta lehmän papile että muiian sielu taifvâsén päsé". |
Skatt till prästen.
I kappa=4,58 liter
I en del socknar fick man skatta en tiondel av allt man ägde till prästen (Kyrkan). |
|
| Pará, "Üksi ämmä ku se
sünütti saunassa se sanoj että: "Sünnüs, sünnüs, pará,
pará mie sinun sie minun!" Ja seisonu ramatun pälä ittes
saunan lattealla, takáperin mennu ikkunasta. Kun se sitte piti sanóa
että voita ja maitoa kantamhaa!" Se husiki pahanilkinen
trenki ikkunan takka että "kusta ja paska kantamhan! Ja se
tuli täuthön kusta ja paska".
"Aton äiiä on ollut pará, se oli rahha pannu kantamhaan Laurin vaimon äiiäfarile. Se oli kironu että ennen Narkauksen väylästä vesi loppu ennenku häneltä rahá. Oli sitte vanhana sanonu että nuoruven sünnit häntä painavat. Ette sanothan ette köuhä on raukka ja riepu mutta se sé vasta rauka on joká jumalansa hülkä". |
Vålnad som kunde uppfylla ens önskningar
|
Jokin mytol. olento
|
| Paarmuska | Barnmorska | Kätilö |
| Parhaiksi | Han fick vad han förtjänade | |
| Paranus, "Mielenmuutos joka tekee mailmanorjasta juomalanlapsen; paranuksen ulkoinen ilmaisu ja seuraus on ette ihminen tunnusta syntisä uskovaiselle". | Göra bot och bättring och bli troende
|
Herätys
|
| Parempi, ""Parempi se on". | Bättre, blivit bättre (om en sjuk person) | Parempi, Hyvä |
| Paarma, "Paarmala, tuola isóla, se pruuvathaan mistä miehen saa. Otéttu sit´ä siivistä ja pantu tikku perseesseen: "Vanno, vanno, vanno, vanno mistäs mulle mihen nouvat´", ja viskattu sitte mihímpäin se lentää. (Sama asia jos vaimo hake). | Humla (ska visa vädersträcket till ens tillkommande)
|
Kimalainen
|
| Paavali, "Paavonpäivä, 25/1, päivälä put hakka": | Man ser att hugga ved på dagen | |
| Pari, "Heinän solmeamisella se pruuvathan tulleeko joistaki pari; Neljä tai kuus heinää se solmithan keskeltä, sitte ne heinät veethään solhmeen, ja sitte päistä. Jos se tulle üks vihti se tullee nistä parí, muuten ei". | Par. Se med hjälp av tecken om det blir ett par
av ett fästfolk.
|
Pari
|
| Passata, ......"Kolmas sai kaksi jalkakläppiä, Leena se oli se. Heikki, toinen niistä, se oli sokéa ja sillä olí kaatumavika; se oli jo täüsi, ku se passas kaatumhan valkehaan ja paló siihen". | Passade på
|
Käyttää tilaisuutta
|
| Passeli | Passar | Sopeva |
| Paskanen | Smutsig | Likanen |
| Paskakielinen | Pratar ej rent (oftast om barnspråk) | |
| Patakka, "Lampan äiiä, Piimä-Jankko, lähti ja veti Peuravuomhan, hihtoi ja joutuki karhun kans patákalle, ampui karhun ja veti külhän". | Fajt. (hamnade i strid med en björn)
|
|
| Patapeso, "Patapeso se oli ennen. juomapaassa navettasa se joka lauvantai pesthiin, kaikki siinä pesit ittensä, miehet ensin. Ei sitä vaihettu vettä, samassa veessä ne kaikki pesit. Saipualla ja pesimelä; Meki Kristiinan vainan kansa vanhala pesirraajala perkasimma ettei rihirokka tule. Sielä oli lauta paan pohjala ja siellä istuthiin, makkoilthiin että kohta vesi läikküi suuhun. Lehmät makkoilit ja märetit, päre taikka kiilu paloi seinässä". | Vatten och foderkokgrytan i ladugården som
användes till djuren, kom också till användning när husfolket skulle
bada och tvätta sig i den. Bastu saknades på många gårdar.
Se bild nedan!
|
|
| Paukko, "Knallipüssü ei olék ku ihmisten surma. Ikka kun ampu mettoa, mettoki kâtu mutta ei ollu aika kattoa!" (kun pyssy täräytti ampujankin kumoon). | Knall
|
Paukahdus
|
| Paula, (Nutukan paula), "Villalangasta kudottu side, joka kierretään nilkan kohdalla tiiviisti kengänsuun ympäri". | Flätad band, som användes till att snöra fast bl.a. vinterpälsskorna | Palmikko |
| Paula | Nätteln | Verkon paula |
| Pehtaroija | Hästen rullar sig runt | |
| Peipponen, "Pikku muuttolintu". | Fringilla coelebs=Bofink | |
| Penikka | Hundvalp tex. | Pentu |
| Pelli | Spjäll | Savupelti, Kuristusläppä |
| Pellonpöläke, "On niinku pellonpöläket lentää, ku kulkee rimpsuissa ja traasuissa akka". | Fågelskrämma
|
|
| Pelkka | Brödspade | |
| Pelkkasarvi | Skovelhorn | |
| Pelikuorma | En mil | Peninkulma |
| Peltiviikate | Modernare och bredare form av lie | |
| Peltopyy, "Metto, teeri, riekko, pyy ja peltopyy on Karungissa. Ylenpänä Muoniota näkee hyvin harvoin teiriä; metsoja hiukan. Metso syö männynhakoa, teeri syö urpaa".(koivunurpu). | Skogsfågel
|
|
| Perse, "Tytöt on pitäneet yllään palion vâtetta, kolme neliä hamétta ett on isó perset". | Ända
|
Takamus
|
| Peräsuoli | Ändtarm (fettet tas till vara) | |
| Peräti | Ganska | Aika |
| Periä, "Se olí uskotoin kanssa ja petélinen muutenki, ei se taivasta perínü" (Aanuraukka). | Ärva
|
Periä
|
| Perustaa, "Vaimoihmiset ne küllä on pesseet joka päivä kasuvia, mutta ei miehet olet perustanheet". | Brytt sig (bryr sig)
|
Olla tapana
|
| Peräkkä, "Met menémä kun lehmät perä´kkä". "Menkää tet eessä, met lamáset tuléma jälíssä". | Gå efter varann
|
Jälkeen, Takana
|
| Peski | Renskinnskolt (av renkalvskinn gjort päls) | |
| Peso, "Pikku pesója tehtü ussein missä lapsia on, mutta isópesó kolme neljä kertaa vuôessa". "Süüspesó Mikkelin etú- tai jälkipuolela". "Joulupesó jouluksi". "Kev´äppesó Marian päivän aijoissa, ja toinen Joháneksen etúpuolela. "Püüki se on ko vatheita pese". | Skura runt
|
Pestä
|
| Petäjäleipä, "Petäjäkuorista valmistettu katovuosien leipä; kerrotaan viimeksi syödyn edellisen sukupolven lapsuudessa". | Barkbröd (bakades vid nödår)
|
|
| Peura, "Poron ja peuran
sekamuodoista ei tidetä, sitä ei olé nukuaikona ennä tietoa. Net olit
talvet tälä ia kesäksi menit tunturhin, ei juri nin ülös kun nämä
porot, olit vissin nissä outamaissa". Net olthin isomat kun
nykuaikaiset porot.
1. Net püsit nitä hankhaila (suri ansa) punóttu hampuistá, nistä parhaista aivinoista, pelikurmia pitkät aijat (usein oksineen kaadetuista ja päällikkäin kasatuista puun rungoista) ja sitte aina ansat välissä". 2. Ja sitte püssüilä, kuttuthin peurapussuiksi (piipun läpimitta 1 cm leveä, piilukko, suusta ladattava). 3. Kolmas tapá ette ku hanki tuli nin sivákkamiehet hihátin ia ammuit tai löit sitte kuoliaksi (ensin väsytethään peuran). |
Vildren
Fångstmetod
|
Villiporo
|
| Peukutta, "Joka kevä se on polsterin puhístus elí korju. Tühjentää ne höühenet kaikki jossaki havílisessa huohneessa rummenkorhiin. Sitte käélä peukutethaan höüheniä vähä´n kertaa ette niistä lähtee pois se turha mölö. Toiset kuumentavat niitä kuivassa paassa ja vispaavat luuala. Sitte takásin sisu´stoihin". | Rengörning av dunkuddar
|
|
| Pian | Kanske | Ehkä |
| Pidätellä, "Üksiki Pekka ku mie sille sanon keskiviikkona että:"Pekka on noessa", nin se sano, piättelemällä, se oli piättelijäki:" e-e-hei sunkhaan, la-lau-vantaina pe-pe-pessü sa-saunassa!" | Stammar
|
Änkyttää
|
| Pidättäjä, "Antaian käéstä ei lopú, mutta piä´ttäjän käéstä loppû". | Snålaktig
|
Saita
|
| Pidättää, Pahárován Juhán Pekan isänisä se piätti heinävarkhaan laón ovén". (Haltijan avulla tartutti varaas ovhéen kiini) | Hålla fast
|
Pidättää
|
| Piekana
|
Fjällvråk
|
Piekana
Tunturihaukka (Jaktfalk) |
| Pieksu | Skinnskor (Oftast hemgjorda) | |
| Pieksää, "Ja Hannu ku tuli kotia, pieksettünä, ihmiset nouvit, se kohta kuoli. Ei jaksanu mutá sanóa ku "pe la". Ja sitä sait tietä kuká oli pieksänü". (se oli Pertun Lassi). | Slå (ge stryk)
|
Lyöda, Iskeä
|
| Pienet neuvot, "5 naulaa
villoja, 10 küünärää liina, 2 paria kenkiiä, 2 huivia, omakutó
pumpuli ja karttuni, 1 vüölinä tai valmis omákutó puolivillanen hamé
ja 1 naula sukkavilloja. Net olít pienet neuvot. Net ja 85 krunnua olí
vuosipalkkaa piijale vielä 20 vuotta sitte".
LÄNSIPOHJA, Täräntö, Kompelusvaara Inkeri Tuovinen 1939 (1930) |
Låg lön (Pigans årslön)
|
|
| Pieni, "Ku on pieni kari (kuun ympärillä), tullé pieni nöüräsää". | Liten (se kommande väder genom att se på månen) | Pieni |
| Pieniväki, "Kuhuväki, tasapää, manalainen, kuhiainen, surviaiset, kalma, hissi ja keijukainen". | Småfolk (vålnader)
|
|
| Pieru, "Nälkhäinen pieré ja süönü röühtelé". "Itku ilón perästä, ja pieru kauvon nauramisesta". | Fjärt
|
Pieru
|
| Pietarinkukka
|
Blomma som användes som tobak. Klipptes i småbitar och torkades i ugnen | |
| Pihistää | Stirra noggrant | |
| Pihkavoide, "Kuusen pihásta ja rasuasta keittämälä tehtü voié, silattu harvan vathen läpí, sitte takaisin panhun, ja kretta ja sokkeria vähän ja likuteltu sinä, vieläki se on käytännössä yleinen (1929) | Av grankåda gjort läkemedel
|
|
| Pihlaja, "Kun pihlajassa on runsaasti kukkia ja marjoja, tulee paljoluminen talvi". | Rönn (spå vädret till kommande vinter) | Pihlaja
|
| Pihtipieli, Oven pieli, "(kun ruumis on viety huoneesta ulos), "Kirfhélä lüötü ovenpielhén kolmek kertâ, kumphânki ja sanottu: "Pois kaikki!" | Dörrpost
|
|
| Pikistää | Snåla | |
| Pikisuola | För mycket salt | |
| Pikiöljy | Med tjära blandad myggmedel | |
| Piika, "Sitte se oli kerran lapsia saamassa, ja heitti kaikki jumálan langat (vatheet) päältänsä, istuj penkin nokále: "Jo tullee, jouvakko Miina tuula kattomhaan tulleeko poikia vai piikoja!" 1939 (1930) | Piga (väntar barn)
|
Piika
|
| Pii | Räfsans tapp | |
| Piian | Kanske | Ehkä |
| Piikari | Spik | Naula |
| Piinantua | Plågas | Kärsimyksiä |
| Piiruus | Ondska, Ondskefyll | Pahuus, Ilkeys |
| Piira
|
Från fågelmage (muskelmage) och innehåller småsten | |
| Pihjala | Lönn | Vaahtera |
| Piiskanen | Svansdel av djur. Innehåller mest bara fett | |
| Piisata | Räcka till | Riitää |
| Piiskoa | Småregn | |
| Pikistä | Snåla | Saita |
| Pilkka, "Mie ammuin ensin, ja se tuli pilkan surhiän. Sitte ampu Kristina vaina, ja ei löuttu kokó seinästä, harjan oli vähän krapassu. Isko setä vaina sanó mulle: "E-en panis pipuuuani pilkaksi". Kristina vaina sanó:" Sullek kohta menisin itte pilkaksi". | Måltavla
|
Maalitaulu
|
| Pilkkanimi, "Oskar
Alpertti, se huitari on, ittes se on pannu (kun on vanhapoika ja
huoleton).
Könnä-Erkki, Pölökki, Mätä-Paavo, Kylmetty-Paavo". |
Öknamn
|
Haukkuma- Pilkkanimi
|
| Pilkata | Göra narr av någon (mobba) | |
| Pinta | Fett | Rasva |
| Piita | Mittendel i båt (Tvärbräda) | |
| Pirtti, "On küllä ollu sauvupirtti Hannun talóssa, mutta haiótettu se on jo ainaki satá vuotta aika. Eikä ollu klasia uhthän, mutta vähä´set ikkunat seinässä ja lauvat sinä pienain vällissä lükättü". | Pörte (Rökpörte)
|
|
| Pirsa, "Itkuinen ihminen. Se pirsa ja itke kaikkia tühiä" | Gråter, Lipar | Itkeä |
| Pirsta | Hyggen småved | |
| Pirstale | Skärva | Sirpale |
| Piru, "Paholainen. Kun se
jokú on noitunut toisen ihmisen, kun sihen on pirut püstütettü,
se viehän kolme kivéä kirkonmâhan. Ninku tuonki Pekkan Hialmari
jonka se Paharován Juhán Pekka noitui pirhuin ja (Hjalmari) tuli
vähämieliseksi, mutta Hapaheikka fari vaina oli ollu korttia
lümässä, juonhekki sielä, mutta selvilä hän oli. Se oli tullu pirú
ninku poró ja pannu kopárat Pollokkalassin olkapäille ja
kattonut peliä. Püörittänu oli pätä, isot sarvet. Mihet olit
türmistünhet ninkun Fari vaina oli sanónu. Lähit laukkomhan".
Appifarinsa ja vaimo kun kävit kiviä panémassa Täränön
kirkonmahan, parempi se nüt on jo". Ja Juhanna oli sillon
pikku tüär. Mutta tas vanhâna muisteli Juhanna sen Selmale".
"......sanoi üksi nuori vaimo pirule joka tuli ovésta, üksi silmä ottasa, kirkas sâpas toisessa jalássa ja hevósenjalka toisena, ja nin pitkä että ovésta ku tuli nin päki suiju puolilattihan ninku luokka." |
Den lede själv (Djävulen)
|
Paholainen
|
| Pisoa, "Kuivan puun halkeama". | Spricker | Haljeta, Säröillä |
| Pissihauka, "Sillä on silmäkki kun pissilä päässä, kierät ja kirkhaat". | Uggla | Pöllö |
| Pistää, "Jos käärme on pistänü elläintä, nin pittää otta paiju joká veesä kasvaa, sitä´tüvéntä müöten, eikä saa veittellä otta. Sen kun sittoo lehmän kauhlan vüöksi ja siihen kolme vastapäivästä solmea kun tekkee, nin aamula sitte jo saa ottaa poijes. On kai se mullekki elä´välle". | Sticka (Läkekonst vid ormstick på nötkreatur)
|
Pistää
|
| Pitkänen, "Net oli ollut
kaksi äiiä laóssa. Toinen sanónu että küllä nüt likkû herranvoima.
Toinen oli vanha sotámies se oli sanónu että mitäs tuo nüt on,
toisenlaisen pommit ne olit Pommerin soássa! Ku sitte räiä´hti
pitkänen nin ei ku süää huppeli miehestä laon lâttiale. Aivan
tühiä süää (vakuuti Jisko ihmettelyyni)".
"Mutta üks toinen fâri, se aina kirósi ja meni laón ovéle iskemhää tulta, sanónu että "Ninkö sie lûlet ettei muilaki tulet olé? Mutta sille ei tullu mithää." "Mutta üksi mies se oli pitkäsenilmala sanonu että jo tâs jauhâ Ülitalófâri krüniä. Se oli pirstaläiä´ollut koássa, se oli jürähtännu, ja pirsta lensit kathô ja haiálensa. Kun kothin tuli se oli kaivon vintti kaikki pirstoina". "Pitkäsen ilmala miehet ei saa olla lakki pääsä, ei saa juosta ulkona, ei saa olla klasín alla, ei saa mennä puun alle, pittää istua hilja, naisten piti peittää päänsä huivilla sisälläkin". "Kerran oli eräs mies maannut penkillä; se oli pitkänen iürähtännu. Se oli mies lauvaassu pierun, sano´nut "Küllä mieki sâtan ios sieki!" Se oli varsin lüönü seinästä sisäle ja tappanut sen mihen". Tämän muisteluksen on KajsaMarja lapsuudessaan kuulut". |
Åska (Förhållningsorder)
Tro på övernaturliga händelser
|
Ukkonen
|
| Pikäsapara, "Tarttis saaha pikäsapáran jaaran siitoslamphaaksi tänne Leipojärvestä". | Svansstump (Särskild fårras)
|
|
| Pitkäseisoja, "6-7 viikoa ummessa. Läpílüpsäjä, ennen se on piéttü hüvä´nä, muutta ei se olé hüvä, sanó Vanhainen". | Uppehåll i mjölkningen
|
|
| Pito, "Se oli semmonen pito että se Palsarin Olli on noita". (arveltin). | Tro, Tror | Luulla, Uskoa |
| Pitukainen, "Tuonen koira, tämän veitten pään vahvukainen ja tuon pitúkainen, sillä on karva päälä, ja hangela niitä on, jos paljon on, nin se külmää vielä. Mustat ne on". | Så lång, längdmått (Mask som förekommer på skare)
|
Pituus
|
| Pitää, "En mie tuota Krétua
küllä olis nainu, vanha piéttüä, mutta ku se on nin hüvä tüö
ihminen". (Kreetu oli aikasemmin ollut suhteissa toisiin
miehiin ja saanut heille lapsia).
"Viinamies se olí paha, mutta sekí heitti viinan pois ja tulí kristitüksi, ei se nainu, mutta pití se muuten, mutta se sukú on täältä loppunu aivan tarkoin". "Viis tolppaa maksa, onkos kallis? - No on se, kakskümmentäviis äüriä annot liikaa. - Vai niin piät, vai niin piät". |
Använder
Gjorde det ändå
Tycker det är för dyrt |
Käyttää
|
| Pionpohja, "Oikean piónpohja: Se saapi jotáki, vasémpi: Se menéttää". | Nävens botten
|
|
| Plakkari | Ficka | Tasku |
| Pohjapiimä, "Viilin hapatuspiimä, jota pannan astian pohjan hapatettavan maidon alle". | Grund till filtillverkning
|
|
| Pohjolanhanhi | Simsnäppa | |
| Pohotta | Skymtar, börjar synas lite | Vilahtaa, Pilkottaa |
| Poika, "Ja raski se poika süä jalán irti" (rautoihin jalasttaan jäänyt kettu). "Mutta jälkhin ku suorasäristein joukkhoin joutuí (kuolee). | Pojke
|
Poika
|
| Poikalapsi, "Tüärlapsi on raskaampi kantaa mutta helpompi sünnüttää, mutta poikalapsi päivvaston. Ja küllä se kohta niin oon. Ja jos poikalasta kantaa se sille on karhu vihánen mutta jos tüttölasta kantaa se ei olé". | Pojkebarn
|
|
| Poiiki | Föder | Synnyttää |
| Poikinaittu | Gift sig över gränsen | |
| Poissa, "Antti kertoo "Kaaresuantolaisten omitusesta lapinkielestä": "Ja sieltä se oli seki sirtolainen joká tahtoi tietä mistä mie olén poiiessa ku se küssu "kos tu olét erá?" | Borta.
Varifrån är du?
|
Poissa
|
| Pokkaliha | Muskelkött kring djurets ben | |
| Polkkupeski, "2 peskiä päällekkäin (porolappalaisen talviosu: Alla turkki - peski sekin - karvat ihoa vasten, päällä peski - rukka, karvat ulospäin". | Dubbla renskinnspälsar
|
|
| Polokka, "Polokassa elethä´n Rovaniemelä. Täälä kontti- eli huorapari". | Sambo
|
Avopuoliso
|
| Polsteri, "Polsteri on tuo pitkä (päänalainen), höühenistä. Lännessä vain on takkupolsterit". | Kudde
|
Tyyny
|
| Polte, "Ja poltet ku oli
tämä blintarmi, ni se teki Jâkon muori ühéksän pûn parkista
juoman keitti ja hampun rohtimilla hautoi, se lähti poltet elinaiaksi
sitä".
"Poltheessen suolavettä ja noin korttelin pullo väkévää, ja uséampaan kerthaan. Ja liikutelhaan hevósta, ajéthaan sillä". |
Värk (helbrägdare)
|
Poltto
|
| Ponttilauta | Spåntat bräda | |
| Poovireikä, "Kaula-aukko
rukássa.
|
I renskinnspälsen gjort innerficka med öppning via halslinningen | |
| Porevesi, "Kevätjään rannasta irtautuessa syntyvä railo. Tavallisemmin rantapore. Varsin ku väülä tullé auki net (linnut) tulévat rantaporheile, istuvat näissä sulissa. Nitä on sillon helpompi saa". | Vatten som kommit på isen eller vid stranden
när isen ännu är kvar
|
|
| Porimasiini, "Se oli se porámasini semmonen että se kehräis sen malmin sisälens. Sitte tulit näitten (käsinporain) jälkhen porimasinit. Sitä veivilä vänthin ensin (Hurukin, 80-vuotias, ollut itse vääntämässä). Sitte se tuli üksi sortti jotá käütethin ölljulä, öljümasini. Net on vimiset ilmavoimamasinit Malmivârassa ja Kierunassa". "Prûviporit elikkä tiamánttiporit, ihmiset nitäki käüttävä". | Borrmaskin (gruvdrift)
|
|
| Poro, "Kesy peura".
"Lukuisten lappalaisperheiden asetuttua vakinaisesti paikoillaan
asumaan outan tai lantaan, ovat sekä heidän ette porojen
elintavat muuttuneet; heitä sanotaan outalappalaiseksi ja heidän
porojaan, jotka siis laiduntavat enää vain metsäseuduissa - kesät
talvet - outaporoksi. Nämä ovat paremman ja varmemman ravinnon
sekä helpompien elintapojen ansiosta humattavasti suurempi kuin
tunturiporot.
Lappaisen koti-eläin - Lantalaisillekin porosta saadut tuotthet ovat melkein välttämättömiá näillä seuduin. Isä vainaa piti aina aiokhaita...sillä oli kolmeki poroá aina talóssa. Irtamenna net oli tallon porot mettäsä, kilometeriä ne menit. Ja ei ne likkunhet mihikhän ku hüvä ruokapaikka tuli. Se oli ühtä ku hevósen tallista näpätä otta sen sieltä. Mutta ku se tullé nile rûattommûs se net tulévat kotia jûri varmasti. Sielä net sâvat jäkälä joka on pantu kesälä, külmettünhet sitte, ja tuotu kotia kun keli tuli". |
Ren (tam, tämjd vildren)
Renskötsel
|
Poro
|
| Porohenkinen, "Küllä sillä on fiini tüär, küllä se hihtelee porója. Se on niin poróhenkinen". | Renintresse (Renvakterska) | |
| Poronkarva, Porónkarva paisu ku se kastû, se on hüvä (veneen) triviksi". | Renhår | Poronkarva |
| Porras | Trappsteg till bron. | |
| Porstua, "Sauna rakénthiin väh´än ulómaksi valkeanvaaran tähén; ei aina veen rannale, mutta rannan puolele vain. Oli porstua hirsistä jos se on oikein alústa rakenettu". | Farstu
|
Eteinen
|
| Potaatti, "Söin ku rottá minun potatit söi", sanoi Antan ämmä vainaja kun keitti rotan, joka häneltä perunat söi. | Potatis
|
Peruna
|
| Potaattijauho, "Noin 30 vuotta sitten käytätöön tullut ostojauho; ensin ostettu lasten kuivikkeeksi, kuin tuokanjauhoja ei enää ollut helppo saada". (1932) | Potatismjöl
|
|
| Potaska, "Potáskaa muisteleva miesten keittänheen vasítuissa huonheissa vanhoista koijuista. Puhúthiin potáska levískästä. Sitä´müüthiin Täräthöön". | Pottaska (kaliumkarbonat)
|
|
| Pouta, "On nin pouta että sillit seinille paistuvat". | Varmt och klart väder | |
| Pouvata, "Linnurratá näüttää tulleeko ková lumítalvi ja millä aijala tullee lunta. Se on süüs on ijän pää ja kevä on lännen pää. Mikkelin aikana se pouvathaan". | Spå väder
|
Ennustaa
|
| Pounu (Pounikko) | Tuva | Mätäs |
| Povatha | Spå | Ennustaa |
| Putta | När noten fastnar i botten (oftast bakom en sten) | |
| Puittio=Soutumies, "Palkattiin nuotalle. Kaksikin talo omisti yhteisesti nuotan. Ei palkattu muita mihiä kuin puittio: Pikkunelikko, yks puoliastia annettiin 1-3 viikon ajalta palkkaa, ja vähän rahaa". | Notroddare
|
|
| Puijasi, "Puijasi se sitä´poikaa, ei huolinu". | Lurades | Harhauttaa, Puijata |
| Pulmukainen, "Pulmukaisia
süähään, ei niitä täälä tule püütöä, tuola Norjassa ne niitä".
Kolari, Sieppijärvi 1939 |
Snösparv
|
Pulmunen
|
| Puna | Tjorv | |
| Punakorva, "Lehmän nimi". | Rödöra (konamn) | Punakorva |
| Punapää, "Hyvin pieni lintu, punanen pää, muuten harmaa; tulee keväällä". | Gråsiska | Urpiainen |
| Puoltaa | Stödja någon | |
| Purkakarva, "Uusi, lyhyt, tiheä karva (vasan karva) | Tät korthårig päls | |
| Pottati | Potatis | Peruna |
| Praatikas | Pratsam | Puhelias |
| Praamata | Berömma | Kehua |
| Pruukata | Ha som vana | Olla tapana |
| Pruuvata | Pröva | Koitta |
| Punasuorsa | Gräsand | Heinäsuorsa |
| Punehtua | Rodna | Punastua |
| Puola | Lingon | Puolukka |
| Puolikko | ½ tunna | |
| Nelikko | ¼ tunna | |
| Puoskari, ""No sé on
kohta sihen noitumahoithon sekin kûluuva; net on jokka püörrüttävä
ninku koskemia ja vammia. Mutta se on vähémpi ku noita. Noita sâpi
manálaiset likhéle mutta puoskari se ei kun muten vain paránta".
"Semmonen se on puoskari kun tuo Eevavaina; ja puoskii sen tüärten paarmuskaki joká ottaa ulós sikíönalu´n". "Küllä karjale olí Mikón emä´nällä jonkulaisia puoskimisia. Se ensi kerran kun laski laitumelle, paní jokhaiselle tervaa nokhaan, ja paní rautakangen künnükseen alle, näköselle". |
Vårda en sjuk. Även att med speciella ramsor
försöka förbättra tillståndet för den sjuke (Helare)
För att skydda djuren
|
|
| Purkapeski, "Poron syyskarva, uusi, tiheä ja lyhyt. Peskiksi ja kengäksiksi halutuinta nahkaa". | Av korthårigt renskinn tillverkar klädsel | |
| Purra, "Puremalla salveta poron. Jälkhín Mikkelin ku purhân, heittä se parivikon pästä sarvét pois". | Tugga (kastrera hanrenen genom att bita i könsorganen) | Purra
|
| Purkarukka | Från fullhårigt honrenspäls gjort kolt | |
| Puonoa | Vrida | Kiertää, Vääntää |
| Pudas, "Kun iso joki alajuoksullaan muodotaa saaren (keskelle väylää), niin saaren ja mantereen välisistä joen uomista kapeampi on pudas. | Djupställe i älven (mellen ön och fastlandet)
|
|
| Pouta | Vackert väder | Pouta |
| Puhemies, "Enontekiön
lappalaiskosijan avioliittovälittäjä. Lappalaiskosija ajaa
puhemiehineen toiseen kotakuntaan, kiertää muutaman kerran vauhdilla
kodan ja hakkun paikan kodan edessä. Ovella on morsian vastassa ja riisuu
ajohärän valjaista. Tämän jälkeen astutaan sisään kotaan, ja
puhemies ryhtyy talon pannusta keittämään tervetulijaisia mukana
tuomastaan kahvijauhoista. Se joka tarjottua kuppia ei ota vastaan, on
avioliittoa vastaan. Kaupat on viimein päätetty, kun solhanen ja
morsian ajaneet toistensa härillä ja vaihtaneet ne keskenään".
Enontekiö, Erkki Tiesmaa 15/1 1937. |
Talesman vid frieri
|
Edustaja, Puhemies
|
| Puhti | Rekyl | Rekyyli, Potkaisu |
| Pujahduttaa, "Ku lehmä puihauttaa itteänsä ku se paskantaa nin että sonta suittua, tullee külmät ja satheet". | Skaka till. Man kunde se kommande väder. | |
| Puistaa | Skaka | Ravistaa, Pudistaa |
| Puijro | Liten gädda (under ½ kg.) | Pieni hauki |
| Puittia, "Nuottaveneen soutaja. Jos kalóia ei olé se heitethän puittio järvhen. Soutaianna (voi olla) lapsellainenki puittio. Se päästää nuotan puuton päältä, jos on puuttanu. Kaikhin isoin kalá annethin puittiolle airo kaláksi, ja isót jaéthin kaloitten jälkhin ja pienet kattilalla nile toisile. Taukomies oli se toinen". | Rorsman (notfångst)
|
|
| Puinos | Tjorv. Tex. nät som blivit tjorvade av en gädda | |
| Puista | Skaka | Ravistaa, Pudistaa |
| Pukata | Stöta | Työntää, Tönäistä |
| Pullurainen | Bubblor | Kupla |
| Punehtua | Rodna | Punastua |
| Puntari, "Vanhin oli luoiipuntari, sielä kümmenen, kahénkümmenen luoiin. Sittemmin naula- ja kilúpuntari". Metttisä on käütettü semmosta puntaria ette on pantu taváran puun toisseen päähän ja jokú paino toisseen ja keskeltä piä´tettü sitte" (Bessman). | Våg (hjälpmedel att väga med)
|
Vaaka
|
| Puola | Lingon | Puolukka |
| Puoli, "Päivä puolessa ja nälkä suolessa ja kivíkakko kainalon alla". | Halv (mitt på dagen)
|
Puoli
|
| Puolialasti, "Tämänaikhaiset nuoret kulkevat iûri puolialásti". | Halvnaken | |
| Puolikko, "Puolikko=½ tünnüriä; Nelikko=¼ tünnüriä". | ½ tunna | |
| Puuska, "Pouvanpuskaksi nitä
kuttuthan, nitä kesälä kulkevia.
"Pahasta ilmasta se tulle tauti,nissä on riethaita palion, semmoset vinkevat püörivät ja nistä sâpi tauvin jos tulévat kohin. Pittä pietä henkeä". |
Virvelvind
Kom med sjukdomar |
Pyörremyrsky
|
| Puutaa | Not som fastnat i botten | Jäädä kiini |
| Putka | Häkte, Fängelse | Vankila |
| Puu, "Pusta ja karhakasta rantan tehthin suojus jonka läpi sitte ammuthin vesilintuia kevällä": | Träd (skydd vid sjöfågel jakt på våren) | Puu |
| Puulintu | Lockfågel gjort av trä vid sjöfågeljakt | |
| Puumetsä, "Aivan pûmettät net on malmivuoret, no Kierunassa...on paljas mâ". | Skogbeväxt
|
|
| Puumerkki | Bomärke | |
| Puukhollari, "Erään Erkin liikanimi ammattinsa mukkan: Prûkin Erkki Pûkhollari, se oli eelästä lähtösin..." | Bokhållare
|
|
| Puuro, "Nita neljä sorttia (naavaa,
jäkälää, olkia ja petäjää panthin ja nistä tehthin
leipä ja pûroa".
Keskitalon Tiinakretta muori se keitti aamulaki puuroa, ja sen kansa naurethiin". "Krüünipuurot sitte aloit tulla, suunile neljäkümmentä vuotta aikaa. Ohrakrüüniä ostethin Könnäsen markkinoilta, alhaalta nittä olí tuotu". Länsipohja, Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931) |
Gröt (ingredienser)
|
Puuro
|
| Pustö | Brant | Jyrkkä |
| Puusyli | Famnen full av ved till bränsle | |
| Puutua, "Kuolentua, herpautua, esim. käsi tai jalka pikällisen samassa asemassa olon vuoksi". | Domna
|
Puutua
|
| Puuvelta, "Puu-aura; vanhin seudulla tunettu kyntó váline. Ne pûveltat, omáteko vanhimat. Sitte sahrat, Suomesta. Sitte veltat, omátekó. Sitte aurat, osto, rauta (n. 20 v.)". Länsipohja, Täräntö, Isokylä 31/8 -38. | Plog
|
Aura
|
| Pyhittää, "Küllä se Ita vain freistas mulle Alpea nin pühittä, mutta mie küllä tunnen mihen uhtä hüvin ku Itaki (koetti kehua hyväksi)". | Framhålla ens goda egenskaper (berömma)
|
Kiittää, Kehua
|
| Pyhä, "Rüssät ne matkivat vieläki nitä vanhoia tapóia ku ne pühhä savua ja suistsutuksia ja mitä konstia käüttävät he´än menoissans". | Helig (katolska symboler)
|
Pyhä
|
| Pyhäherkku, "Pyhänä
laitettu erikoisen hyvä ruoka. Pühäherkku Hakásessa net
verikakót, tälä maitovelli".
Länsipohja, Kompelusvaara 14/6-37. |
Söndagsmiddag
|
Pyhänpäivällinen
|
| Pyhätyö, "Pyhä´nä ei ensi kertâ sânu laskea (lehmiä ulos), sinä olis ollu ninku eritüisempi homma, künsiä leikkoa ja kelloia panna, ja se olé ilmankhan pühätüö". | Söndagsarbete
|
Pyhätyö
|
| Pydä | Fånga | Pyydystää |
| Pykällys | Märkning av renar | |
| Pykältää | Räkna renarna och föra in dem i bok | |
| Pykältää, "Rautavara on semmonen ette sillä piirthään hirtheen ne priimut, joita müön vara, se naaras hakáthaan kirfheelä, ensin pükälthään pitkin päin ja sitte vasta kesken kauta, samála kehä´kirfheelä". | Uttryck som användes vid timring
|
|
| Pylistää | Visa ändan | |
| Pyrskähtä | Brista i skratt | |
| Pyrstö | Fiskfena | Evä |
| Pyssypyytö, "Niván Isko Pajálasta neuvo püssüpüön: Vähäsen mukán suötila süöttä latuasta sürhiän, kiukan, ettei kukhan kulkiia laukassu". | Bössjakt (Bössan gillrades så att den skulle avfyras när ett djur kom mot tråden) | |
| Pystyttää, "Kiiteästi yhteydessä püstüttä pirut toiseen ihmissen: "Ku se joku on noitunut toisen ihmisen, ku sihen on pirut pustütettü, se viehän kolme kivéä kirkonmahan". | Sätta på, onda andar
|
|
| Pystyä, Suomen vaimot net vain püstü, ei nistä ruottin neitosista olé mihän". | Klarar av, Förmår
|
Kyetä
|
| Pysäyttäjä, "Oli kai nitä
ennen verén püssäüttäijä, noitia".
"Mie hakkasin polven, ei se ollu kun pikku hava, telfonitolppia hakasimma. Pekka vaina nouthin, no ei sen puháluksista ollu. Se sen kirfhén pani sihen havan päle. Mutta sitte soitethin Muotkan Juhán Erkki vainale, Vittankhin. Se sanoi ettei se varsin püssäinü, ette se veri mikä sinä on irti pässü, se sitä juoksé. Muttei olla oriûessa, ette küllä se püssäintü". "Ja veri püssäintü ku lukke isämeijän kolhmen kerthan". |
Blodstämmare
|
|
| Pytkyläinen, "Tiskipunkki se on tämä pläkkipunkki, 20 vuotta ennen se on ollu puusta seki, pütküläinen kakskorvanen". | Ovalformat
|
Soikea
|
| Pyy, "Pieni pulintu mutta ková lentämhän. Humisé juri mailma ku se lähté. Mettiköissä se elä hän. Ei se mahan tulé ku harvoin, eikä juokse. Ampumalla sen sa, se on siksi rohkea". | Järpe (gråbrun fågel i tallskog)
|
Pyy
|
| Pyydelä | Jaga | Metsästää |
| Pyyntö, "Kun outhon methän menty asumhan nin täutu anoa vüösija. Püntö sanóthan ku kotá on valmis: "Mahiaiset armhaiset, pühän pelthén alhaiset, antaka minun mata mataksemmin, lemmentä levätälesemmin, ajjaksemmin mutta ei ijäksemmin". | Be om nattro av halltiaiset (ny
natthärbärge i skogen)
|
|
| Pyytö, "Se on süntümästä
asti ihmisellä pütöonni...."Pütölükküä sitä ei tule sâhman
jos sitä ei olé luomapäivänä io annettu".
2-3 viikkoa asuvat kentällä, kun ovat "pyyvössä". |
Jakt (jaktlycka) och fiske
|
Metsästys, Pyydystää
|
| Pyytöhenki, "Sai se Einoki talvela kärpän, vaikka net on kläpit. Mutta sinä onki oikea pütöhenki". | Jaktinstinkt | |
| Pyytökota, Turvekota; se on ruotheista korvakkaitten varaan rakennettu ja turpeila katettu suoja, pohjakaava pyöreä". | Jaktkåta (torvkåta)
|
|
| Pyytölaukku | Ryggsäck | Selkäreppu |
| Pyytömies | Jägare | Metsästäjä |
| Pyytöneuvot, "Pyytäjän tarvekalut: Pyysy, kirves ja krütisarvet" | Jaktredskap (bössa, yxa och kruthorn) | Pyyntivälineet |
| Pyyhkäistä | Slå (Klippa till någon) | Löydä, Iskeä |
| Pyörtyä | Gå vilse | Eksyä |
| Pyörtyä, "Mennä tajuttomaksi". | Svimma | Pyörtyä |
| Pyörtää | Vända | Kääntyä |
| Pyörryttää, "Üksi
kulkevainen suomen mies se püörütti vamman minúlta. Se otti
pärhén ja musttan hilen ja hilelä kiriotti pärhessen. Sitte sormela
püöritti ümpäri sitä vammâ ja räknäsi iotaki. Paráni se".
Kainulasjärvi 1932-1934.
"Jos sitte vesí menee kätheen jostaki salhaisesta reijästä, sitté painethan kolmela vesíkivélä, ja sanothan: "Vesi vanhin veljistä, tuli vanhin sisarista, vesi otá okhaat, ja vie vees väkheen"; no tuo viká, maa, se on okás". Net kivet piit olla rantakivíä joitten ülí vesi läikküi, ja niilä painela, ja sitte panna siálensa takásin. (Jellivaara, Vettasjärvi 1939) "Konnossa hänén kotisi, niittümäthäässä hänen äitinsi, ruumenta rummenta, pahólaisen partasuuta". Se on käärmhen püörrütüs. Sen lukéa oikean kä´en nimíttömhän sorhmen ja sillä müötäpäifhän kiertää sen. Sitte toisen kerran lukéa ja vastapäifhän. Parakka 1939, 1932. |
Få det att vända (Helbrägdare)
|
Kääntää
|
| Pyöräntahko, "Tahko on santakivestä tai kovasta runaisest kivestä. Püöräntahóssa laskethan tehtan vikáthet; joskus lasketaan kotitekoisenki kun se käüpi vahvale". | Brynsten med vev
|
|
| Pyörätauti, "Laskiaisena ei saa kehrätä eikä kartata, muuten lampaat tulévat hulluksi, püörätauthin. Eikä saa hakata puuta poikki, halki vain, muuten lehmät ontuvat kesä´lä". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930). | Skrocksjukdom. Förhållningsregler vid
fettisdagen.
|
|
| Päily | Blänker | Kiiltää, Loistaa, Välkkyä |
| Päisevä | Duktig | Taitava |
| Päistynyt, "En mie piä´ihmisennä juokaleita, mie olén niin arka päistüneistä". | Fyllerist
|
Humalainen, Juopunut
|
| -Päinen, "Ittepäinen, Pahápäinen, Puskapäinen, Äkkipäinen, Huonopäinen, Kehnopäinen, Raivopäinen, Paksupäinen, Väkipäinen, Jäükkäpäinen, Raiupäinen...." | Ärvda anlag
|
|
| Päivänpanema, "Ja Kristinavaina ja mie se pruukasimma hiala pestä, ette lähtee päivän panema kasuvista ja ruostek käsistä". | Tvätta sig med sand
|
|
| Päivänpuoli, "Oksakki ne on pûssa pitémät päivänpuolela eli etélänpuolela". "Vara se ensiksi sullâ lännen ia etélän puoli". | Se väderstreck via trädens kvistar.
|
|
| Päivänpalkka, "Tilapäiselle työmiehelle kultakin päivältä maksettu palkka. Krûnu se on ollu miehele päivänpalkkâ ja fri hoito" (noin 50 vuotta sitten). Vittangi, Parakka 1932. | Dagsverke (lön)
|
Taksvärkki
|
| Päiväsyüän, "Kunkas sie lähét taipalhéle näin päiväsüämella, juri kûmiman päivän aikana?" | Mitt på dagen
|
Keskellä päivä
|
| Pällistellä, "Se on nin kumma ihminen, se seisô ja pällistellé, ei se tahót tüöhön tarttua". | Stå och stirra
|
|
| Pälvi, "Jos puun alustat jätää pälvele nin se ei püsü, mutta jos umpheen tuiskua nin se on talven pohja". | Barmark
Om snön hålls hela vintern |
|
| Pängäs, Vitta | Skohållare i skidor oftast av skinn | |
| Pännä, "Tuo frökina
kiriottá, küllä sillä pännä likkû".
"Pä on mulla pännä ja järki papérinna" (läksysi Kreeta, joka ei osannut kirjoittaa) |
Penna
|
Kynä
|
| Pärjätä | Klara sig | Tulla toimeen |
| Pärgmestari, Vuorimestari. "Sitte vasta pärmestari panné vitmölan, ku tullé hella (malmikivi) ja sitä prûvi (otetaan) ja tulévat kûtermannit (lautamiehet) ja tutkivat onko se hüvä malmi...ei se kelpâ insenüöri sitä sünähän, se pittä olla pärmestari, ja kûtermannit toistavat". | Bergmästare
|
Vuorimestari
|
| Pää, "Se oli oikea pärosvo,
Satáheikiksi kuttuttu, se oli pävarrârraâs lappalainen".
"Küllä se nälkä hevónen pellonolienki süö, ja mûnki ku sen päinensä antâ". |
Huvud
|
Pää
|
| Päähuivi, "Huivi on pumpulinen nelinurkkainen kulmittain kännetty vaatekappale jota naiset pitävät päässä kesällä ja talvella huoneessakin. Talvella ulosmentäessä tämän pääle pannan suuri villainen päähuivi"- Viivi-Liisa Tapaninen, Ylitornio 1924 | Kvinnlig huvudbonad
|
|
| Päälipaula, "Tauko kiini päälipaulassa; alipaula; tarpomapuu = sauvomet joissa paksu klupu pässä. Nuotassa ei miekkalautaa". | Övre teln (nät eller not)
|
|
| Pääle, "ja sihen tuli päle
se lappalainen jonka ne (porot) oli" (kun ensin oli poliisi
pidättänyt porovarkaan).
"Siin on se Heikka mutta se on niin huonotapánen, se on niin ahne viinan pääle". |
Kom tillstädes
Använder rusdrycker
|
|
| Päälé, Pahoissa koskissa tauvothan se (vene) pälle koskea, mihet rantá müön tauvossa vetävät". | Båten dras upp för en svår fors med rep | |
| Pällä, "Kolmen sormen
pällä"= mittassa poron rasvakerosta selässä puhutaan yhden,
kahden, kolmen, hyvissä tapauksissa neljänki sormen vahvaista
rasvakerroksesta". Muonio, Erkki Tiesmaa 15/9 1937.
"Se on ilman ja veen pääle kuinka hüvä ottamhan on kala". |
Djurets fettlager i ryggen mättes med finger
som mått
Förhållanden för fiskens nappvillighet |
|
| Päänkoira, "Koira joka haukkuu hirveä edestä päin. Semmoinen on hirvikoiran oltava. Mie prûasin penikka tulléko pänkoira, laskin härkävasikan kartanolle. No tämä ninku elävähopea laukko ümpäri, ja hakkui küllä pän puolhén. Ja toinen ei päse minhen, puské ja potki, mutta küllä se kestä koira potkia (ei saa kiini). Ei se sovi katto hirvikoira joka perssén puolhen haukkuu, se menné hirvi ja jättä kûlmät jäliet koirale". | Älghund (som skäller framför älgen)
|
|
| Päänänsä, "Mutta katto nuorempa kansa, ne ón ihán ruottalaisia, päänänsä kaikki". | I stort sett (ungdom som blivit försvenskade) | |
| Pääsinpäivä, "Palvelijain työvuoden loppunuspäivä. Tavalisesti Torniolla pühämiestestä, tälä mikkelistä, alkaa uusi työvuosi, oik. ensin vapaaviiko. "Jo nût on päsinpäivä lähélä, heti perhäiset helisevät". Kompelusvaara 29/7 1937 | Årsslut för tjänstefolk
(Römppäviiko)
|
|
| Pääskynen, "Jos pääskynen
tulee keväällä erikoisen aikaisin, se tietää kylmää; pääskynen
lähtee vielä takaisin ja palaa takaisin. Jos päskynen ülhälä lentä
se on kaunis ilma. Jos veen pälä lentää se tullé sáet".
"Jos pääskünen paskantaa silhmiin se tullee ihminen sokeaksi".
|
Svala
Genom att iakttaga svalan kan man förutse vädret
|
Pääskynen
|
| Päästä (eron), "Lappalaiset ne nitä viskovat, irtilapsia, sen ku vain päsevat" (Heittävät metsään kuolemaan). | Bli av med
|
|
| Päätysalvo, "Asumahuone kun on hakáttu nin siihen päätüsalfhon, tai molémphiin, isä´ntä paní rahán, ette olís menéstüs talóssa". | Översta timret när man timrade upp ett boningshus | |
| Päävikanen, "Kaakuri, kaakuri kirjava lintu, Jatkon kaapissa sinínen sintu, oli Isónvaaaran Valtteri laulanu ku se olí Jatkola päävikásenna, hospitaalisaa nüt". | Sinnessjuk
|
Mielisairas
|
| Pöhikkö, "Tiheä ja vaikeakulkuinen pensikko". | Tät svårforcerad snår | Pensaikko |
| Pöhnä, "Pöhnä pannê, se on ihmisen tai elukan kun paistâ aurinko ja kûma ilma tekke väsünéksi". | Tillfälligt lättja (svaghet)
|
|
| Pöhnä (Lana) "Päreistä
tai rautalangoista tehty ryssäntapainen matheen (kalan) pyydys. Merta
eli pöhnä se on pärheistä tehtü. Suu siinä on, ja nielu, ja
sivút, ja perä. Ümmüräiseksi se enínpäin tehhään. Vittoistaki on
kuottu pöhniä samhan laihin kun pärheestäki; lujémpi se tietenki
tulle".
Kolari, Sieppijärvi 1929 |
Fiskefångst anordning (ryssja)
|
|
| Pökerrýs, "Mull on häkä´ mennü pähän ette mie olén oikein pökérrüksissä". | Påverkat, Svimfärdig
|
Pyörtyä
|
| Pökkylä, "Pystöön kuollut, sisältä laho puun kanto". "Joka taulla tekkeé se vaivaa näkkee, pökkülän persettä püllistää". | Ruttnande träd som fallit till marken ( den kan även ännu stå upprätt) | |
| Pöllö (Kissapöllö) | Kattuggla | Lehtopöllö |
| Pölistä, "Jopá multa pölisê". | Dammar | Pölytä |
| Pölky | Timmerstock | Tukki, Tukkipuu, Pölky |
| Pölkö | Rädsla | Pelko |
| Pölätää | Skrämma | Pelästyttää |
| Pönttö | Tunna | Tynnyri |
| Pörrö, "Vähäjärkinen". "Aiia ku pörrö, taváttomasti ia tühmästi, kohta tärvä (hevosen)". | Galning
|
Hullu
|
| Pörröttää, "Net sielä pörrötit mihet, ja Fiina pirthiin ette kaiken vüötä pörrötättä". | Få någon igång (göra saker), hjärntvätta | |
| Pörhäytellä, "Sanóa mitä´mie olén ümmärtännü. Küllä mie ajáttelin ku sie sanót ensin ette küllä tässä piijan pellola olhaan jos minu´n kimphuun käühään". | Säga vad som helst
|
|
| Pöristää, "Välístä lehmät on levóttomina, pöristävät, sanóthan ette emäntä (vainaja) on käünü. | Korna råmar och är oroliga | Ammua
|
| Pörhöinen | Fjäril | Perhonen |
| Pöykköillä, "Pöükköilee mäthäästä mäthääsen ja kohta süöküä, päistünükki". | Snava, Snubbla
|
Kompastua
|
| Pöytä (Mylly) "Reikäpuu siinä naván luona kivéä vasten josta toinen auttoj. Jos ei ollu auttajaa ei sitä´pantu ollenkhaan. Kivénsilmä keskelä, siihen puotethiin piola jüvíä. Küllä se kahén nürkin mentävä reikä oli. Sitte jauhot tulít pöüäle, oli se vasíttu pöütä, vankempaa tekóa, muuten taválinen". | Bord till mjölkvarn
|
Pöytä
|
| Pöökärä, "Manalainen,
tav. lasten peloitteluksi mainittu nimi".
"Pöökärä ja kööpeli, kössi ja hissi, olénto ja kuuletus, haltiat ja maahiset, maahiaiset ja niitten tüttäret, manálaiset ja sarviäijä" (Mytol. olentoja). Parakka 13/4 1934 |
Spöke (vålnader)
|
Kummitus, Mörkö
|
| Raajoa | Stycka | Paloitella |
| Raato | Kropp | Ruumis |
| Rankinen | Uppspänd skydd mot mygg av tyg | Liinavaatteesta laitettu kaltainen sääskien suoja |
| Raavas | Vuxen | Aikuinen |
| Rahantekijä, "Silmät kiltävät ninku rahántekiiällä). | Uttryck om ögonens glans | |
| Raikua, "Nüt se vain raikua, Palon talon kautta se on sielä takana, Mustavaaran nokassa kivirovassa, siirtünü pitemän puun lalfvaan, ku se nuoin alkoi raikuamhan" /käki/. Parakka 1939 (1932) | Göken gal
|
Kiekua
|
| Raipat, "Varkhalle ennen annettu raipat selkhän, pölhän nostettu, ettei jûri jalát mahan koske. Ja kaks vittâ ühthén lalvasta, ja kaks kertâ joka paríla lüä. Ja nimismies sauvala näuttänü kuinka kovin piti lüä, paijan päle": | Spöstraff
|
|
| Raju | Stor | Iso, Suuri |
| Raivo | Våldsam | Väkivaltainen |
| Raiska, "Se sitte löüthiin perämies. Ja sen oli jo raiskanhet ja süönheet puoli ruumista" /ahmat ja muut peot/. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930) | Halvt uppäten av rovdjur
|
|
| Raiskakarhu, "Ühén raiskakarhun tälä Henrik ia Andres Linmarki kiersit ja herrat tapéthin". Vittangi, Parakka 1932. | Slagbjörn
|
|
| Raiskatiainen, "Vahingolhinen pikkulintu, esim. Varpunen". Vittangi 1932-34. | Gråsparv
|
Varpunen
|
| Raita, "Pumpulikangas saataa olla esim. ristiraitainen ja toisessa pohjassa fini raita". | Rand (bård)
|
Reuna, Viiva, Raita
|
| Raito,"Raidoissa kuljettiin ennen paljonkin tiettömiá talvitaipaleita muidenkin kuin lappalaisten keskuudessa; rahdin heinien - ja tukin ajo esim. suoritettiin vielä yksi ihmisiká sitten suureksi osaksi poroilla". Vittangi 12/9-1933. | Renrajd
|
|
| Raitio, "Raitio = Poropaimen. Erkki Tiesmaa, Muonio 15/5-37. | Renvaktare | |
| Raivo, "Pahoin mielisairas, vaarallinen muille "mutta raivo hospitâlhin" (viedään). | Vansinnig (raseri)
|
Raivo, Vimma
|
| Raja, "Se puhú kaikki
puoliraihaan. "Ei mulla pii(mää) mutta mai(toa), eikös
Nii(Nikun) Annila, eikös vanhaassa(talossa".
"Lammas on kantamarajála", "hevonen on varsomarajála", "koira on peníkoittemarajála". |
Stammar
Olika födsel benämningar
|
Änkyttää
|
| Raju, "Suuri, Valtava, Voimakas". | Stor | Iso, Hurja |
| Rakastella (Rakastua), "Rakastella
vasta, nin no mitä hiljemin hiltü sen parémin pallâ" (sanotaan
vanhasta).
"Jokka rakástuva, vaimo ihminen on kehno, mutta küllä nitä on miehiäki. Alkava nin pitkhän huntérahan. Ja huntérauksesta se kaikki tullé". |
Bli kär
|
Rakastunut
|
| Rakentaa, "Vanhasta (entisaikaan)
ku net on nitä (taloja) alkanhet rakéthan net on aivan vâramaihin
semmoshin kouvhin maihin rakénettu. Ninku (vaaran) keskipistéle alás,
pitkittäin. Mutta jokû tietenki on kartanon kuivâmisen tähén
rakéntannu poikki maihinki, ette länsiaurinko se on parás kuivâmhan.
Hirret on tieténki ollu rakénushirsiksi pinnattomat juoksevat hüötüput, männüt. Küllä hongista rakénthan ku nissä pintâ ei olé. Se on nin tervanen pû, se on luémpi lahómista vasthan. Mutta räkäpû... eikä sittä olé rakénuspûksi. Nin tuorhéna ku kuivana se on vain kolóttu parkki pois ja hakattu kehä ülös". |
Bygga (timra upp ett hus)
|
Rakentaa
|
| Rakentaa, "Haasioida heinä tai olkia. ....Mutta poliettu lato suolathan". Täräntö, Kainulasjärvi 13/6 1935. | Hässja upp hö
|
|
| Rakentaa, Joku se rakentaa alassen ja ülissen paulan ühtä kunka. Sen pittää rakentaa alasen paulan kahtia /liinan solmuvälin pituutta rakennussilmäksi/ ja ülisen puoli silmää kümmeneltä kokhon". Parakka 1939 (1932). | Tillverkning av nät (bona)
|
|
| Rakkari, "Se on rakkari joká kaivaa toisen pakkarin". | Spjuver | |
| Rakkaus, "Luaton rakhaus, nuoila jokka irtilapsia tekévät". "Ihástu nin ette rakhaus sitä on varsin alkamassa". Rakhauven vimmassa se ei pästä silmästä sitä pois". "Hällä se rakhauven kihko..." | Kärlek
|
Rakkaus
|
| Rakki | Pojkspoling | |
| Rakko, "Kenkä hieronu jalán, küllä se on lüönü rakoile". | Skavsår | |
| Rankinen, "Palttinasta tai muusta ohukesta vaateesta tehty teltan tapainen vuode verho, suojaksi sääskiltä". | Tältliknande skydd (myggskydd)
|
|
| Rankka ilma | Kallt och dåligt väder | |
| Rannio | Tex. där hararna har gjort en stig i snön | |
| Raonu | Rana (Ylletyg) | |
| Rapakko | Gyttja | |
| Rapea | Inte så bra (ganska) | |
| Rapéa, Rapeasti | Drygt (sätta övermått) | |
| Rapoa | Skita ner | Paskantaa |
| Rasitunu, "Olén niin rasintunnu, tüöstä väsünü ja paikak kipeät". "Minúa niin rasinutti tuo reisu". | Blivit trött
|
|
| Rasio, "Esim. voirasio". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. | Ask (smörask) | Rasia |
| Raskia | Tillåta sig något | Sallia itselleen jotakin |
| Ratas | Hjul | Pyörä |
| Ratkoa | Skilja olika ägares renar från varandra | Erottaa |
| Rauhea, "Kolmea päivää ennen net tulevat hakijat, kirkonväki hakemhaan sitä lähtijää; mitä rumempi on ollu elämä sen rauheampi on vasthaanotto". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Svår, Hård
|
Vaikea, Vakava
|
| Raukka, "Vainaia joká on
huonosti elänu ja joutunu helvethin" (nähtävästi itsemurhan
tehnyt).
"Uskottomana kuollut vainaja, etenkin jos hän vielä on huonosti elänyt. "Palóraukka ku tuli manálaisenna meilek ku.....". "Vittikko niminen mies oli eläessään ollut noita ja toimittanut kaikenlaista pahaa kanssaihmisilleen. Ja suánossa se Vittikkö raukka, ku poikaset viskonhet kiviä ja pilkanhet, tullu ja istunu aiian tolphan ninku varis ja sanónu että "ei olép poikaset hauska mâta kirkonmâssa ja ôttâ herran tuomiota". Ja net on vielä elämässä net ihmiset jokka on olhét sinä. Vittangi, Parakka 1932. |
Stackare
Spåman går igen
|
Parka, Raukka
|
| Rautu | Röding | Isonieriä, Rautu |
| Rauvat, "Rauvoila kansa
püüethän /ahmoja/ mutta siihen se tietenki panhaan sekí rautahoito sen
raaon lähéle, kätkethään".
"Ku korttântu (menee pilaan pyytämättömäksi) rauvat..se pittä..hihata sinne (kortorauvon luo) ja sauvala viskata rauvat vaséman olán üli ja sitte ku ne laukeavat net on päss´t kortosta". |
Slagjärn (Fångst)
Få slagjärnet fångstdugligt igen
|
|
| Rauma verkot, "Molémissa päissä sitte rippa vielä, kivi ripparihmassa, ku se rauma kulkee kovála ilmala aina vasthaan süv´älä, se mennee aina vastatuuhleen pohjassa". | Smutsigt, skräpigt vatten som smutsar ned näten. Bottenström som går mot vinden. | |
| Rautaantua, "Jokú elä´vä, ku sitä tappa yritä eikä varsin kuole, se rautaintû elä´vä nin ettei se voi kuolla milhän". | Blir svårt att avliva (förhärdat)
|
|
| Rautakenkä, "Oli kerran varas vienyt hevosen ja pannut sille kallokat jalkaan, nin että jäi kallokan eikä rautakengän jälki lumeen". | Hästsko
|
|
| Rautakiiski, "Rutakiiski on iso ja musta ja paha puremhan ihmisäki". | Skalbagge | Kovakuoriainen |
| Rautakivi, "Jokhaisen joka oli tupákkamies sen pití tukkia tupakkaa niihin reikhiin. Äijäfaari niitä uskoi, semmoinen vähä´n taikuräijä püütöhoijossa". | Sten med hål som vattnet nött
|
|
| Rautalanka, "Jäniksenansa se on rautalangasta ja messinkilangasta". | Järntråd | |
| Rautalapio, "Sonta luohaan rautalapíolla ja sitte luuala laasthaan, talliluuala". | Järnspade
|
Rautalapio
|
| Rautamuurahainen, "Rautamuurhainen se hattaa kiini, purree ja kussee, isó, ja perse niinku lannala kiini. Kuivala maala se on. Isompi se on tätä´taválista jolla pesät on". | Hästmyra
|
|
| Rautapohjanen, "Ilmasuunta, yleikielen luode". "Jûri melken ülhältä, tuturista, se kaikhin külmin, se sieltä tullé kaihin külmin tûli". | Kall nordvästlig vind
|
Länsipohjoistuuli
|
| Rautaviljat (Viljat) | Kätting | Kettinki, Ketju |
| Rautio, "Viikateseppä, vikáte vihän raution tükön".(Laskia). Laina Syrjänen, Muonio 1929. | Smed som gjorde och servade lien | |
| Rautu | Röding | Isonieriä, Rautu |
| Remu | Oljud | Melu, Meteli |
| Resu | Slarvig | Huolimaton |
| Rihma | Snöre | Naru |
| Ribba (Rippa) | Ankarsten | Köyteen sidottu ankkurikivi |
| Riekko, "Se on ollu kûs- ja
kaheksankümmentä äüriä ja krûnuki riekko kappalet, Kierunassa
se Osanteri ostâ ja lähéttä Sakssân".
Myös: Outariekko son metsäsendussa. Toinen laji on Tuntuririekko eli Kieruna, pieni rössin mallinen ja künnet pitkät". |
Ripa
|
|
| Rieska | Tunna platta bröd | |
| Rievikko | Smårisig svårforcerad terräng | |
| Riepata, "Jos kala vähän
aikaa istuu ja siiltüü, tai verkossa rieppaa ja siiltüü, se ei tauru
ennää".
|
Hänger
Fisken skall kokas eller stekas direkt och den för inte hänga fast länge i näten för att den skall tauroa. |
Riippua
|
| Riepu | Stackare | Raukka |
| Rieska, "Ohrajauhoista tehty
happamaton leipä, nostamaton. Valmistus: Kylmään veteen sekotetaan
ohranjauhoja; takinaa ei ollenkaan nostateta, se venutetaan kaukalossa ja
otetaan leivän osa kerralaan pöydälle leivottavaksi; rieska kuuluu
myöskin juhlina käytet; juhlarieska usein tehdään maitoon tai fiiliin.
A-tornio 1929.
"Haapamaton, hiivatta tehty ruis- tai muu leipä, kovuus on sinä kunka sen paista; no net tietenki sitkistüvät ku net istuvat. Mie olén sen rieskan paistanu ilman hiiva. Küllä se ülheisemmin ohrista tehän kun rukhista; se sitä pahémin sitkistü vielä jos on hüvät rukhhit finit, ja ruisrieska se hopumasti sitkistü. Ei sitä ülön sâ sotkea taikinâ, se tullé sillon varsin sitkeä leipä ninku nahka". Täräntö, Kompelusvaara 1932. |
Tunnbröd
|
|
| Riesukko (Risukko) | Snårig med videbeväxt blöt mark. | |
| Rietasäijä, "Paholainen; sielä assû ritasäijä elikkä manálainen (tanssipaikalla), totta se assû ku sielä süntiä tehhän. | Djävulen
|
Piru, Paholainen
|
| Rievikko, "Vaikeakulkuinen rantapensikko". | Träsk snårig terräng | |
| Rihvelipüssü, "Pyssy jonka piipun sisäpinnalla on uurroksia, kiertesinä. Tavallisesti, joskus suorad sielä pipun sisälä kiertävä rihvelit. Se on parempi jos on kierät rihvelit, kanta kauas". | Räfflad
|
Ura, Urre
|
| Rihma, "Paksu lanka, nuora,
nauha. Jukkasjärvi 12/9 1933.
"Kirojota vain nuukhaan ülö´s, saavat sielä nähhä sitte ette on tuotaki houkka rihmain puutheessa irti piéttü". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930). "Neliäkúmmentä oravâ aina ühthén rihman. Jos vanhasta sai puoliki rihmâ päivässä se oli hüvä päivä. Nüt jos kummenenki sâ, se on huvä. Kotóna se nüliethän ja panhan silmänreijästä rihmân. On ne ennen süöhnékki orávia, nitä râtoia". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). |
Band (Grövre snöre)
Ekorrfångst
|
Nauha, Hihna
Oravanpyynti
|
| Rihmaruko, "Eräs heinän mitta-yksikkö. Läjä, jonka ympäri vedetiin tietypituinen nuora; tav. 6 leiviskää". Täräntö, Kompelusvaara 13/6 1936. | Hömängd
|
|
| Riiausrouko, "Morsiamelle varattu nahkainen vuodepeite. Frijausrouko sitte isole rafhaile tüttärille, joká menne naimishên. Net olit ennen ku ei täkkiä ollu". Vittangi 1932-34. | Bäddtäcke
|
Peite, Peitto
|
| Riihitie, "Riihi rakénettu ulómaksi kartanosta tulénvaaran tähénki, pellon püörtänölle". | Plats där det tillverkades mjöl | |
| Riihituhka, "Riihen uunissa muodostuva koivutuhka. Potáskaksi rihituhkia, ensin lipéä keitethin ja sitte se kuifhin". Pajala, Erkheikki 30/9 1938. | Kvarvarande aska i ugnen användes till pottaska
|
|
| Riimuverkko | Trasig nät | |
| Riisua, "Paljasta, (Nykyajan naiset) tulévat istumhán pä risuttunna ja rinnat auki". | Klä av sig
|
|
| Rikorihma, Krekún äiiä Erheikilä ennen (luki suonen lukua...) ja sitoi sen rikórihmala, muista Selma yhtä miestä parannethin, kun oli suoni mennyt sijaltansa". Kainulasjärvi 22/8 1936. | Helbrägdare
|
|
| Riksi, "Entisajan raha. "Ühtä ku riksi kuivais"! sanó Äiiävâran ämmä ku tupákalehteä tikún nokássa kuivasi, loisthéssa. | Rikspengar
|
|
| Rimpi, "Pehmeä ja upottava, vettä ja muhaa, vähä heinää joillaki". | Sankare än myrmark
|
|
| Riivo | Laglös, har inga hämningar | Pahantekijä |
| Rippiluku, "Arviiti küllä
kasvatti lapset täüveksi, käütti rippiluut ja kaiki".
"Jokka ei käütü rippilukúa...küllä nitä tietenki halveksithin". "...Ei sâta lukéa vaikka on rippilússaki käünü". "Ei Jouni käünü rippilukúa eikä se nainut tätä´ Leena mutta poika niilä vain olí, täm´ä Leevi". |
Konfirmation | Konfirmaatio, Ripillepääsy
|
| Rippilukuhame, "Ripille
päästessään saivat tyttäret ensi kertaa aikuisten mallin mukaiset
vaateet; röijy tavallisesti musta, hame oli puolivillainen,
pitkinraitainen, musta huivi varain mukaan, mustat kengät; Tiina-Johanalla
musta pohia ja vihreäinen ja prankuli ja punánen valkea raitana
hame, ja puolivillainen, raitainen lapinvyöliná...äiti kutó".
Pojilla taas joko harmaata tai mustaa sarkaa puku, tai rikkaammilla mustaa verkaa, tai köyhemmillä harmaata, mustalla reinustettua tai mustaa kalminkia. Jalassa nauhapieksut tai pieksusaappaat tai finimät mustankengänsâphat".Kainulasjärvi 11/9 1935. |
Konfirmationskjol
Pojkarnas klädsel
|
Konfirmaatiohame
|
| Rippiraha, "Maksu herranehtoolisesta; viimeksi n. 40 vuotta sitten, kakstoista äüriä ollu. "Mulla ei olé ei rippirahhâ, nin köühä". Kompelusvaara 30/8 1937. | Konfirmationsavgift
|
|
| Risti, "Taikamerkki. Ristin merkkiä on pidetty suojana pahoja voimia vastaan. Niinpä joo ukonilmalla meni puun alle sateen suojaan, piti piirtää risti puuhun, ettei leima iskisi. Mustankaisa vaina... ioká oli lühémällä, kun sitä aina aléthin köpellöittemhän, se pirsi kepilä ristin lâttihan ovisûhun, siunasi ja posmitti ja sülki...". Täräntö, Kompelusvaara 1932. | Kors
|
Risti
|
| Rohki, "Hjalmari sanó että pankaa rohki nukkumhaan, ei olé lehmät tulémassa monheen tiimhaan". | Visst/Alldeles (förstärk.ord) | Aivan (vahvistussana) |
| Roikaista, "Fina... se on valkean sammuttanut kohta ku se on sihen roikassu" (sylkeä takkaan). "Lehmä roikasi hännälä nin ette mulla mettiäisiä korvak kûntelit, ninku fieteri". | Händelse
|
|
| Rokka, "Oskari se sitte tervala pühki ja paisteli valkeala ja sai se lähtemhän. Sihen käütettü ühéksänlaisen lehtipuun parkkia piti keittä ja sillä pestä. Ei se pilánakhan olé ollu". | (Skörbjugg ?)
|
|
| Rommi, "Jokin juovutusjuoma. Rommia keittänü Kurún Minaki vinasta ja véstä ja sokkeria (sekaan) ja kauhala maliasta juotu varsin, lämpimännä vishin". | Rom
|
|
| Romu, "Rikkimenneet tavarat, romúa ja joutavâ kolpâ". | Skräp (ingen funktion) | |
| Ronkko, "Lantionkohta kyljessä. Suomlaisila net on püstüt ronkat; mutta kainulaaisila nilä ei olé ronkkoia ollenkhân, ne on ninku lûan varsi, mitä linevä olhét ruottalaisia". | Höft (höftled)
|
Lanne, Lonkka
|
| Rosso | Plötsligt vind | Äkillinen tuuli puuska |
| Rosvo, "Se oli üksi oikea rosvolappalainen ennen Könnäsen (n. pr. Pajalan pit.Kengis) markkinoilla". Kainulasjärvi 1932. | Rentjuv, Gangster
|
Poronvaras
|
| Rotu, "Tuo Lévi se on tälä lapin rotúa, nin likéltä ei olé muita, no Artun Pritu se kohta on, kotálappalainen ämmi sillä". "Mithän rotúa se on tuo Nilsi? - "Mie olén sammakon rotúa" (sanoi Nilsi ja levitteli käsiään-). Kompelusvaara 1931. | Rastillhörighet
|
Rotu; Lajike
|
| Rotå | Snår | Pensaikko |
| Rova | Jämn med gles skog beväxt upphöjt mark | |
| Rouko | Slädtäcke av fårskinn förstärkt med vadmal | |
| Roukua | Råma | Ammua |
| Rouvata, "Ja üksi muu solí kansa, ku olthiin hauthan viemässä solí lähtenü pois arkusta ja lähtenü kotíans. Ja sitte üksi lappalainen olí sen rouvanu niin ette silmälensä piti arkussa, ja riethan nimélä". Parakka 1939 (1932). | Fästa
|
|
| Ruokoton | Shappig, smutsig, olustig | Epäsiivo |
| Rukka, "Lapinmiehen ja naisen vaatekappale; nahkamekko, karvapuoli päälä päin; pidetään talvisin kylmemmillä säillä päällysvaatteena; mihen rukkaan menee 5 poronnahkaa, naisen 6-7. Ei nüküisin peskiä piétä tühä rukka". | Pälsrock
|
|
| Rukattaa | Skynda sig | Kiirehtiä |
| Ruko | Viss hö mängd som två män bär med "sapillat" | Kekomainen heinäkasa |
| Runsu, "Kuivatun heinän huonoinosa, pilaantunheet heinät". Kolari, Sieppijärvi 1929. | Dåligt kvalitet på höet
|
|
| Ruoho, "Kasvava heinä | Gräs | Ruoho |
| Ruokkolapsi (Ottolapsi) | Fosterbarn | |
| Ruotsalainen, "Rüssät ennen kaupittelit, mutta nüt nämä ruottalaiset. Pajala, Erkheikki 31/8 1938. | Svensk
|
Ruotsalainen
|
| Ruotsinkieli, "Meinathin ruottile minüa opétta pappa ja mamma, voivoi mie itkin"..... | Svenska språket
|
Ruotsinkieli
|
| Rupeus, "Jalmari se on ollu semmonen tüöhoukka, mutta sitä se onki nin masseintunnu, pilánut pahón rupéuksensa". | Arbetesvillig (tar sig för)
|
Ruveta, Ryhtyä
|
| Rupi, "Rotuma. (Marja-Eriikan), äitivainan veli oli Pâvon muorilta oppinu, ette piti ottâ kolmesta paikasta masta multa ja sillä paina rupia. "Tai pian minä painan sillon ku kirkon ovét on auki, ja palkheila puháltâ". | Skorv
Helbrägdare
|
Rupi
|
| Rupitauti, "Jos lapsi on rupitauvissa se on otéttu pühänä ennen kirkonaika (kâârme) seinhän valóamhan, kusitteimesta vähän leikattu auki ja sitä se rasúa valósi puukuphin. Sillä kärhménkûla ku voiteli ja siunasi se ruvét katósit". Kainulasjärvi 1930. | Skorvsjukdom
Helbrägdare |
|
| Ruppana, "Ruppana: Vertä, suolaa, nisujauhoja vispathaan sakeaksi velliksi. Sitte kiehuvhaan maithoon tai vetheen lusikalla panhaan, ja kiehutethaan. Jos se on maithoon, se süähään, jos vetheen, se siitä liemestä tehhään kaste, voita tai kuuta. Lapin sana se on ja Sunnavainalta se on opittu". Tükkä tälä nämä´t lannan-lappalaiset tästä. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Recept på blodmat
|
|
| Rusinavelli, "Krüünit ja rusinat ühtä aikaa vetheen, kiehutethaan. Nisujauhosuurus maithoon. Süöhään voin ja leivän kansa. Se on juhlaruokaa ja lapsivaimoin ruokaa. Küllä sitä´ arki aamunaki annethaan". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Russinvälling
|
|
| Ruskanaika, "Ruskanaikana linnut on piilossa, ja kalát on ettei ole hüvä´saaha, ja nautahärkä on vihásempi ruskanaikana". | Hösttid då bladen börjar få höstfärger. Fisken går i djupare ställen och ligger stilla. | |
| Ruskanpilhon, "Siikakala menee kun jännkäruska on piilhon eikä liiku. Se menee usein syvhin kuoppin ja mâkka sielä vikkonki. Ei sâ verkola sitä´sillon. | När myren börjar få höstfärger går fisken i djupa gropar och ligger stilla. Man får ej med nät dessa då. Denna tid kan vara upptill en vecka. | |
| Ruskenttunut, "Ruskehtunnu vaate se keitethään saipuaveessä ja hieroskelhaan". | Missfärgade kläder
|
|
| Ruskokettu, "Ristikettu ruskea, vaatan alu´sta musta ja sölkää pitkin musta risti, lavoilta poikki; se on kahén ruskoketú arvonen". | Korsräv
|
|
| Rutto, "Nopea, äkillinen". "..se tullé ruttoa kuolema jos on paljon kâtunu puita metissä". | Snabb
|
Nopea
|
| Ruuhi, "Sitte siinä (myllyn) vesijohóssa on tammi, ränni, ruuhi ruuherreijän läpí mülhüün, siiphiin johtaa veen". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (ker. 1931). | Del till mjölkvarn
|
|
| Ruuki (Pruuki), "Ei elä Lapissa maanpruukilla". | Jordbruk
|
Maanviljelys
|
| Ruuminarkku, "Jos se (Tina) tullé ninku rûhminarkun hâmu se tülle kuolema sille ihmiselle". | Kista
Varsel |
|
| Ruuminlauta, "Leveä lauta jolla vainaja oikastaan ja jolla hänet kannetaan ulos (käytetty taitomisiin). Tikuila ne otit hammastauuvin pois. Vishin ne on rumhinlauvasta ottanhét ne tikút". | Likbräda
Botade tandvärk |
|
| Ruumiinluu, "Rûmhinluista jauhoia jauhanhet ja pushin nitä panhet"(noidat). | Likben
|
|
| Ruuminpesu, "...kaiki ainaki on pestü (eikä ainoastaan autuaasti kuolleet vainajat), küllä uskottomatki ôrnathan kaikin puolin. Pesuvesi vidään pöhíkhön seki, ühtä mihin ei nitä jûri tuohon kartanolle kâta. Saippua heitethään pois. | Liktvätt
|
|
| Ruuminväki, "Se on jûri se
kalma joká haisé missä rûmis jo on. Ei se vahinkoa tehé eläville,
mutta ilkeä haiju ilmanki. Mutta jolleki se tekkê pahhâ, ilkeän
olénon. Mutta ei sitä kaikki tunnekaan".
"Jos ei ovéa piétä auki ku rûmis on ulós kannettu, se jävät sihen huonot haltiat, ja püsüvät nin kauon kun mailma seisô. Küllä net on vasitut pesijät ja vâtittijat". "Ennen n. 50 v. sitten on juuri rummista viemään lähdettäessä tapettu lehmä tai lammas ettei vainaja mitään veisi mukanaan. Sitten vielä eri teurastus hautajaisiksi". Kompelusvaara 1932-34. |
Folket kring den döde
|
|
| Ruumis, "Se on käütettü ennen ku tämä lâvermangi hoito on tullu nin on kravattu hevósen längistä kahvin ihviä ja sitä annetu sille saihrâle; se laksérautti. Lapsile on tehtü rüssänsaipuasta puikko ja sillä pühittü tarverreikä". | Kropp
Läkemedel för hård mage. |
Ruumis
|
| Ruumisreki, "...mutta kun
ruumis oli kirkkonmaalla nostettu reestä, piti reki kaataa ja varistaa
sieltä heinät tarkoin, ette kaikki ruumisväki jäisi pois".
"Se on prûkattu sanóa ette rûmisrekéä ei kaao vaikka olis kuinka pahá paikka. Mutta oli Petäiävâra Juhán Erkin poián reki katunut. Mutta sielä oli katama paikkaki, orávoiássa oli pantanu ja sielä se kâtoi". |
Likrissla (släde)
|
|
| Ruumissaari, "Saari, jossa
pidetään ruumista yli kesän. Semmoisissa paikoin mistä ei ole
ajotietä kirkolle. Niissä ja niiden lähettyvillä usein kummittelee.
Nin esim. Ala-Parakan Paulusaaressa: "Kalleki
kummituksia nähnü hauvan kautta suohran sen Annastina vainan
vishin se oli. Oli tullu ninku harmaia vâtet sihen tuohusloisthen toisele
puolen, hän oli tuohuksella Paulusâren kohássa tuossa
väülälä".
"Petti vainale sitte tuli Anteruksen Jussa tuovukselle varrâmhan ette antâ hälle rauhan. Hän oli pilkanu ennen (Jussa). Püssüä ku hän oli tahtonu ottâ nin se oli aina ollu sillä puolela (pyssyn ja Petin välissä) eikä sânu püssüä". Vittangi, Parakka 1932. |
Ö där liket förvarades över sommaren.
Ser syner vid likön.
|
|
| Ruuti (Kruuti), "(Haulikkonn pannaan). Mitála krûtit ja mitála haulit; sihen hülsün pantan puoleksi hauli ja puoleksi krütia. Sitte tulirauta jossa oli pikku rännü (kouru) täünä krûtia". | Krut
Mynningsladdad hagelbössa |
|
| Ruskaa | Rodnad på himlen | "Aamu ruskaa on merimihen tuska" |
| Ruto | Tät videskog vid bäckar och sjöar | |
| Ryittä, "Se on muuten kokó hüvä mutta ku rüíttää se on pistokset". | Hostar | Yskiä |
| Rykimäaika | Brunsttid | Kiimaaika |
| Rykiä | Hosta | Yskiä |
| Ryssä (Rüssä) | Karjansk ryggsäcksköpman | Karjalainen laukkukauppias |
| Ryssänsaippua
|
Ryskt tvål. Kunde användas till allt, grå till färgen och fick köpas i fyrkantiga längder | |
| Ryssänyskä | Kikhosta | |
| Ryssänsuviyö, Ruottinsuvívüöt
ennen ja jälkhiin Tipurtiuksen (14/4) päivää, jos (ensimäisenä
suvéa se tullee lämmin kesä´".
"Rüssänsuvívüöt olí Markuksen päivän (25/4) kahén puolen, jos sillon olí pakkasta se oli 40 vüötä sen jälkhiin vielä pakkasta". |
Rysstönatt
Man kunde se hur vädret blev.
|
|
| Ryöttä | Sjabbig | Epäsiisti |
| Ryökälhet | Ondskefullt folk (Även en svordom) | |
| Ryyde | Just påbörjat isbildning | |
| Ryypönen, "Ülpeä lintu, houkka lintu;" mitä se tuotaki jumála loi?" | Gråsparv | Varpunen |
| Ryypätä, "Nauttia
väkijuomia. - "Kelpâkos hüvä? - "En mie olé prûkanu
rüpätä".
"Kallistuessaan otta vettä yli laidan (vené). |
Skåla
Båten tar in vatten. |
|
| Ryypönväli, "Hüvä taló mutta pitkät rüpönvälit", sanó entinen trenki. | Långt mellan suparna
|
|
| Ryöstä | Ta från en annan (Råna) | |
| Räme, Rämisko | Svårforcerad mark | |
| Rähistä | Föra oljud | |
| Räikä | Trasig, gör ingen nytta | |
| Räjähtää | Åskan mullrar (Även smäller) | Paukahtaa |
| Räkkötä | Kika in genom en springa | |
| Rämätä | Barngråt | |
| Räntä (sae), "Veden ja lumen sekainen sade". | Snöblandat regn | |
| Rääme | I ögonen | |
| Röppöna (Räppänä) | Rökhål i kåtan | |
| Röhkiä | Grymta | |
| Rökäs | Stensimppa, taggig småfisk | Kiiski |
| Römppä, "Vapaaviiko".
|
Sjunger och dansar. När pigor och drängars ledig vecka börjar. I början av veckan lönades tjänstefolket och det gjordes bokslut | |
| Röyhdellä | Rapa | Röyhtäistä |
| Saada, "Aika se on tehtü mutta nüt se on sen sânu" (sanu pieniä). | Få barn | |
| Saboa | Komma fram | |
| Sade (Sae), "Säsket ja mäkä´rät on oikhen viháiset sathen elä". "No jos tas koski jümisê se tullê hurja saét". | Regn
|
Sade
|
| Sahapukki | Sågbock | |
| Sakeli | Svordom | |
| Saaloa | Flåsa | Huohottaa |
| Saatoväki | Begravningsfölje | |
| Sairastaa, "Ja joká pitkhän sairasâ on piéttü vuothen alla ja takána kûsen ja kataian hakóia. Havóissa on hüvä´haiiu ja terfhellinen". | Drabbas av sjukdom
|
Sairaus,Kipeä
|
| Saijo, "Joenmaasa kasuva koivumettä". | Vid mindre bäck växande tät björkskog | |
| Saivo, "Kaksipohjainen järvi; se välhin antaa kaloja, välhin ei, riippuen siitä´onko haltia pyytäjälle suosio´llinen". "Poijakka on siinä toinen järvi joka on saivo, siinä on saari ja siinä kiví, ja sen kivén rakhoon net on vienheet tupákka ja väh´än mitä´ki entiset miehet lahjaksi, minun äijäfaari, Matin Heikki". "Ja ei sânu mithän puhúa, änelä kun nuotta vethin", vain viskuttelemalla ja vinkkaamaalla vain on saanu toisele puhua. Kerran olí kak´si ollu, vetä´nheet nuottaa ja toinen ei malttanukhan, äänsi että "Voi ilkeä mitä´kummittellee", kun ei apája alkanut tulla. - Noin se sanói toinen ette "Jo sie Matti nüt, küllä nüt vain on sama jos lähemä pois varsin, ei tulé mithän ennää". No ei tullu. | Sjön som är i näckernas ägo. Klart vatten
och tros vara tvåbottnad.
|
Haltiojten järvi
|
| Saivovesi, "Hyvä pehmeä vesi kaivoissa tai järvissä, kelpaava sekä ruoka- ette pesuvedeksi: "Se on hüvä keitón ja pükivêksi". | Bra mjukt vatten.
|
|
| Saita, "Tuothan Norjasta kuivattuna". | Sej (havsfisk) | |
| Saitta-Jaako, "Erään Saittajärvestä Tärännön pit. kotosin olevan, lentävän noidan nimi". "Saittajâko se paní lehmäkki lenthän taivasta müön Pelhoon". | Spåman
|
Noita
|
| Sakasti, "Kirkon sakaristo. "Ja
jalksikiöitä jotka tehthin, ne piti sakástissa kirkhon ottâ".
Svappavaara 12/9 1933. |
Sakristia
|
|
| Saksa, "Turu´llinan tuomari ja Sauvollinnan saksa". Kainulasjärvi 1935. | Tyskland
|
Saksa
|
| Salavuoteus, "Laiton avioyhteys. "Salávuothen sekkaitunu vaimo". "Salavuothessa tehtü lapsi". | Hor
|
|
| Salkheet, "Eikä nistä olé kûlunu paskâkhan, vaikka nile onki annettu salkhet" (metsälinnuista, joiden muka piti ennustaa kuolemaa, vaikka ne on ammuttu)". Parakka 3/1 1934. | Fåglar som kom med dödsbud.
|
|
| Sallia | Unna | Suoda |
| Salko | Används vid isfiske för att föra repet mellan två vakar | |
| Salmi
|
Udde
|
Kahta isompaa vettä, tavallisesti järveä, kapea vesipaikka |
| Saloa | Förstärka | |
| Saaloa | Flåsa | Huohottaa, Läähättää |
| Salvaa (Salu), "Salvettu on se elläin joká otéthan nuoila kolkinpuila elí salvinpuila, kolkathan ja salvethan, salu´se on hevo´nen ja jaara, myös salvikko, mutta ruuna se on leikattu elí kuohittu". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Kastrera. Förut fanns särskilda män som bet i
renens könsorgan så att de blev kastrerade
|
Kouhia
|
| Salvo | Timmerknut | |
| Salvo, "Korvamerkki". Enontekiö, Erkki Tiesmaa 15/9 1937. | Öronmärke
|
|
| Salpa hengen | Andnöd, Andfått | |
| Sammaltaa, "Küllä se nüt kuolé piiain, kieliki jo sammalsi". | Tala osammanhängande (otydligt) | |
| Sammaltaa, "Sammalttu ne on saunan seinävarát; sammal panthiin hirren selkhään ja lüöthiin toinen hirsi pääle". | Mossa
|
Sammal
|
| Samea | Oklar tex. vatten | |
| Sana, (Kirkon oveen piti) "Kerrala lüä ja sanát sanuá" (manalaisia vastaan) | Ord (hålla vålnader borta)
|
Sana
|
| Sanka; "Astian sanka". | Bygel | Sanka |
| Sanoa, "Eikä pütömies tahó sanóa, mit´én isón sâliksen hän on sânu". | Fångstmannen vill inte säga hur mycket han har fått | Sanoa |
| Sanoma, "Jos misssä kaksi tikkua mennê risthin, se tullê kuolhén sanóma, sieltä minnes se pitin nokka näüttä". "Puhúmattomat lapset jos kattovat jalkain välistä, se tulle sieltä kuolhén sanóma". | Nyhet
Bådar dödsbud
|
Uutinen
|
| Sapilaat | Två störar som det bärs hö med ( 2 pers.) | Kaksi seivästä millä kannetaan heinää |
| Sapara, "Piiskanen eli sapára, siinä on paljon kuuta". Muonio, Kätkäsuvanto 1939 (1929). | Svansstump
|
|
| Sapékas, "Se on sapékas, se on nin sinnikäs, sitä se tullê koira" (kehui isäntä hirvikoiran pentua). | Uthållig
|
Kestävä, Sitkeä
|
| Saavi | Ämbar av trä | |
| Sarka | Jordlott | |
| Sata olla | Det kan vara så | |
| Satakielinen, "Sinirinta, matkii useita muita lintuja". | Blåhake? Liten fågel som sjunger natt och dag | |
| Sateniili | Regnmoln | Satenpilvi |
| Sati, "No ei se mithään tekís satí säitä olís (heinänteon myöhästyminen). | Om (bara)
|
Jos
|
| Satilainen | Dåligt gjort. Håller inte | |
| Saukko | Utter | |
| Saukko | Fiskeanordning vid älvfiske efter bl.a. harr | |
| Sauma, "Veneen osa laitain sekä laitain ja pohjan kuin myös laitain ja partaan liitämäkohta (samoin hankain ja partaan); tehdään tervalla, triivillä ja nauloilla". | Fog, Skarv (mellan två bräder)
|
Sauma
|
| Saura, "Osat: Pohjapuu maassa.
Sangat pystyssä pohjapuussa olevissa reijssä".
Kaksi eri lajia: Talvisaura, jossa heinät säilutetään talveksi. Kuivosaura, ns. talássaura jossa heiniä kuivataan. Muonio, Kätäsuanto, kes. 1929. |
Höstack (uppstaplat hö) Förvaringsplats för
hö.
|
Heinäsuova (Heinäamua) Heinän säilytyspaikka
|
| Saura | Uthållig | Kestävä, Sitkeä |
| Sauvoa, "Kuljettaa venettä sauvoimella pohjasta lykkien, kun matalan tai virtaisen veden vuoksi ei voi soutaa. Veneesä on perä´telio iossa sauvoissa seisothan". | Stakare som driver båten motströms
|
Sauvoa
|
| Sauvoinpuu, "Sauvomissa se häätüü laskea rantaa müöten, jos on paha kurkio; huonot laskumiehet ei tohtinheek ku savoissa laskea". | Båtstake gjort av smalvuxet gran
|
|
| Savolainen, "Villuri sôi lampurin pellon paránuksen pältä lehmän näkémän takkâ", sanó Sauvolainen karvari Monselvassa sillon ku Erkki (Jalokorva, 77 v.) seittemäntoista vuotiâna oli Noriassa käümässä". Täräntö Kk 1929. | Kommer från Savolax
|
"se on konna ja kavala ihminen" (Veitkka
ja viisas)
|
| Saavi, "Iso kaksikorvainen puinen vesiastia." | Stor träbehållare (ämbar) | Kulho |
| Saverikko, "Aisaa reen jalakseen yhditävä rautakoukku tai vitsasilmus. Luokkaisoissa savirikót". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Del till draganordning för släde
|
|
| Savirikko, "Ja vaikka sen kielen saataa nin jokku sanát siinä aina on niinku savirikot tielä, niitä ei voi väistää ei milhään" (sanoi mäen Levi ruotsin puhumisestaan). | Tjälskador på väg
|
|
| Savihäkä, "Ios on usi mûri (pirtin uuni) sâpi savihäkkä pähän". | Bli påverkad av nymurat ugn | |
| Savipiippu, "Halpa tupakká. Savipippu ilkeä sûssa pittä, savut nilä sai, se ku niltä rüssiltä ostethin, tünnürittäin nitä tâs kauppamiehilä oli". Kompelusvaara 14/8 1937. | Pipa
|
Piippu
|
| Savu, "Sääskien
karkoittamiskeino: Panemalla märkää sammalturvetta nuotiotulen
peitteeksi saadaan aikaan sakea savu, jonka suojassa porot piileksivät
sääskiltä. Outalappalaiset käyttävät tätä keinoa poroja
lypsettäviksi kootessaan".
"On piéttü savua navétassaki, niinku muurin perústa ollu navétan nurkassa, tai astiassa. Ja ulkonaki tarhaassa, lüpsettü savula, kolmestekki päivässä lehmät tulheet sauvule". |
Rök
|
Savu
|
| Savupirtti, "On küllä ollu savupirtti Hannun talóssa, mutta haiótettu se on jo ainaki sata´vuotta aikâ. Eikä ollu klasia ühthän mutta vähäset ikkunat seinässä ja lauvat sinä pienain välissä lükättü", sanoo Iisko. Kainulasjärvi 1932-34. | Rökpörte
|
|
| Savustaa, "Pitää savussa (Pyytömihen). "Se hätü koriata vâthênsa, savusta..(ette ihmisen haju häviää). "Ja rauvakki pittä savusta" (ketunrauvat). | Röka
|
Savustaa
|
| Savutarha, "Lehmille yöksi tehty aitaus, tav. navetan takana, jossa paloi sääskisavu" (myös. Lehmätarha). | Rök som myggskydd
|
|
| Sati | Om (kanske) | Jos |
| Savimaa | Vattenhaltig jord | |
| Savoin | Stör som man stakar (driver) upp båten i tex. en fors | Seiväs, Riuku
|
| Sees, "Taivas on sekheessä, on sees. Lännelä näkküü vinkka, nüt se tullee pouta" (kun taivaanrannalta käsin selkenee). | Klart väder
|
Kirkas, Selvä, Selkeä
|
| Seeteri (Saateri), "Livä kirosana: (Vaaran Heikki haki tuomenlehtitupakan savun ohjaamana tyttöjä auttoniityltä, hoki itseseen): "Nitä kärpäsen suolia, kalán suolia, kärpäsen êvät, sêterin êvät!" (tyttöjen nimi, kummankin oli Eeva). | Mildare svordom
|
|
| Selvä, "Valveiia oleva, uneton, esim. aamulla herättyä". "Hän selvilä silmilä kattô, ja välhin tuli sisä´le semmonen väkitohû ja haiiu, net kuolhêt, ihmisen hâmussa". | Klar
|
Selvä
|
| Sentähden, "Vaikka olis kuinkaki köühä kun se on sentähén kaikin puolin ihminen". Enontekiö 1914-25 L. I. Itkonen. | Ändå (trots detta)
|
Kuitenkin
|
| Seppä, "Viläpä hilloja, nitä se karhu süöpi ninku ihminen ja vielä sepémästi" Jukkasjärvi 14/6 1935. | Duktig
|
Etevä, Taitava
|
| Sevä, "Kantaa hyvin sivakka miestä. Lauhemasta satánu sydäntalven lumi, joka on pakkautunut niin lujaan, että kantaa ihmisenkin (Ei siis hanki, joka on vain pinalta kylmettynyt kovaksi). Välistä se on ohuessaki luméssa sevä, vuoman rannoisa eténki". | Skare (som bär en som går på skidor)
|
Hankikanto
|
| Seipi,"Särjen ja säynäjän näköinen kala muttei ole punaisia silmiä, ruumiiltaan pyörevämpi ja suippevampi". | Fisk (mörtsort)
|
|
| Seisoa, "Joutilas se on joká
pitkhään seisoo (ummessa), sillä saapi olla heikkoki ruoka".
"Semmonen lehmä joká seisô pitkhän, seisô puoliaikâ (kadotta maitonsa tiineyden ajaksi), se on huono, se alka ehtümhän varsin ku vasikka alkâ elämhän". Verensulkusanoista: "Seisos sie veri punánen, seisopa se Punánen Meriki ku Môses löi sauvalansa". |
Står
Blodstämmare
|
Seisoa
|
| Sekainen, "Juorosekainen, Kathénsekainen, Huorasekainen". | Blandning (anlag)
|
Sekainen
|
| Sekaleipä, "Kahdesta tai useammasta viljalajista leivottu leipä, tai myös katovuosien jäkälällä, oljilla lisätty leipä". | Bröd (blandat med lav)
|
|
| Selittää, "Ku on päätä
särkenü ni kuumala väkévällä kahvila sitä on selítettü, kaattu
hiüsten pääle ja pühíttü. Ja külmälä veelä kansa".
"Fräkäüstä (tervankusen poistamista tynnyreistä) ei sât tehhä ainakhan ennen kolmea vuorokautta ette se kerkiä selitä kusi". |
Klarnar
Recept för huvudvärk
Restprodukt vid tjärbränning |
Selittää
|
| Selitä, "Anta-äijä, Anta sokni, se tuli tunturista, se vain saatto suomea, mutta vaimo ei vain selínü suomessa, Mari". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Tala (prata)
|
Puhua
|
| Selkä, "Ja tüömies on parémpi jolla on pitkä selkä ja lühüet jalát". | Rygg | Selkä |
| Seula, "Seulanpohjaa on ennen tehtü lehmän tuuminahásta, siihen pisteltü reikiä naskalilla, ja sitte kerí haavasta. Se olí tivís seula se". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Sikt, Såll (anordning med hål i).
|
Seula
|
| Seulaset, "Iän taihvaala se on aaronin sauva, siinä 3 tähteä, punásia ja kirkhaita. Mooseksen sauva, 3, pienempi. Seuhlaiset: Ilmaa niistä tutkithaan, süüsvuoesta kattothiin kellon aikaa niistä, päivän perässä net kulkevat". | Rund stjärnformat därifrån man kunde läsa
tiden på dygnet och hur kommande väder blir.
|
Tähtikoko
|
| Seurakunta, "Kristittyjen yhteus; tällä: Læstadiolaisten, vieläpä vain vanhemman suunan; toiset ovat eriseuraisia". | Församling (tros)
|
Seurakunta
|
| Seurat | Andlig möte, Samling | Kokous |
| Sianvilla, Entinen laulu: "Mamma se hakí tüttöänsä ja saunan laválta löüsi, hei illalla olén laulellu ja saunan laválta löüsi. K---- oli k--- kourassa ku sián villaköüsi, hei illalla olén laulellu ku siánvillaköusi". | Grisens ull
|
Sianvilla
|
| Sielu, "Kuolematon sielu se on joká ihmisellä, se sé kerran ühtü vielä rûmhissen, se on vain käsittämätön missä net nüt ôn. Se on se êsvastaus, ei elläimellä sitä´olé". | Själ
|
Sielu
|
| Siemen, "Siemen: Se on jollaaki niin herkk siemenen vuoto, ülö´n äkänen ettei se sa sille vaimoihmiselle mithän, ei sa tiihneeksi. Jollaki se on siemen vuotamassa ühtä koska". | Frö
|
Siemen
|
| Siepakka, "Poron koipinahasta tehty paulakengän tapainen jalkine". | Renskinns pälsskor som snöres fast med band. | |
| Sieppura, "Karhunnahasta valmistettu irtonainen miehen kauluri, turkin päälä pidettävä". Muonio, Kätkäsuanto, Jukkasjärvi 1929. | Av björnskinn gjort pälskrage (halsduk)
|
Kaulahuivi
|
| Siestin, "Teljoa kannattava, keskipohjasta irrallaan (kohollaan) oleva kaari veneessä". | Träbåtsdel
|
|
| Sihveli | Skyffel (sop) | Kola |
| Sija | Plats | Paikka |
| Siika, "Yleinen ja parhaana
pidetty kala. Sikâ püethän ümpäri vuoen seisovilla selkäverkoila ja
kesälä vêthän nuotta ja süksülä. Kahéksanessa kûssa se parás on,
liháva, ja küllä se on keväläki välistä liháva. Kevälät ku
aukenevat vêt, ja ku on pikkusen sulá, se prûka rantaántua sika.."
Se nedan sikens olika benämningar. |
Sik
|
Siika
|
| Sikiät | Barn | Lapsia |
| Sila | Klen, Mager | |
| Silkosi | Halkade | Liukkaus |
| Siili, "Myllyn osa: Päällys kiven silmän ympärille tehtyyn syvennykseen, upotettu, reiällinen rauta; tämän reikään vastaa aluskiven läpi tuleva väkirauta; tämä taas tukin välityksellä, pyörittä päälyskiveä liikkumattoman aluskiven päälä. Sili rautá keskeltä hoikka. Minkä verran tahto varistust (mittaiseksi jauhon putoamistiheyden), sen jälkhin se nostethin tai laskethin siliä" (sammakkopenkin avulla). | Sil
Stenmjölkvarn vid fors
|
Siili
|
| Siiliä, "Mie siilin maitoa ku mie otan kretta siitä päältä. Ei sitä juuri kuorimiseksi sanota. Päästämistä on taas se ku fiili otethaan niistä happamista putuistä; fiiliputut on vielä päästämättä; sitte se on piimäputtu kun se on päästettu". | Sila mjölken
Filtillverkning
|
Siiliä
|
| Siiltyä, "Jos kala vähän aikaa istuu ja siiltüü, tai verkossa rieppaa ja siiltüü, sei taurua ennää". | Fisken blir dålig om man låter den hänga i näten för länge. | |
| Siiepata, "Jukkasjärven poiát tulhêt ja siepanhêt sen sieltä ulós (mihen tuvasta). | Plötsligt ta fast
|
|
| Siivo | Snäll/skötsam | Huolellinen |
| Siivosti | Vara tyst, stilla | Hiljain |
| Sija, "Köpeli, Vettaslaisten (Vettasjärven kylän asukkaiden) kiróus, perkelhen sijasta". | Ställe (i stället för)
|
Sijaan
|
| Sinkilö
|
Märlor (Bygelformade fästanordningar till tex. stängsel | |
| Sika, "Sikója on nouttu kontissa kantamalla Hakásesta huutavina porsaina. Süötettü korkeinthaan üksi ülí talven. Ensin maijola, kurnaalila, sitte heinilä, jauhoila, potaatila, ruokalopuila. 7-8 kuun vanhana tapéttu". | Gris
|
Porsas
|
| Sikiö | Barn | Lapsi |
| Siljo, "...on süksulä pilánhet jo kaikki mât siljuksi kaivanhet". | Nedtrampat och avbetat mark | |
| Silkihuivi, "Naisen paras päähine; sen sai tyttö päästyään ripille, kirkonperhän. Musta, ripsuinen. Mutta silkkihuivit ne ennen olit, ja kihérät fransut, kirkkohuivina ja vihkihuivina kihlasilkit, oli mustia ja monénfärisiä". | Sjalett el. Schalett
|
Silkihuivi
|
| Silkoa | Halka | Likastua |
| Silmitón, "Silmiä vailla oleva....."julmat silmittömät raukat jûri molémat vuosikümmeniä aikâ kuolhet" (haudóistaan nouseet rummiit). | Utan ögon
|
|
| Silmus, "Kahta pikku haarukkaa vasten sitte se silmuksen mukka /hankaassa/, ja siitä vennüü sitte alle se silmus". | Snara
|
Ansa, Pyydys
|
| Silmä, "Mikä üks? -
Üks silmä pirúla. - Mikä kaks? - Kaks silmä ihmisellä".
"Pimä mie sille panin silmhin Matiaksele" (nukutettavalle lapselle). "Kun kaikki 6 nuottaa on odottamassa apajalla, vedetään vuoron perään. Jolla on "kuiva silmä", se lähtee ensinnä (se joka on ensiksi tullut paikalle klo 18, kun vuoro vaihtuu ruotsalaisten ja suomalaisten välillä). Muut siinä järjestyksessä "kuin ovat tulleet apajalle". |
Öga
Notdragningen skiftades i turordning mellan svenska och finska sidan.
|
Silmä
|
| Silmällensä, "Ja silmälensä olí pitä´nhet hauvata sen, ja riethan nimélä hauvata, sitte se püsüi". Parakka 1939 (1932). | Framstupa
|
Päistikka, Nenälleen
|
| Silmá, "Myllykiven reikä (Hárkinmyllyssä). Pälisen kivén silmä isómpi siliä, noin têfain kokónen". Masunti 14/6 1937. | Hål i Kvarnstenen
|
Reikä, Kuoppa
|
| Silmäinen (Laiskan), "On ku tontan silmäinen, se oli tontta pannu ennen räätälille silhmäisen ja niin pitkän ette räätälin pití hüpä´tä katóle vetä´mhään". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Betydelse av den som är lat
|
|
| Silmämuna, "Knallipüssü ihmisten surma, mení silmämuna halki, knallit suittusit ulôs ja pirskosit silmän, olit huonot lukút püssüssä". | Ögonglob
|
|
| Silmänkääntäjä, Temppuilija, ihmemies. "Silmänkäntäiä tällä üksi ruottalainen, ja nitä konstia teki. Sormusta rihmassa piätüttü ja kaótutti. Ja Iskoa pähän ampu. Ja sanóthin ette se soitta panûrämä, mutta se oli särkenü". | Trollkonstnär
|
|
| Silmänräpäys | Ögonblickligen | Heti paikalla |
| Silmävoide, "Lestâtiuksen postilasta se oli lukénu ette kaláa sappi on silmävoijetta". Kompelusvaara 1931. | Ögonsalva
|
|
| Sinnitellä | Hålla ut, Envisas | Itsepäinen |
| Sipistä, "Tulírauvala se Jouni Puotnakka piirtel koskemaa ja sipisi, se sanóthiin kattomiseksi, sillä se paránti". | Mumla
Helbrägdare |
Mumista
|
| Sirppi | Skära | Sirppi |
| Sitoa, Mytol. merkitys: (Manalaiset päästäjän) "Pittä ensin koiiukhon sitôa valkealla rullalangala pensikhon". | Snöra fast
|
Nyörittää, Sitoa
|
| Situkka, "Sián sitúkka, lamphaan latúkka, koiran kukkula - huomena tämón terve". | Helbrägda ramsa
|
|
| Sitten, "Se oli (kuollut noita) sitte kantanu ämpärillä hevóselle vettä talhin". "Ja se oli tullu sitte kamárhin illala". "Se oli tullut sitte se muori proástin tüöt". | Sedan
Går igen
|
Sitten, Sen jälkeen
|
| Siukka | Sjuk | Sairas |
| Siukkatupa, "Eihään Iiskokhaan joutunu siukkatuválle, metésiinillä vain hoitava". | Sjukstuga
|
Sairastupa
|
| Siula | Nätets (notens) början eller slut | |
| Siunata, (Painajaiselta suojaksi
kun tehdään taikaa) siunathan: "Jêsus siunakhon minún lehmäni!
"Mene ulós painhainen pahólainen!" "Mâhiainen
mânalainen, pühän piltin kuninkas, anna mâta rauhassa, lemmettä
levä´tä, minut luontokappalhenni".
Tämä on ollut tapana tehdä mitä moninaisimmissä taioissa. Kuten ristiä lehmän selkään piirettäessä (painajaista vastaan), ovista kuljettaessa, kastamattoman lapsen aivastaessa niinikään. Mustakaisa vaina, Levin isän äiti, Jounin äiti joká oli lühémällä, ku sitä aina aléthin köpelöittemhän, se pirsi kepilä ristin lâttihan ovi sûhun, siunasi ja posmitti ja sülki: "Thüi jêsus siunakhon! "Älä tulés sisä´le mailman pämies!" |
Välsigna
|
Siunata
|
| Sisnakkat, "Äijäfaarin isä´lä nolít sisnahousut aina kesä´lä". | Benskydd av renskinn (utan hår) | Karvattomasta nahasta tehdyt säärystimet |
| Sivakkat, "Kun hanki tuli nin (sivákkamiehet) hihátit ja ammuit"...(peuroja, entisaikaan). | Skidor
Skidade och jagade vildren förut vid skare. |
Sukset
|
| Sivakkasauva, "Sivakkasauvan on olla korvhán tällä. Karhun pütöjillä ei olé ollut ku üksi sulkapikki putkessa, hänen nimi keihäs oikein. Somman keri kännethän kojjusta; vastukhêna somman nahát. Alápässä sauvâ putki ja korvasta kinni". | Skidstav
|
Suksisauva
|
| Sivuaisa, "Reen jalaksiin, sivuille kiinnitettävä aisa. Siivuaisat net on rekiaisat, savirikoissa (kinni)". | Draganordning för släde
|
|
| Sivuitse, "On suolattu linnun lihaa miethoon suolaan. Se oli luinensa suolassa. Eihän se ole linnun "kurento" niin suuri. Kyllä sitä vähän "raajottiin" ossiin, mutta ei luita otettu pois. Eipä se tainnu paljon siutti joulusta riittää". | Insaltning av sjöfågel
|
|
| Slöijá, "Morsiamella krûnu ja slöiiä, ülhesimillä, ei puntila (talonpojilla), ja ku se ei olé neitsüennän nin ei slöiiâ". | Slöja och krona (ej för den som tidigare varit gift eller sambo) | Huntu
|
| Soida, "Jos korva soi: "Se tietää kuolheen sanómaa. Jos niinku kirkonkellot, se on kuká tahánsa. Jos oikheen lumheuttaa, se on kaivattu kuollut. Vasémpi vaimoa, oikea miestä". | Ringer (i öronen)
Kommer med dödsbud. |
Soitta
|
| Soitta | Spelar | Pelata |
| Sokerimaito, "Sairaan ruoka: Sokerilla maustettu, keitetty maito. "Lapsivaimoile on ollu..vanhâsta siráppivelli tai sokkerimaito". | Socker mjölk (sötmjölk)
|
|
| Sokkopaarma, "Sokkoparma pieni, hevósissa enípäin musta. lentää ku sokkopaarma ja kaataa kaikki ja süöküä". | Insekt (mindre humla)
|
Pinenpi kiimalainen
|
| Sola | Sula | Pohja |
| Solmi | Knut | Solmu |
| Solmi, "Se lehmä saattas kantaa ensi annostaki vaikka se härkii. Ku se kaks viikkoa jälkhiin tullee, sen ensi kerran jälkhiin, se sanóthaan ettei se olé härissä ku solmila. Sille sillon kuitenki annethaan, se häätüü antaa varáksi, jos se ei olís tiine. Taválisesti se on aina kolmen viikon häríssä, muuten". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Brunst på nytt
|
|
| Sotka, "Se munni ûhun. Pyydetään ampumalla keväisin". | Knipa | Telkkä |
| Sotkea, "Siinä taikinakaukalossa sekótethaan käsílä jästiä niihin kuifhiin jauhhoin. Vettä panhaan vähä´n kertaa ja sotkethaan käsilä niinkauvon ette se ei tartu kässiin". | Blanda (göra deg)
|
Sekoittaa
|
| Soma | Trevlig | Mukava |
| Sonta | Gödsel | Lannoite, Lanta |
| Sontakärpänen, "Sontakärpänen se on lehmän sonnassa kes´älä, keltanen se on, isóki". | Gödselfluga
|
|
| Somaton | Opassande | Sopimaton |
| Sompasauva | Skidstav | |
| Soopa, "Soopan keitto se oli ennen käütänölistä. Navétan pikkupaassa met keitimä hirvenkonttia. Sitte heitimä kontit virttakellarhiin. Tehimä nelíkossa lipéätä ja panima pathaan ja keitimä. Sitte paníma lehmänämpärhiin hüütümhän, lammaslääthiin. Ei sekhään saa kuohua kun se kihuu. Küllä soopaa käütettü saunassa ja kasuvillekki, soopakiulussa sitä oli. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Såpa
|
Suopa
|
| Sopuli," Poromiesten kiusa, koska porot ajavat takaa sopulilaumaa ja syövät niitä eivätkä välitä paimennuksesta mitään. Laihtû se sillonki kovin". | Fjällämmel
|
Lehtimies
|
| Sormi, Nämät net on: Peukapukki, suomen sukki, lankamälli, kultatralli ja pikkulilli". | Finger
|
Sormi
|
| Sortti, "Vesilintu: Sorttia
ja merläistä narrathan vihétämällä (tulemaan pyssynkantamiin). Ei
kaikesti tulé. Ja musta lakkia heiluttâ sortile penssân tâkkâ. Se on
hüvin karski lintu ja arka, kun on külmä ilma ja tûli. Mutta
tüvénellä ja lauhala sitä sâpi kohta vierhên tulla. Tukkasortti on
paljôn pienempi, ja se tukka erótta".
1. Heinäsortti. 2. Kulósortti (joka kulhon munni). 3. Hankisortti. 4. Tukkasortti (pitkät höyhenet pääsä). |
Vigg (Havsjöfågel)
|
Tukkasotka
|
| Sose | Isblandat vatten | |
| Soukolo, "Takamaa, perukka. "Küllä se on jo soukoloa Täräntö (Vitankiin verrattuna) aivan süriämailmâ". (mutta Täräntöláiset työntävät saman arvonimen oman kylänsä kohdalta aina idämmäksi Korpilompololle). Jukkasjärvi 12/9 1933. | Avlägsen
|
Kaukainen
|
| Suljut | Fisktarmar, efter rensning | Kalan sisälmykset |
| Sulju | Fiskens slemmiga skyddshinna | |
| Suppu | Kart. Om tex. omogna hjortron | |
| Suoando (Suoanto) | Sel (lugnt vatten i älven) | Tyyni (vesi) |
| Suojusta | Gömsle vid tex. sjöfågeljakt gjort av ris. | |
| Suokulainen
|
Brushane. Hannarna har under våren olika färgade kragar. | |
| Suopunki | Lasso | Silmukkapäinen ohut köysi |
| Suopata kini | Fånga renen med lasso | |
| Suokeri
|
Svåger. Makes eller makas bror; systers man. | Lanko
|
| Suoninuora | Sentråd | Jänne |
| Suopa (Sopa)
|
Såpa som tillverkades genom att koka det fettet från magen som ej kunde användas till mat. | Suopa
|
| Suorasta | Rycka | Kiskaista, Repäistä |
| Soutaja, "Airojén hoitaja veneessä, keulapuolella nenäteliola. Koskéa laskettaessa on perämies, joka määrää miten soutajan on soudettava. Kun tottunut koskimies on soutajana, niin hän voi jo itse nähdä perämiehen liikkeistä mitä on tehtävä". Nuottaveneen soutaja on puittio. | Rorsman
|
Soutaa
|
| Suova (Suora) | Uthållig | Kestävä, Sitkeä |
| Suikko, "Suoninuoraa se tehthiin, ensiksi se pieksethiin semmosenna ku net olít ulkoilmassa kuivatut, kirvespohjala tai vasáralla. Sitte se sormila sen paní suikhoon / repi suikaleiksi /". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931). | Fördela (ta isär)
|
|
| Suimo, "Tahrata märäksi, limaseksi". "Olí se maékki hüvä´kalá mutta suimô parran, sanoi Rüssä". | Maträtt (soppa)
|
|
| Suisto, "Suisto se on monhenki laihin. Nuokki reisiverkot on suistona, tai taas tavalinen verkko lanhan". | Stängsel som leder djuret (fisken) i önskat riktning. | |
| Suitimhet (Suitset) | Tömmar | Ohjas |
| Suittaa, "Küllä vain net suittavat heinän tehhä sen vertaselle karjale". "Küllä mie en kauvon suita laittaa ruokaa tuolle miestokale". | Klara av
|
Selviytyä, Kyetä
|
| Suivastua, "Kylläästyä, Tympäästyä". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-25. | Få nog (tappa lusten)
|
Kyllästyä
|
| Sujua, (Piru tuli tupaan): "Ja nin pitkä ette ovésta ku tuli nin päki suiiu puolilâttihan ninku luokka". | Böja
|
Taivuttaa
|
| Suku, "...se Lassi
raukka tuosta Pertun sukuá vimenen.." "Saittaiâko
sitte Saittaiärvestä (n. pr. Korpilompolon pit.) se oli nile
sukúa" (Lahna-Heikille ja Paharovan Juhanille).
Kainulasjärvi 1932-34.
"Tämä Kemitten suku´se on suomenKemistä. Antti Kemi se onki Lovikassa asunu ensimäinen". Masunti 17/8 1936. "Huru´n suku´, sitäö net on pölänhêt" (nuoret naimisiin aikoessan kiertäneet). Vittangi, Parakka 1932. "Ja tuo Pinkin (Pinki) suku´on tältä kuollu kokónhans, Kristina vaina oli vimenen"....."ja ei ühthän verisukúlaista ollut sâttamassa ulós (vainajaa kuolinhuoneesta), üksi sitte tuli mâhan sâttamhan"...."Ei se oles sikhâa iok on sukhûn". Kompelusvaara 1932-34. |
Släkt
|
Suku
|
| Sukukanta, "Isän puolelta Lehón ja äitin puolelta Lauri Heikin sukúkantá met oléma, Vaskivuoresta äitin ja sitä lapin Pieiistä isän". "Kumpiko on sukúlaisempi: " isän äitin kummin kaima vai velien vaimon anóppimuori?" Kompelusvaara 29/7 1937. | Släktanor
|
|
| Sula, "Jäätön paikka vedesä, esim. virran vuoksi. (Linnut keväällä) tulévat rantaporheile, istuvat näissä sulissa ja helppo pytä". | Vak
|
Avanto
|
| Sulaa, "Näüttää niin kaválalle ja niin kavalisti kattoo toista, mielheisisti, sulávat silmät". | Smältande vackra ögonkast (spjuveraktig) | Sulattaa
|
| Sulaamakaltti, "Palókorvassa se oli masúnti, jossa sulátethin (rautaa). Rauta limphuin suláthin ja tavóthin. Sulámakaltit olit mêteriä pitkät ja puoli leveät ja tulthin ûnista ulós semmoshén lôfhân. Sillon ku se Rüpeis hütühän se leikothin semmosella rauvala, ette üks mies jakso likutta. Sitte viethin Könnäsen hamárhân...vasára aina lüöi sihen kalthin". | Masugn
|
|
| Suleva, "Ja oli ninsuléva se vaimoihminen ette kaikki se vei mukhansa". Jukkasjärvi 12/9 1933. | Framåt (tog med sig allt)
|
|
| Sulistella, "Koetta olla mieleksi: "Vinsan Jussi sano ette Kompelusvâralaisekki ne vain sulistelevat papin kansa enémän ku kristitun ihmisen on hüvä". Kompelusvaara 1931. | Gör sig till
|
|
| Sumeta | Sikten börjar bli dålig | |
| Summia
|
Göra det på en "höft". Påstående utan förankring | |
| Summikauppa, "Viis häkkiä se räknäthään lehmäle talveksi, kümmenen hevóselle. Lamphaile annethaan summikauppaa". | Beräcknat förbrukning av hömängd för
vintern för olika nötkreatur.
|
|
| Summpu
|
Kaffesump. Kunde återanvändas två eller tre gånger förut. | |
| Sunile | Omkring | |
| Suonitella | Beräkna | Laskea, Laskelmoida |
| Suisto | Stängsel som leder till gärdet | |
| Suittaa | Förmå | Kyetä, Voida |
| "Suola se jalan massa pitää" | "Salt håller foten på marken" | |
| Suomen mies
|
Användes förut av Tornioborna som benämning
på dem som kom längre bortifrån i Finland. Även efter fredslutet 1809,
räknade Tornioborna sig länge som under svenskt herravälde
tillhörande.
A. V. Koskimies SKS oy Tornio 1880.
|
|
| Suomalainen, Suomesta kotoisin oleva ihminen tai eláin. "Suomalaiset ku tälä neulovat net sârnâvat sitä´ompelemista" (puhuvat o:sta). | Person som kommer från Finland.
|
Suomalainen
|
| Suomenveri, "Suomenveri on nin râka se ei pölkä manálaisia, mutta jollaki se on luonnossa" (pelko). | Finskt blod
|
Suomenveri
|
| Suomusta | Fjälla (fisken) | |
| Suonenveto | Sendrag | |
| Suoni, "Krekun äiiä Erkhekilä ennen (luki suonen lukuia, ks. surkahtaa)...ja sitoi sen rikórihmala (muistaa Selma yhtä miestä parannetun, kun oli suoni mennyt sijaltansa). | Sena
|
Jänne
|
| Suoninuora, "Pokkalihát
ku on ratkottu ia sitte vêttü suonet, jäsénen kohásta se on
matkhâna pantu, käélä otétân ja toisela vêthän tai polvén takkâ,
üläpästä se on irti, ia alápä veittelä. Ne suonet ku on porósta
vêttü se on kuntura. Ei nitä olé ennä suonen punóiia. Suoninuorâ se
tehthin, ensiksi se pieksethin semmosenna ku net olit ulkoilmassa kuivatut,
kirvespohjala tai vasáralla. Sitte se sormila sen pani suikhôn (repi
suikaleiksi). Sitte se hamphaitten välissä kisko net, ühén kerta, nin
pitkäksi kun se nuora piti olla, ei se üksi rittänü, se litti sitte ja
kieritti polvea vastan.
Kieritti se mûnki, toisela käélä, ia toisessa oli sitte, sihen se kiersi sen välhiin. Sitte ku olit kaikki nuorat, se pani aina ühén mukále ja kiersi, kaksseiseksi ja poskele vielä kiersi, oikealle. Sitte kokó kuntura kun oli, se pani mukále ja palmikoitti, löüsän titenki. Sitä sitte kun veti sen sai varsin nuoran. Vielä sihen tehthin sukhainen pähän. Sitä ittestä sillä neulothin suoninuorala kaikkea nahkâ: Kinthaita, kenkiä, roukoia ia mitä. Se oli suonen punómista tuo. Tolppa kuntura se oli palkkâ Sunna vainala. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931) |
Sentråd (tillverkning)
|
|
| Suvi | Tö | Suoja |
| Suora, "Koskea sauvottaessa
perämies työntää ylös samala pitäén huolta, että vene on suorana
virtaa vastaan".
"Ja monta kertâ net on suoria suruttomia palion rehélisempiä ku nuot kristitüt". |
Rak (hålla båten rakt mot strömmen)
Ärligare
|
Suora
|
| Suorasärinen, Kuollut: "Io se on Mikúki iou tullut suorasäristen ioukhôn". | Rak benat (avliden)
|
|
| Suosku, "Kaloista suolaveteen erottuva kiinteä aine: Sisämyksen osia, roskaa, rahnaa, suomuja jms. "Meän Hilta sen suoskun pesi pois ja pani ûven liepeän suolavén". | Restprodukter efter fisk vid saltning.
|
|
| Suostuella, "Pikkuéva se omálta äitivainalta sai nitä. Se neuvo hevósia suostuttelemhân: Kuin tullé ûsi hevónen talhôn nin ette se püssü laitumilla, se pittä ottâ ja kulietta makiven ümpäri kerran kun päsê nin mennä kivéle ja viskutella korfhân: "Entiset isänät ja emänät on kuolhét, entiset asú mahuohnét on paláhnet, nüt sie sat mennä puoli pelikuorma mihinkä vain muttet emäksi". | Hålla djuret i vissa områden med andarnas
hjälp.
|
|
| Suostutuskonsi, Lemmentaika. "Se on üksi suostutuskonsti iolla suostuthan vaimo tai mies vaimhôn. Jostaki ainhêsta se tehän juoma ja sanát sihen, se juotethan. Sillä se suovutethan. Eikä se lopú ennenku vihilä jumálansannâ luéthân". | Brygd som ges till ett par så att de skall bli
ihop.
|
|
| Suotutusleipä, "Jos peltään ette koira ei aina seuraisi isäntäänsä etenkin metsämiestä, syötetään sille voileipä jota on hetken aikaa pidetty isännän kainalon alla ja hihan läpi vedetty pois". | Få jakthunden att komma tillbaka till ägaren.
|
|
| Suovamuorra, "Savupuu, se on kodan tulisijan yläpuolella oleva vaakasuora tanko. Ks, aulipuu". Jukkasjärvi, Svappavaara 14/6 1935. | Stång i kåtan som hänger över eldstaden.
|
|
| Surkahtaa, "Krekún äiiä Erheikilä ennen (luki suonen lukua): "Jos on suonelta surkahtannu, jos on jäséeltä järkähtännu, nin sé suonele súrkahtakhon, ja jäséelle järkätäkhön. Surkahti se ennen hevosen jalka, nôan hirsiä vettäissä". Kainulasjärvi 22/8 1936. | Helbrägdare
|
|
| Surma, "Lehmä meni surmân sinnek kaltihôn" (lähteeseen hukkui). | Förolyckades | |
| Surmaantua, Mennä pilalle. "Ja ei sitä haltia metsoa sâta ampua vaikka kuinka freistâ, ja ei olé püssü surmaitunnu". Parakka 3/1 1934. | Tjädern skyddas av andar.
|
|
| Suruton, "Erittäinki surutonta käüväki kristitüt puhúttelemassa" (ennen suruttoman kuolemaa). | Dog som okristen
|
|
| Survoa
|
Stöta snabbt upp och ner med en stör tex. vid klädtvättning | |
| Sutki, Hevoskoijarin filosofia: "Toinen on aârttikas (kohtelias) ja kätévä (nopsa), toinen on sutki ja plantattu" (juontenpunoja). Korpilompolo, Nuoksujärvi 14/6 1935. | Dålig människa. Tjuv och lögnare. Försöker
luras.
|
|
| Suukristitty
|
En människa som uttalar sig vara kristen men ej lyckas med sina föresatser | "Ulkokullatut ja sükristitüt on
ühélaisia"
|
| Suulastaa, "Lapsi vasta pässü üli künnksen ja nüt jo vanhmille sûlasta". | Munhygger | |
| Suunta (Suuntan) | Riktning eller när man jämför något | |
| Suupaltto, "Sûpaltto vaimoia pakánhêt puhúmhân ethén miehiä kristilisüessä". | Pratsam
|
|
| Suuri, "Ja ios sûri vihánen
pailakka (opettamaton urosporo) on..."
"Otti mettästä kaikhin sûrimen aikhion" (vanhan hongan). |
Stor
|
Suuri
|
| Suurus, "Ruoka, syötävä, kun ei tarkemmin ilmaista mitä se on. | Deg (smörja) | |
| Suurviha, "Venäjän suurvihan aikana kun se Suomen lakaasi". Muonio, Kätkäsuanto 1939. | Konflikt tid.
|
|
| Suutarin äimä, Pilkkaláksy: "Sûtarin sâteri, pikineulan pistäiä, naskalin (äimä) nostaia". | Små träpigg som skomakaren använde | Suutarin naskali
|
| Suute, "Puukiila, joka työnnetään viikatteen niteen alle". | Träkil som användes för att spänna fast lien i skaftet. | Kiila |
| Suveta, "Lamphaankuut on
taifvaala, se tulle saé. Jos net kevväilä ovát suvémisen jälkhiin,
se külmää. Net on mustat pilvet ja valkeita klimmpiä riippuu niissä".
"Se tullee eninpäin luotheelta talvisuví. Ku se isómpain suvéa, nin se tullee sieltä tuuli ja ilma, üölä". ..."jäkilä sillon on hanki, päivälä suvéa ja üöksi külmettüü". "Kärppää pyydetään sihen astik ku suvi tullê". |
Töväder
Se kommande väder.
|
Suojasää
|
| Suvi, "Ruottin suvivüöt on
kahén puolen Tipurtiuksen (14/4). Se etúa oléva on parémin
merkillinen. Jos sillon külmä se külmä neliäkümmentä vüötä
ethenpäin. Jos on lauha se sitte tulleki lauha kauniskevä".,
Markuksen (25/4) vüö se on rüssän suvivüöt. Jos sillon suvési ne alót rüssät (laukku) painelemhan etéhlän, mutta ios külmäsi ne jäit vielä". "Jos Monikka (4/5) on kaunis ja vüö lauha se tullê kaunis kevä". |
Tö
Spå väder
|
Suoja
|
| Sydänkuu, "Süänkuu =
Tammi- ja osa joulu ja helmikuusta". "Lehmät ne on niin krantut
süänkuila, ja hevóset".
"Se oli hüvä lahti, se oli liháva elukka, süänkûkki olit nin vahvat". |
Hjärtmånader
Slaktmånader
|
|
| Sydänmaa, "Syänmailla on viritetty karhuille pyssy "haaskalle". Karunki, Niilo Valonen, 1950. | Obygd
|
|
| Sydännori, "Noríllääkettä on tiivesräski eli äijänpaskaa, rüssät ennen kuljetit (kaupparüssät). Sitä panthiin juoma astian laithoin nin sitte ei tullu norí. Ku üskittää se on nokkanori, ja lima tullee sieramista, se paránee tärpättihöürülä. Süännori ei üskitä, se on kuolemaksi. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930). | Snuva (influensa)
|
|
| Sydänpuu, "Süä´npuista ei tehtü pärheitä, se ei juossu. Se tehthiin pirstoiksi". | Kärnved
|
|
| Sydän-Suomi, = Sisä-Suomi. "Küllä sen kûlé kun süänsuomesta jokú tullé että ne on eri puhhêt". | Inre-Finland
|
|
| Sydänveri, "Ku se laháthân
se on süänveri vielä süämessä vaikka se mû veri laskethan pois. Se
sitte halásthan ja otéthan pois, hütünüttäki sinä on".
"Se on entishen aikhân verta laskettu süänsuonestaki. Mutta ku se kupáthan ei se verí tulé süämestä, eikôpa se tulé lihasta?" |
Hjärtblod
|
|
| Sykertää | Tjorva tex. tråd eller garn | Kiertää mutkalle |
| Syksy, "Tuohustaminen tâs süksülä piméän vüön aikhan...". "...ne süksüksi muiiethin vähän" (kesällä suolatut kalat muikenivat). Jukkasjärvi, 12/9 1933. | Höst
|
Syksy
|
| Sykähtää | Snubbla (tappa takten) | |
| Syltä (Sültä) | En famn (Längdmått c:a 2 m.) | |
| Syltti, Ruokalaji: "Nautavasikan pästä tehdään. Keitethän lihát lûsta irti, sitte krüäthän. Pippuria ja mitä´panhet. Sitte ku se alkâ hütümhän ja lihát on longonhet pois, se jähütethän. Sittekoriattu orninkhin ja süötü külmänä". Parakka 3/1-34. | Sylt (maträtt gjort av djurhuvud)
|
|
| Sylvesteri, "Ku Süvesterin päivänä silmät pessee ei tartte pestä kokó vuonna". | Sylvester (namnsdag)
|
|
| Synkkä (Sünkkä), "Karhu,
villi asumaton. Ja semmosissa sünkissä erämmaissa kivéliöissä se on
(hukka).
"103 vuotta sittä ku Nivan korvasta tullu tähä´n asúkas, sünkhään kivélihöön, minún äijäfaari". "Äiti oli sünkkä lappalainen". Enontekiö, Hetta 1939 (1929) |
Otrevligt ställe långt inne i skogen
|
Synkkä
|
| Sünninpästö, "Jâ se on Krêtaki ottanu eilen sünninpästön (mielessään nöyrtynyt armon edessä syntiseksi ja tunnustsnut sen uskonveljille). Jâ met oléma toistanhet sille antheksi". | Blivit befriad från sin synd och kommit till
tro.
|
|
| Synti, "Kun Sakko toi Joonas
vainajalle kaloja lahjaksi, niin Joonas kiittti mutta luki lahjan
synniksi Sakolle: "Näitten matheitten pällä sie helvetissä
potkit jos sie et paránusta tehé, vaikka sie sen hüvästä tahósta
olet tehnü".
"Ei se vain sais istua pihlin eikä nousta püörän päle net on kaikki sünnit". "Sünti pûron puréminen, toinen ilman nieleminen". "Mikä on korppia mustempi? - Sünti". Hevoskoijarin elämästään: "Küllä se on piru´tuôtaki süntiä tullu tehdyksi, seki iumálanpilkka että semmoselle miehele sânata kristilisüttä..." Korpilompolo, Nuokssujärvi 14/5 1936. "Isónjuháninpoian sünnit ios panthais kirhiân ja viethäis Suohmên nin oliskhan palioakhan vähémät ku Korppelon" (Korpelan). Jukkasjärvi, YliSoppero 14/5-36. "Länsilestâtiolaiset ne on pitänhet süntinä nästükit, että koréutta se on pittä linoia pakkarissakhan". |
Synd
|
Synti
|
| Syntylaiska, | Född lat | Laiska |
| Syntymämerkki | Födelsemärke | |
| Syntymävika, "Sitä süntümävikâ tâs on freistattu pühkiä kuolhén käélä". | Med född sjukdom. Man försökte bota det med helbrägdare. | |
| Syrjätä | Undvika, Gå åt sidan | Välttää, Karttaa |
| Sysiä | Stöta | Työntää, Tönäistä |
| Syttöpuu | Ved för att tända brasan med | |
| Sytytysneula, "Perästäladattavan tuli aseen osa, lukon etupäässä oleva nasta, joka sytyttää ruudin". | Anordning som antänder krutet i bössan. | |
| Syylä, "Kärpässienellä
hieroa süüliä, lähtevät küllä. Ja tahkokivelä kolmena tuorestaina
hieroa süüliä, muttei se auta sanoo Henterikki".
"Süülää ihmiseltä leikathan hiüksellä, jos siinä süülässä on kaula". |
Få bort vårtor
|
Syylä
|
| Syysporo, "Süüsporón talja se on hüvä´, makáustaljaksi sanóthaan". | Höstren (skinnet bra till bädd) | |
| Syöttä, "Süöttänä sitte kalán silmä elí kurkunalus, eli vesipörhöinen, eli pieni sammako, eli toukkamató kannosta puun ja parkin välístä. Kun süötän hääsä on, panhaan lihápalánen elí fläskipalánenki". Jellivaara, Vettasjärvi, 1939 (1931). | Åtel
|
Syötti
|
| Syöttärauta, "Ahmale vain süöttärautoja. Se onki hüvä menheen, ei se olé kranttu niinku kettu. Jonki haaskan lähéle, johón se on aattunu ja nähtü, pantu sitä´samma haaskaa jäljen pääle rauthoin, lumén alle vahvat hammasrauvat". | Betessaxar (järvfångst)
|
Sakset, Raudat
|
| Syöttö, "Pysähdys ajomatkalla hevosen ruokkimista varten. Jellivaaraan ajattaessa se on ollut süöttö Ullatissa ensimäinen, toinen Tokásessa eli Leipojärvessä". | Mata (mat och rastplats för hästskjutsarna)
|
Syöttä
|
| Syökähtä | Snubbla, Ragla | Kompastua |
| Syöpeentyä, "Joku järvi ku se on vuonkunu jonkun aikaa, sitte siitä taas alkaa saamhan. Jos tasasesti püütää se süöpentüü niin ettei siitä ennää saa". | Fisken tar slut eller minskar i en sjö.
|
|
| Syöpä, "Terva ja fiiliä süöpää vasthaan. Pikiöljü on uuempaa". | Mygg, Knott | |
| Syöpä, "Tuli süöpä sästäiälle", sanotaan ku löütä toisen sästöt. | Den sparsamma mister sitt förråd. | |
| Syöpäläinen, "Jos laskiaisenna sattaa paljon lunta, se tullee paljon süöpäläisiä". | Tyda vädrets tecken
|
|
| Syötitä, "Kettua ensin süötithään lihápaloila enneku mürkküpulla panhaan, tehhään süöttätolá, latúam poskheen lihán helpheitä vuolhaan". | Mata (förbereda ett bete)
|
|
| Syövánaialla, "Räkkänaika;
kesäinen sääski- ja paarma-aika".
Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. (30). |
Insektstid
|
|
| Syöátá, "Hakkê ia süökä sitä´sampûkâ, ku Helke itki ia tursusi ia hoppuili kouhlûn" (virsikirjaa). | Söker
|
Etsiä, Hakea
|
| Säikähdys, "Sakko rájáytti dynamiittia vamman päälä: "Sitä säikhäüvestä se meni pois eikä olé koskhan tullu ennä". Kainulasjärvi 1932-34. | Förskräckt, Skyggar
|
Pelästynyt, Kauhistunut, Säikähtää
|
| Sáilyä, "Pysyä terveená, elossa. (Maahiaisen táhden) "Ei sill olhêt säilünhêt lehmät. Ja vasta sill olit alkanhêt elävät säilümhän ku sirsi" (navetan). Masunti 14/6 1937. | Hållas kvar
Flyttade på ladugården på grund av olämpligt plats (onda vålnader) |
Säilyä
|
| Säkki, "Hurstisäkki". | Säck av tyg (väv) | Säkki (kangas) |
| Säkätä, "Pirkelek ku se olís teile äkä´sesti säkännü nin olís teilä tullu hoppu kothaan, ja sieltä ampua suolanheet" (Puhe karhusta). | Rusa (björnen)
|
Rynnätä
|
| Säserä, Säperä, Säsérä vene se kohta rüüppää vettä jos vähäänki liikahtaa". | Smal båt som kantrar lätt. Låga kanter | |
| Säpäkkä, "Ihminen ku on hüvin särevä ja hoikka". Vittanki, Parakka 1929. | Smal och klen människa
|
|
| Säpäkäät, Pitkävarsinen
poronnahkainen miehen karvakenkä (säärisuojus)". Alatornio, Arpela
1929.
"Säpäkät on verála harputten ja hilimustista koivista tehtü. Terhet on punásesta kanghasta ja leveät. Teré on kurhén alla. Kümmenen koipia menné täüven miehen säpäkkäishin. Alla on verka joká tullé nutúkan alle" |
Benklädsel av renskinn (med hår)
|
Poronnahkaiset säärystimet
|
| Särjettää, "Ja ne viethin sitte Isôle poiále ne rahát särjettäväksi". | Växla (pengar) | Vaihtaa |
| Särkyä, "Tarttis kupáta tâs sitä särkünüttä verta pois" (kun jotakin ruumiinossaa kauan särkenyt). | Värker (behöver åderlåtas) | Särkeä
|
| Särmilakki | Skärmmössa (keps) | Lippalakki |
| Sätkä | Rullad tobak (egen tillverkning) | |
| Säynäjä, "Ei ole tällä säünäjä". | Mört | Särki |
| Sääri | Byxben | |
| Säärito, "Kelirikko". | Föret tar slut | |
| Sääskisavu, "Ihmisten tai eläinten suojaksi yö´n ajaksi tehty savu, ulkona tai huonessa. Taulakänsästä se on säskisavu tehtü (hiilipataan taulakänsää), se sauvuilé pâssa kokó üön, ei sa palá..."Ulos tehdään usein turpeesta, esim. poro-kaarteela". | Myggrök (håller myggen borta)
|
|
| Sääskivoide, "Imisille:
Säskivoithêna tervankusta...nitä oli iokú ainé vielä sen
tervankusén seuhrân, sinä oli huono haiiu....housuvvüössä se oli
tervakulppu (puupullo)".
"Ellämille tâs hapánta kusta ia lampon öliüä ja terva ja tunkakûn rasuâ ette se ei terva polttanu lehmä. Ei sitä keitettü. Sitte säkkitrasula voiieppülüstä salkun (kepakon) ümpäri sen säkin, ja sillä lehmät pühithin, joka âmu, paikkulaisiksi, ettei pârmt tulhêt eikä mû süöpä, ku sitä kuséehapánta pani". Kainulasjärvi 22.8-36, ker. 1935. |
Myggolja
|
Hyttynen- Sääskivoide
|
| Sölkäsauna | Få stryk | |
| Taaja | Tät, finmaskig om nät | Tiheä |
| Taajoa, "Katto nüt nuoitten kalain kans tâionu kokú iän, ja kalát on sitte aivan suomalaiset" (Siksi ei Antti kalastaja, ole oppinut ruotsia puhumaan). | Svamla, för skojs skull
|
Yritellä somavuoksi
|
| Taajuus, "Ja vistoista sültä kummaltaki puolta (nuotan perää) sitä tâiutta" (6 kertaa kortteliin). | Täthet (maskarnas storlek i noten) | Tiheä
|
| Taalanvyölinä, "Pari sukupolvea sitten käytännössä ollut, pokkiraitainen pumpulinen tai villainen esiliina. Sitte tâlavvüölina tuli, se alko kulkemhan kulkukauppihoita ja rüssiä (jotka niitä môivät), ja nisa olit pôrtit levéät ia koméat, sininen ia vihreä pohia ia sinä harvatellen pikkuraitoia ia sitte pôrti" (reunus helmassa). Myös: Porttivyöliná. | Förkläde
|
Esiliina
|
| Taifaanjaara, "Taivaanvuohi; Tietä hyvää ilmaa kun Taivaanjaara mähöttää". Huonon ilman elä se pitää toisellaista ääntä, niinkuin taajempaa ja kolkompaa". | Himlageten (vårfågel) Fågel som med sina vingar uppger ett läte när den sänker sig hastigt ned. | Telmatias
|
| Taifhaanmerkki, "Taifhânmerkistä on otéttu aika ennen ku ei olé ollut kelloia: Âronin sauvasta iltanavétan aika, seulhaisirta ia otávanpürstöstä mâta panón aika, mitä´sûnta neh menévät. Ia nousinaika on ku on kointähti päivän koitossa, se sûri kirkas tähti taifvân seliälä." | Himlamärken (man läste med hjälp av
himlatecken vilken tid på dygnet det var).
|
Taivaanmerkki
|
| Taivaan valkeat, "Tuisku tulle ja lauhtû kun taivfhan valkeat pallâ (revontulet). Jällivaara, Vettasjärvi 1928. | Norrsken
|
Revontulet
|
| Taivaltaa, "...tuola io on
taipalhêlla..."
"Se (ruumis) häüthin kantamalla viä Sarisuánthôn asti ja sitä venhélä, muta ku Sârikurkkion siutti vain taivalta" (muotkata). "Häüthään taivaltaa venheet ku on niin kova koski, veethään üli taipalheen" |
Färdas (vandrar)
|
Vaeltaa
|
| Taivas, "Ios kârena pallâ taifhaan süriä iästä pohiassén (revontulet) se tulevat pakkaset". | Himmel
|
Taivas
|
| Taivastella, "Töllistää, älyttömästi tuijotella; aikuaa arvella, mihinkään ryhtymättä". | Glor (står)obeslutsamt (får ingenting gjort) | Töllistellä
|
| Tajuta, "Eks sie nüt jo tajua, vieläkö mie häün sulle suomenta (sanoa selvemmin). | Förstå
|
Ymmärtää, Käsittää
|
| Takka, "Voivoi ketároita palele" sano´Niilsin Hilta vaina ia tüönsi jalka takhân". | Öppenspis
|
Avotakka
|
| Takka, "Reentakka: Ketaroita yhdistävä poikkipuu, joka samalla kannattaa reen pohjaa. Takát ne on paiiua. 3 takka ja nenäpaiju neljäs". Enontekiö, 1929. | Träslädens tvärbalkar
|
|
| Takka, "Selssä kannettava kuorma". Alatornio 1929. | Börda som man bär på ryggen | Kuorma |
| Takkahärkä, "Poro jolla kesäisin kuljettaessa kannatetaan tavaraa". | Rentjur som bär börda på ryggen | |
| Takkala, "Hiukan kostea raskas lumi, joka tarttuu sivakan pohjaan tai reen jalakseen. Kolari, Sieppijärvi 1929. | Tösnö
|
Suoja
|
| Takki, "Vaatekappale,
niinhyvin lapinmiesten kuin naisten; se on umpinainen mekon tapaan pääle
pujotettava miehillä polven ylä- , naisilla alapuolelle ulottuva;
tehdään talveksi sarasta eli kankaasta, kesäksi pumpulista
tai muusta ohuemmasta vaatteesta, juhliksi ainá verasta; väri musta tai
sininen.
Kaula aukko, hihansuut, hartiat ja helmukset koristetaan kirjavilla - tav. punaisilla ja keltaisilla verkanauhoilla. Kylmemmillä säillä pidetään kahtakin takkia päälletysten; oikein pakkasilla vedetään vielä rukka, so. nahkamekko, takin pääle". Vittanki 12/9-33. |
Rock
|
Takki, kankaasta tehty peskimallinen
päälysvaate. Ylitornio, Lohijärvi 1929.
|
| Takku, "Poron karvat, jotka on taljasta nivótettu ja joita käytetään veneenteossa laitojen välisten saumain tiivisteenä. Ne tervalla tartutetaan laitaan ja sitten toinen laita painetaan pääle". Vittangi, Parakka 1932. | Renhår som användes som tätningsmaterial
mellan båtbräderna
|
|
| Takku, "Tukka meni takkhun". | Hår som klimpats ihop | |
| Takkulattia, "Filpalla oli
vuodepatjan karvasisuste pesty ja levitetty navetan lattialle
kuivamaan". Svappavaara 1/8-36.
(Patjan täytteeksi poronkarvat) ..."höühenitten sekhan vispathan vittala. Sitte ei mené takhun". Jukkasjärvi 14/5-35. |
Renhår (som användes i madrassen)
|
|
| Takoa, "Sitkistyttää nahkaa nuijimalla. Ilttinahán takóminen, se sillä kovétethan nahka, se otta ulós nin palioon sittä ette se ei sitte venü ei vähhäkhän". Kainulasjärvi 30/9-38. | Hamra skinnet
|
|
| Takosormi, "Jäykäksi jäänyt sormi. Ensin hauki puri ia sitten sihen sormhen meni lämmin, omá hiki, ia alkoi aiámahan ja oli viiä käien multa. Se löi puhti lûhun asti, ia jäsénen se vei, tuli takósormi sitä. Se suomen äiiä sen plôsterilla paránsi". Vettasjärvi 1929. | Stelnat led i fingret
|
|
| Taksvärkki, "Päiväpalkka (Kaivoksen). "Omistaia se maksa Kûtermanille (lautamiehille) taksvärkin.." "Ühétki mihet sâthin kolmatta tuhátta (kaivoksen löytöpalkkaa) ia taksvärkit vielä sihen". Svappavaara 17/8-36. | Dagsverke
|
Taksvärkki
|
| Talalainen, Eräs perunalaji: "Valeampi ku tuo punánen, ummuräinen se on sekí. Inspektori Falkki nitä oli talásta tuonu Täränthön. Hekki olit talásta Falkkilaiset, ne olit vielä viháset sitä ette sanóthin találaisiksi. Ja Falkkilaisiksi nitä on Järvessä sanóttu". Kompelusvaara 1932. | Dalmas (person bördig från Dalarna)
|
|
| Taleerta, "Hommata, Touhuta, Järjestellä. "Küllä nin kauvon ku met tälä talêrâma näissä maioissa..." (elämme maan päällä). | Finnas till, vara verksam
|
|
| Tali, "(Teuraseläin) "Se on nin liháva ette veittiki on iûri talissa, ku on nülkenü..." | Djurfett
|
|
| Talitianen, "Hyvin pieni tummanharmaa lintu, jolla on valket posket; enemmän kuin puolta pienempi kuin varpunen". Parus major. | Talgoxe
|
Talitianen
|
| Talrikki | Tallrik | Lautanen |
| Talja, "Süüsporón talja se on hüvä´, makáustaljaksi sanóthaan". | Päls från djur | Nahka, Turkki |
| Talka, "Veneen paikka (talata). | Lappa båten | |
| Talkata"Jäägmestari ku Hannalta
küsü, ku se hälle petási; "Mikä tuo on? -
"Jäníksen rouko. - "Jäniksen ruoka? - "Ei ruoka
mutta rouko! - "Jaa äníksen ruoka", se vain talkkasi,
se oli ruottalainen.
"Tuo Erkki se on juuri mató näkéhmään sen alkamisen, jos kerrassa on vain viis kuus viikoa nin küllä Erkki tontta tietää, se tullee jo talkkaamhan ette annas sie mie otán sulta polven mitán. Sillä laila se ilmottaa ette hään näkkee ette alkaa süli lühénemhän, kun se vahvenee ihminen (gravidi tilassa). |
Tjata
|
Jankutta
|
| Tammahevonen | Häststo | Tamma |
| Tamma, "Sinnikäs se vain on mutta ei solé maahevónen, se oli lian rutto hevonen (ori). Kun se olís pikku tamma nin se olís parémpi". | Sto
Lugnare dragdjur |
|
| Tammanjuusto, "Tammanjuusto se olí ennen tuo suuri Jellivaarasta, niinku tahko, huonoa, neilikoita siinä olí ja mitä´vain, juuri ku pippuri. Olí sitä´reisaavillaki, ei siitä saatanu tükä´tä". | Ost från häststo
|
|
| Tammeta, Padota: "Ja sitte
tammethaan se kaivosoián niska tammela ette vesi juoksé nitüile".
"Süriistä sitte kaikki pikkujärvet jotka tähän jokhén tekévät veténsä ne on tammetu kaikki". |
Damma (hindra vattnat att rinna ned)
|
Pato, Lammikko
|
| Tammi, "Iso pato, sulkulaite,
joka on tiiviiksi ja huolellisesti rakennettu; esim. myllyn tammi;
myöskin kasteluniittyjen, kaivosten, ojiin tehdään tammia, vaikka
hüvä juoksunen kaivos juokse´kohta tammetaki..."
"Sitte siinä (myllyn) vesijohóssa on tammi, ränni, ruuhi ruuherreijän läpí mülhüün, siiphiin johtaa veen". |
Damm
|
Pato
|
| Tammiankka, "Tammipuinen viinaastia, n. 50-100 litra vetoinen. Tammiankat, ohúkaiset ja kevéät, vinaankat, ostethin sahtiankoiksi". | Spritkärl (tunna)
|
|
| Tammuka, "Täälä ei asuntorautuja ole mutta kulkuvat tuolta ülhäältä. Eri se on ku tammukka. Rautu on punaanen allitansa ühthen laihin niinku tammuka, mutta se on färiltäsäkki punanen, ja tammuka taas punin, mustin ja valkeankirjava (aina minkälainen pohja koskessa oon). Ja rautu on hoikempi kalansortti". Parakka 1939 (1932). | Laxöring
|
Taimen
|
| Taamoa, "Se otéthan
kolmanella, ja välistä toiselaki vuoela urákkana tai vuorsona, se on
raskhâmpi tâmoa ku se on vanhempi. Küllä sen tämä ühtä kuká
lantalainenki. Ensi vuorokáusi eli puoli, piéthän lühüelä rihmassa
pussa ette niska pehmeä....sitten se alethan talúthan lühüelä
rihmassa. Sitte sivákkain pälä pikässä rihmassa, anethan vettä.
Sitte hüvinki pitkälä, vis kûs metriä pitkälä rihmala annethan
vettä pulkkâ tai ahkiota, jota se ei pelkä. Sitte lühénthän sitä
rihma nin pikänä, vain piéthän ettei jalkhoin rupéa; sitte aiéthân.
Se ios ei tahó püsüä tien pälä se kourasthân kovvúela tien päle hihnasta". |
Tämja
|
Kesyttä;Taltutta
|
| Tampata, "Ensiksi papéri tampathin tamppipûla krûtin päle sitte haulit..." (haulinkottia tehtäessä). | Tillverkning av hagelskott
|
|
| Tamppikontti, "Takájalássa (porolla): Vuohinen, soirokontti, kinttujäsén, tamppikontti". | Bakben på renen (olika benämningar) | |
| Tannertaa, "Polkea kovaksi,
siljoksi" (porosta kaivospaikassa). Enontekiö, Erkki Tiesmaa, 15/9
1937.
"Küllä sitä´ahmaaleki mürkülä püüethän, talvela. Raaoile ku se sattuu nin se tannertaa kauheasti ja kuokkii sen lumésta ülö´s. Sinne lähéle sitte panhaan jonneki se mürkkü, niinku ketuileki". |
Stampa (trampa ned)
Fångstmetod
|
|
| Tanhoo, Ulos, pihalle, kartanolle: "Otta niskasta ja panna tanhóle" (lapsia, ei muuten kannata komentaa). Vittangi, Parakka 1932. | På gården (slänga ut)
|
|
| Tanssitupa, "Sielä on tanssitupá, sielä assû rietasäiiä...ku sielä süntiä tehhän ja tansithân". | Dansplats
|
|
| Tapa, "Kaks tappâ virhâla: "Tulla ja lähteä". "Kuoltua koira virkan sa heittä, tappain pahát tapánsa". | Sed (ordspråk)
|
Tapa, Tottumus
|
| -tapainen, "Sinä ei olé ihmisüttä ei vähhäkhän, kaiken tapánen, varras ja huorapukki ja ilkeäpuheinen ja rivo ja jâstaia ja tappeliia". | Levnadssätt (dåliga)
|
|
| Tapani, "26 päivä jouluk. Tapanina ajetaan hevosella tai porolla kilpaa talosta taloon". | Annandag jul, 26 dec. Stefansdag | Tapani
|
| Tapata, Laskea, tapista. "Olúttünnürit ostettu ja ittes sitä tapáttu ja korkattu pulhoin..." | Tappa (öl från tunnan)
|
Laskea
|
| Tapaturma, "Jos on hukkunu jokú tai tapáturman kautta kuollut se on tehtü valkeasta pûsta muistoristi ja sihen kirjotettu sen nimi ja kuolinpäivä". | Olyckshändelse
|
Onnettomuus, Tapaturma
|
| Tapaus, "Noriassa tas üksi luonnon tapahaus, mutta se on tosí. Käsketthin Repóvuonoksi se on sinä Hammerfestin lähélä. Olit fiskarit sielä vuonola. Kaksi miestä oli ja kattoit, sielä oli toinen vené, kattoit sitä. Se tuli meréltä sûri elävä, se aina nosti pätä, aina katósi ja sitte tâs nosti pätä. Se tuli sitä´toista venéttä kohi. Net ei nähnhet sielä sitä, ja nämä ei tohtinhet hûtá. Se tuli sen venhén laithân ja painoi pälä laiian alás. Miehet menit merhen. Mutta nämä kerithin mâle hopústi ja nin tulit vaphâksi". "Nitä taphauksia mie olén ittek kûllu Norjassa, kûlon kautta vain..". Kainulasjärvi 1932-34. | Händelse
|
Tapahtuma, Tapaus
|
| Tappa, "Sillon se pihaná
tappâ knallin ku se laukasê".
"...menthiin jalkuin, kolme karhua, Luspalaiset tapéthin" (Luspan kylälaiset tappoivat ne). Svappavaara 12/9 1933. "Net tapethin nin kolósti palion"- (tappoivat hirviä). Jukkasjärvi Kk 1929. "Sitä´ei sâkhan tappâ" (majavaa). "Autta seki jos avénon hakkâ järfhên jos se on umpunainen, mûten se tappâ kaikki kalat" |
Dödar (avfyrar)
Dödade tre björnar
Dödade många älgar
Hugga hål i isen för att ge fiskarna syre
|
Surmata
|
| Tappa, "Poro tapetaan puukolla sydämeen pistäen, apumiehen pietäessä eläintä polvillan maasa; entisaikaan ja vielä paikoin nytkin oli tapana jätää pistetty puukko poron rintaan ja päästää eläin jalloilleen siksi kun se kaatui hengetönnä maahan; yleensä nykyisin eläin pidetään paikallaan ja tähdätään isku mahdollisimmen nopeasti tappavaksi". Parakka 3/1 1934. | Döda (slakta)
|
Teurastaa
|
| Tappama-aika, (Poron) lahtamaaika; syksyllä loka-marras kussa, keväälä helmi-maaliskuussa. | Slakttid
|
|
| Tappauskeitos, Lahin jälkeen ja kunniaksi valmistettu liharuoka: Lahtikeitos (johon pannaan) selkä ja makkarat, se on veréstä (lihaa), potâtia jos sattû" (pannan myös). | Kokkött (första kokningen)
|
|
| Tapelutta, Panna tappelemaan. "Täränön isä´nät kunnian pältä orhita tappelutit". Kainulasjärvi 31/8 1938. | Anordna slagsmål (mellan hingstarna) | |
| Tapporaha, "Küllä sitä´suláki püüethään (ahmaa). Siitä on tapporaha". | Skottpengar
|
|
| Tappovasika, "Tappovasíkka varsin kahén viikon vanhaana laháthan". | Slaktkalv | |
| Tarha, "Tarha se on tuo niittüki meilä tuossa oján takána, semmonen aijattu perä´, käskethän tarhaaksi". Kompelusvaara 1939 (1931). | Betesstängsel gjort för djuren vid gården
|
|
| Tarjeta, "Se on nüt nin külmä, ettei sielä vain sâta tarieta" (ulkona). | Så kallt att man fryser | Palella |
| Tarkka, "Se pitä´olla
tarkka pistiä, se on kätévä kalá" (tuohuksella kala on nopea).
Jukkasjärvi 12/9 1933.
"Se on tarkka püssü joká ensi kerrala laukeâ ja käüpi hüvin, ei flinttâ, ja ossâ sillä hüvin" "Kun kovin paha paikkaon edessä, ette tarvitaan tehdä tarkka kääne, silloin käskee perämies soutaa vain toisella airolla, joko oikealla tai vasemmalla". |
Träffsäker
Trång passage i forsen
|
|
| Tarpoa | Skrämma fisken i näten | Pelästtytä kalat verkkon |
| Tarttua | Fastna | Jäädä kiini |
| Tarve, "Kolme siiaa siala on karsinassa: Üks jossa süöpi, toinen johónka tekkee tarpheensa ja kolmas johónka pannee makkaamhan". | Behov (svinstia)
|
Tarve
|
| Tarvi, Tarfhi, Jokin sammallaji: "Ja tarfhi on eri, jänkilä ja tuorheila mailaki pounuissa. Se on pitkä, vennü, ja sitä lappalaiset pitävät lapsen persên alla (kompsiossa); ja lehmitten alla on pitänhet ennen: Se on semmonen se tarfhi ette se ei mätäne eikä lahó missän" | Mossa
|
Sammal
|
| Tarvita, "Jos takásin tartte
otta (selkásiimaa laskettaessa) se (laskija) käskê:"Huopâ".
"Mutta tâs jos mie tarvitten johónki ni se auttâki" (noita). |
Behov att backa båten (kommando)
|
Tarve
|
| Tahko | Slipsten (Brynsten) | Teroittaja (kivestä) |
| Tahtoa | Begära | Pyytää |
| Tahna, "Ruohosta tarttuu viikateen terään tahnaa, joka pyyhitään pois heinätukolla jonka jälkeen terä huuhdotaan vedessä ja hiotaan. Muonio, Kätkäsuanto 1929. | Smuts från gräset som fastnar på lien
|
|
| Tasan, "Mie torún oikein sitä ette mitä´tuon kraófhoonin kansa tasán värkää". | Hålla på för jämnan (spelar på grammofon)
|
|
| Tasaantua, "Ku pelto päilet tassaintu (tähkäpäät tulevat yhtä pikäksi) se kulóheihän aléthan, mutta ei karkeissin eikä jokhin..." Kainulasjärvi 31/10 1938. | Jämnas ut (blir lika långa)
|
Tasaantua
|
| Tatsa | Fiskarlapp (Norsk) | Norjan lantalainen, rannikolainen |
| Taikko | Högaffel | Heinähanko |
| Taika, "Iskon äijäfâri...oli se vähä´nen loihtari itteki...eikä se sanónut kelhén nitä taikoia. Sen vain sanoit ette se äiti vaina rautakanki perässä marsi ümpäri hänén sarkâ, ja ei tulhêt vain kärmhêt meän kartanhôn". | Trolleri (något obegripligt)
Skyddad av vålnader |
Taikatemppu, Noituus
|
| Taikoa, "Jos jokú semmonen isómpi tähti on joká seuraa kuuta lähélä, nin taijothaan ette sinä´vuona kuolee paljon vaimo- ja lapsen saamisheen". Kompelusvaara 1930. | Tron (vidskepelser)
|
Taika
|
| Taivalta | Färdas | Matkustaa |
| Talonpoikainen, "Ittes sielä on pestü, muuta kun selän, toinen toiselta. Jos talonpoikanen vieras oli se pesi itte, mutta herrat tahoit piian pesijäksi". | Pojke boende i hus
|
|
| Talonväki, "Viehrat kaikki ensin söit, talóvväét iälkhin". | Husfolk | |
| Tallentaa | Förvara | Säilyttää |
| Talja | Skinn | Nahka |
| Talsi, "Sillon se pesó talthén tullé ku on oikhén musta" (kun Valde pesi pikiöljyä pois). "Ku et olé pitänü nitä tallessa ku olét runsunut pitkin kartanoa (kenkäheinät). Kainulasjärvi 30/6-38. | Ta till vara
|
|
| Talvi, "Pihlaianmariat ja kârnhêt (kärmhet ?) tietävät kova lumitálvea". | Vinter (kommande väder tecken) | |
| -talvias, Hevosen ikää: "vistalvias", neli...., kolmi..." (mustalaiselta kuultu). | Hästens ålder
|
|
| Talvihauta, Yhteishauta. "Talvihauta se on köuhäin hauta, ku eivät talvela saata kostantaa eri hautaa". | Vintergrav
|
|
| Talvikarva, "Poron karvapeite talvisaikaan, kovanlainen ja hauras". | Vinterpäls | |
| Talvikko, "Poro jota talvisaikaan ruokitaan kotosalla ja pidetään ajokkaana". Muonio, Kätkäsuanto 1929. | Dragren som matas över vinter i ladugården
|
|
| Talvilaiska, "Talvilaiska ellää, mutta kesälaiska kuolee". | Vinterlat | |
| Talviluudas, "Varpu, jota tarvitaan talviluudan tekoon. "Urpkoiiua ei talviluaksiksi hakáta, süksülä, se on löühä". | Vinterkvast
|
|
| Talvipyytö, "Oravin pyynti kevättalvella, helmikuststa alkaen; vanhat eivät käyttäneet tätä pyytöaikaa siksi ette se oli vahingollinen oravain lisääntymiselle. Nykyistä pyytöaikaa, jonka laki salli, kestää joulukuun 1:sestä, helmikuun viimeiseen. 1931 | Vinterjakt
|
|
| Talviruokko, "Talviruokko: Ensin heinät aamula 6-7 aikhan, sitte vähän aján päästä haueämpärit, sitte lpsü; sitte puolipäivän eelä heinät; sitte panhaan ämpärhiin vesí ja keitethään haue ja se siinä 2 aikhan, ja pääle taas pieni heinätukko; sitte iltalüpsü 7 aikhan ja ennen elí jälkheen heinäsülí". Kompelusvaara 1939 (1930). | Vintermatning (ladugårdssysslor)
|
|
| Talvisuvi, "Se tullee enínpäin luotheelta talvisuví, ku se isópain suvéa nin se tullee sieltä tuuli ja ilma, üölä". | Vinter töväder
|
|
| Talvittua, "Oráva talvittu ios tullé paliolumminen süs ia külmä, se melkein puissa likkû, ei se mâssa käü, ia päivät nukkû pesässä. Ei sitä tunne koirakhan; ja net tuléva araksi kansa, net ei liku. | Vinterboställe
|
|
| Talvivilla, "Süksülä saahaan parás villa, se on kesä´villa. Talvivilla on huonompi". | Vinterull
|
|
| Tattarainen | Mörkhyad människa | Mustapintanen ihminen |
| Tauko | Notvarp (Kraftig snöre) | Paksu köysi |
| Tauro, Kova ja kiinteán murea, ei
löyhä (nimen omaan kala). "Kalá ioká kovéhtû ku keittä...on
tauro kalá. Nuotasta ku sen elä´vännä saapi ottaa ja varsin tappaa,
siitä se tullee tauro kalá, se se tauroo".
"Hüvässä ütimassa". Poro vaikka ei ole pinta. Ku on tauro liha porossa niin on hüvässä süömälihassa...". Enontekiö Erkki Tiesmaa, 15/9 1937. |
Färsk nykokt fisk tex. sik
|
Tuore keitetty kala, murea
|
| Tasapää, Pieni päätön manalainen (kummitukset), joka liikkuu joukoissa: "Ei nitä näé nitä tasápäitäkhän aina. Missä vaijajia on tai kuljetetaan, siellä näkyy usein tasapäitäkin; samoin ruumisriihien ja- lautojen lähistöllä". | Vålnader
|
|
| Tasoilla, "Sanoin niile ette püsükää tet vain tasoilanne" (kun tyttäret tavoittelivat liian korkealta oksalta sulhasia). | Hålla sig inom sin klass
|
|
| Taudit, Tauvit, Synnytyspoltet: "jos net olit kehnot tauvit jollaki joká lasta varten oli kipéännä, se panthin sille kûmat kivét, takássa kûmenhin. Ja vâtheen sissän, ja niin sänkkhüün sen jalkhoin ette se sai nistä potkasta". Kompelusvaara 1931. | Födselvärkar (för svaga)
|
|
| Tauko, "Paksu köysi
yleensä; erikoisesti: Nuotanvetoköysi, puunjuurista tehty. Samálaisista
jûrista ninku kesä´nuotassaki, puolitoista senttiä läpi
(läpimitalen) kolomisaiset".
Tauon valmistus: "Männün jûri vain kelpa. Ensin halóthan ja kraváthan karvan pois tarkhan, sitte panthan kissthon (ühthen taukhon prûka mennä seittemän kiestoa). Kun on paksu juri se halóthan monéksi, mutta oikhen fini jûri sâpi olla umpunaisenaki. Ne jûrikiestot keitethän tuhássa. Se panhan vettä ja pûn tuhka pathan ja kun se timan toista kiehû se on hüvä´.Jähutethän ja peitethän säkilä ulkona silloin varsin. Tai istutethan sinä samássa tuhkalienéssä ettei se (juurikimppu) kuiva". Sitte ku alethan väntämhän ni se veittelä painethan puuta vasten, hamáralla kaikki lipéä ja tuhka pois, jûri (aivan) kuivaksi. Sitte seinässä kini kelá, sinä kieriitethän, uséampi juuri aina rinta, ja sitte vihithän ku se on kiiltin kierä, kelán korvien ümpäri. Se oli ensin sän tekó se, ja ei sa pästä kieräpäihin kun vihti sitä. Kun se on tehtü sä, kolme kerta nin pitkä ku tauko pittä olla se säistethän käsissä. Kävuthän ensin kaks osá sitä kelásta käpü kephin, ja kolmas osa on kelála. Sitte säistethän. Toisela käélä sitä keppiä kierütethän ja kelálla juokse toinen sä. Sitte takasin. Se on valmis sitte se tauko. Jukkasjärvi 12/9 1933. "Tauvot sitte vielä puujuurista, ei se vetü niinku hamppurihma, eikä ülä´paulaksikhaan se hamppu ole´niin hüvä´ku juuririhma. Ja net on tauvokki niinku silkki ku sen juurista tekkee". Jellivaara, Vettasjärvi 1939 (1931). Utkujärvessä - on kertoneet - on nälkävuosina vedetty talvinuottaa (kerräämällä veetty nuotta). Hakatiin aventoja; pitkiä "salkoja", joilla veettiin taukoja. |
Rep tillverkat av trädrötter
Tillverkningsmetod
|
|
| Taukomies, "Taukomies on joka lohinuotan eli Kulteen toista siulaa kuljettaa pitkin ranetaa yksinään, ja toista siulaa kuljetta kaksi miestä veneennä". Vihtori Meriläinen Ptk. 6/11-02. Muonio. | Den man som håller notvarpen och följer
notkastet från stranden
|
|
| Taula"Taula tehthin koiiun
känsästä, pehmeä känsä mikä on. Se keitehin ia pieksethin pöístui
se ia pehmisi tietenki, ku vasáralla lauvan pälä pieksethin. Sisälä
sitte oikhen kûmassa kuiváthin. Sitte hüphêlä sitä pikku hitúsia
otéthin, tai ios methän menthin nin isó râia otéthin taulapussîn,
nahkâ seki oli"...ennen oli pilukút...nissä oli pi ia
taula...úlipässä sitä tulirauta taula. Sihen se pähän iski valkean
pi". Vittanki 1932-34.
"Taula on osa entisaikaisia tuluksia, iskuneuvoja (ks. t.) Valmistus: Otethân koiiusta vanhata känsä taulaksi. Verés känsä onkasvamassa, iäniskänsä vanha kuiva taulakänsä. Ensin otethan pinta känsästä pältä pois. Ja se pirto, joka on ohuta sisä´lä, panhan ja istutethan tuhkalipeässä ja sitten kuivathan päivässä tai ûnissa hopústi. Samán asian tekké, ios sen valken tuhkassaki hierothan, ei se haióa, se on luiia. Sitte sitä kappaleksi kertalhan otéthan, semmonen reutu, hüppüsellä sen sâ". Täräntö, Kompelusvaara 1930. "Taulakäsästä se on säskisauvu tehtü, se sauvuilé pâssa koko üön, ei se palá semmosenna ku se mettästä tuohân". Kompelusvaara 31/1 1933. "Taulapussi, Pyssymiehen kampeita: "...ios methän menthin niin isó râia (kappale taulaa) otethin taulapussin, nahkâ seki oli. Taulaneula se oli, sillon ku oli taulasütütüs...(ampumaaseissa)". Vittanki 1932-34. Taulatikku, entisaikainen tulitikku: Sin oli ensin pitkä ûrto (pala) taula eli sarkanen (ks. t.), ia sitte matéri pässä ninku tulitikússa. Se oli Paiálan pârmuskalla neliättäkummentä vuotta sitte, tulitikkulôvassa ninku ne olit, ühéltä tohtoriltä sânu" Täräntö, Kompelusvaara 1930. |
Tändmedel (tändstickor)
|
|
| Taulu, , (kellotaulu) "... näin semmosen ulkokellon, molemim puolin taulut ette näki mitä aika kullû". Kainulasjärvi 31/6 1938. | Tavla (urtavla)
|
|
| Tauti, "Pahásta ilmasta tullé se tauti, tulispuskastaki, missä on riethaita palion, semmoset vinkevat püörivät ja nistä sâpi taúvin ios tulévat kohi". Svappavaara 12/9 1933. | Sjukdom (kommer med virvelvind)
|
Sairaus
|
| Tauti, "Vinasta kattothân,
onko sihen tarttunhêt manálaiset, ios on iokin tuntematon tauti2.
"Vastusmürkküä panhan ios mikä tauti on, se prûtathan".
"Hirttotauti se kurkun paisutta ja hirttämällä se lopétta
(kurkkumätä, tukehduttaen).
" Keltatauthin on annettu ühéksän täitä".? - Vilutautia (parannettu) kaikenlaisila hautheila: Koiiupihkalehti - olkivesi männüllalva - mûhraspesä´. Ninku ûenpa keksitöä (samman tauthiin) on se ette hüvin vihtoas saunassa jalkoia ja jääkülmä vettä". Unitauti eli nukkumatauti se nukútta nin ette sihen kuolé, vikottain (se nukuttaa). "Ja tuo koránuksen (pahuksen) kulkutauti tuli mulleki" (tuhkuri). "Pistotauvissa ne on keuhkokûmhén oirhet, mutta ei se olé vielä niin ankarâ, eikä kûmetta. Jollaki kûmala sitä´on hauottu, lautasella ia". "Mikóla se oli ennen ähkütauviksi sanóthin, se sülki kirkasta vettä nin palion ku kerkisi". "Kivitauti, sinä on vatta ková..." "Jos lapsela on se kivitauti sille on saipuapuikko tüönettü pershêssen". "Umpitauthin rasuâta juotethin, voirasuâta juohét". "Ja tuota ämmäntuhnua (lycoperdon) sekótanhet eli maithôn ja juonhét sitä". "Laukko ku paskatauvissa". "Kuivamatauti se kaiki jäsenet vettä kompunhan ja kuiva. Ellämissäki se on, ios nahkaki hüphélä otta se paukahtellé ja nasku. Lûiauhoia sihen on jauhettu ja sekótettu jauhoin ja kostulettu". Kompelusvaara 1932-34. |
Sjukdom (olika läkemedel, läkekonst)
|
|
| Tautinen, "Jos jokú puu vasta luméle varistaa lehét, se tullee tautinen talvi". | Mycket sjukdom (vidskepelse) | |
| Tavallinen, "Taválisenna kevinä pruka nitä isóia kirsisäskiä olla". | Vanligtvis | Tavallinen |
| Tavara, "Jos on jokú
kätkenü rahhâ ja tavára methän. Se uhrattu tavára sielä
(aarnihaudassa) se on varkhaiin ja pahántekiöitten tähén kaivettu
mâhan".
(Tyttö) "Sen Iirán taváran se oli hâskanu, kaks sormusta ia silkkihuivin". Svappavaara 12/9 1933. |
Ägodelar (gömt i skogen)
Försnillat
|
|
| Tavastaa, (pitää tapana) "Tälä sitä vain on tavástettu" (viinan keittoa. Parakka 12/9 1933. | Brukat göra
|
|
| Tavata, "Suomenpuolisten puheesta tunnettu sana, (kohdata). Puoltsan Antti kertoo suomalaisista miehistä: Jo ia sitten net erkainut niin kahthale ja heitethin hüvästin: Kolmantenajuhánuksena taváthan Âvasaksala. Se oli heän kohtâminen tavaáthan". Puoltsa 12/9 1933. | Mötas
|
Tavata, Kohdata
|
| Tavi, "Elää vesien rannoilla; pyydetään lihansa vuoksi kevälä. Pieni lintu se on mutta lihá maininko makéa, kaikhin parás mitä vesilinnuila on vaikka se olé kun nürkkin kokonen". | Kricka (Anas crecca)
|
Tavi
|
| Tehenellä,"Ei solé ku jokú tehételemüs se ette tansaa ja on liikutuksissa eikä olé kristittü". | Göra sig till
|
|
| Tehdä, "Simónin
poika teki tämän...(lapsen) ühéle vaimole, se oli jalkatüär"
"Jos se on tappanu kolme nautaa, se mie olén tehnü viistoista häkkiä heiniä". |
Göra
|
Tehdä
|
| Teko, "Se on ihmisellä
väkinäisen tekó kans, ninku väkivalta pitäs ittelens tehhä ennenku
se sâttâ ottá kristilisüttä vasthân". "No se teki tekónsa
ia meni keinhônsa, jätti tüttären" (sulhanen).
"Ei se küllä olé sen omán mihen tekónen, küll' se on toisen mihen tekónen, se näkküü naamastaki". |
Har gjort
Hennes man är inte fadern till barnet
|
|
| Tekopyhä, "Tuoki Vinsan
Aukusti se küllä ei tunne ittessäns mithän pahûtta, aivan
hüvvüttä vain, se sé on tekópühä itte vaikka se sannô ette nuût
on lipílârisia".
"Se on sûkristitüilä". Täräntö 1932. |
Tycker sig vara kristen
|
|
| Tekovyö, Tynnyriä tehtäessä apuna käytetty vanne; kun laitoja liitetään". "on vasítut tekóvüöt joihin se kupú passautethan". | Band som håller fast tunnans bräder
|
|
| Telamatto, "Käytäväksi tarkoitettu ripumatto pirtin lattialla, joko paljaalla tai umpimatossa olevalla. "Ei pirtssä sânu palveliiat käüäk kun telámatóla". | Köksmatta
|
|
| Teiri | Orre | Teeri |
| Telefoni, "Semmonen kätínäki kun on...ninku teléfûnissa pitkäsenilmala" (kun rouko kihisee täitä). | Telefon
|
Puhelin
|
| Teli, "Jääteli". "Venneessä lauvat pitkin päin ettei jalát kastu". Kolari, Sieppijärvi !939 (1925). | Isflak
I båten tvärliggande bräder |
|
| Teluta, "Net telúsit ja
peuhasit, nuori kansa Ullatissa. Se on rietas net villinü".
Täräntö 1930.
"Jos vasikat teluavas se tullee tuuli; ja lehmäkki". Parakka 1932. |
Var oroliga (bråkade)
|
|
| Telvana, "Sen kläppitelvanoita tässä onki joká paikassa ninku paska rathâssa". Kompelusvaara 1932-34. | Bråkiga barn
|
|
| Tempaista, "Äkkiä temmata, riuhtaista". | Rycka till | Kiskaista, Repäistä |
| Temppuja, "Klooki ihminen on
niin kumma, erílaisempi muita, sillä on hänén sanómisensa ja tempunsa
ja tämppünsa".
"Heikki se on ollu Lahnaheikki Lahnaiärvessä (Korpilompolon pit.), joká sâttoi nuoitaki kovémpia temppuia" (esim. kirkonväen nostamisen). Kainulasjärvi 1932-34. |
Göra olika annorlunda konster
Fick kontakt med vålnader
|
Temppu
|
| Tenikko, "Hevonen, joka itsepäisésti pysähtyy ja kiltäytyy menemästä eteenpäin". | Ostyrig häst eller ren
|
|
| Terni, "Uudesta maidosta tehty juustoruoka". Alatornio kes. 1929. | Ostmat som gjordes av mjölk från nykalvat ko | |
| Tervahauta, "Maahan kaivettu kuoppa, jossa sopivieta puita, tervaksista, poltetaan tervaa". | Tjärbränning
|
Tervahauta
|
| Tervas kanto | Tjärved, tjärstubbe | |
| Tervamies, "Tervan kuljettaja; vei tynnyrit lautoissa Alakainuulle tai Haaparantaan". | Tjärtunnorna fraktades som flotte efter älven. | Tervamies
|
| Tervankusi, "Tervasta
erittyvä kirkas neste; se on poistettava tarkoin myynti tervasta, mutta
sitä fräkäüstä ei sât tehhä ainakhan ennen kolmea vuorokautta ette
se kerkiä selitä kusi. Se tehäään pohihân nävérillä reikä,
lähéle ûrretta, ja sitä fräkitappi reiiästä laskethan kusi
ämpärhin tai mûhun astihân".
"Jokú panné mûrisavén seuhrân tervakusta, ette ku se kuivâ se tullé ková ninku hellä, ku rappâ mûria". "Säskivoithêna tervankusta... ja jokú aine vielä sen seuhrân"... |
Restprodukt vid tjärbränning
|
|
| Tervapääskynen, "Musta pääskynen". Alatornio, Laina Syrjänen kes. 1929. | Eypselus apus
Svart svala |
|
| Tervaprûkikotá, "Maapesôkota". E. Tiesmaa kes. 1935 | Tjärkåta | |
| Tervatynnyri, "Maahiaistenkin uskotaan polttavan tervaa; Kerran oli Lehon Mikon isä kulkenut Itä- ja Länsivaaran välistä kurutitä kesäyönä ja joutunut näkemään miten maahiaiset kuljettivat tynnyreitä vaarasta toiseen notkon poikki: "Sihen vâran kohtan kun tulin nin aloit varsin tervatünnürit vieriämhän alle vârastata". Kompelusvaara 1932-34. | Tjärtunnor
(Vålnader fraktade tjärtunnor)
|
|
| Terhveiset | Skicka hälsningar | |
| Tervostua, "Puu tervostuu - kun puu on kuorittu alaosaltaan tervakseksi ja jätetty vielä kasvamaan ja pihka sitten kihoaa pintaan (honkantu). Kolari Sieppijärvi 1929. | Växande tall som görs till tjärved
|
|
| Testamentti, "Ja sitte tästämänttia kaks krûnua kultaki, sanó pappi" (hautasmaksua kuolleista pikkulapsista). | Testamente
|
Testamentti
|
| Tijainen,"Jos nitä tiáisia oikein palion tullé (kyliin) niin se tullé oikein huono vuosi". | Småfågel
|
|
| Tihmeä | Trög | Jäykkä |
| Tie, "No ioká ei käün
poikkit tiehen, se käukhön pitkin tiehen" (ken ei talossa,
käyköön ohi).
"Jâkon Olli vaina sanoi mulle: "Jo se on Krétaki joutunu toisele tiele!" (Kreeta oli naimatta raskaana). |
Väg
|
Tie
|
| Tienata | Tjäna pengar | Ansaitsee |
| Tienvarella | Belägen nära vägen | |
| Tieto, "Ei oppi oihan kâ eikä tieto tieltä tuönnä". | Veta (lära sig, kunskap) | Tieto |
| Tietäjä-ämmä, "Üksi titäiämmä sen sai man peitosta" (lehmän). | Spågumma (helbrägdare) | |
| Titävä,"Joka tietää enemmän kuin tavalliset ihmiset, etenkin noituulta". "Mutta küllä se on kokó titävä mies olliki ollu" (vaikka ei lentää osanut). | Spåman (vet mer än vanliga människor)
|
|
| Tietää, "Eikä tiennü
paskâkhan fâri" (ei vähääkään muorin petoksesta).
Ennusta: "Kissa mennê peshän...se tietä külmä". "Tûlta tietä ios se pûta tai seinä künsi". "Pihlaiammariat ia kärmhêt tietävät kovvâ lumitalvea". |
Veta
|
|
| Tieva | Kulle | Hiekkakumpu tai -mäki |
| Tihistää, "Kattoa tarkkaan ja läheltä". Ylitornio Lohijärvi 1939 (1929). | Stirra
|
|
| Tihmeä, "Tihmeä ku
tervassa". "Kelkka ei huilanu oli niin tihmeä keli".
|
Trög (dåligt före) | Hidas, Jäykkä, Kankea
|
| Tiilenpoltto, "Tilet kaks
kolme vuorokautta kuivamassa, vähitäin (pidettävä). Tekévä jokku
kuopanki maahan. Sitte laóthaan tilet, süriälensä. Sitte nin laóthaan
ette jävät pesät läpi, nuoin kahén tilen levéüvelta ja puolen
künärän korkeulta. Nin hauri laóthaan ette se kuivatta läpi. Mutta
sürjiltä vain tivis".
"Sitte panhaan puolitoistaki meteriä korkeaksi. Sitte ühtä mitä puuta poltethaan. Jos lika kovin pallaa se suljethaan raakakivilä ja mullala. Karia (hiekka) panhaan tilihauvan laenki pälle, vähän, ette se vastaa kûmûs nihinki pälishin tilhin, huoritilhin. Sisälä nistä tullé rautatilit, luiát ja mustat. Jos se on lika kûma, se sullaa aivan limpuksi, se menévät aivan hukaan. Taiiola sen hätü hoita". "Kaks ja viski pessä panhaan (yhteen hautaan). Vispesäsestä kerra (tuli) kolmetuhátta tiltä. Pientä hauta poltethaan kolme isóa neliä vuorokautta, üötä päivä, tai mûten ilmain jälkhin. Ja pahá tûli ios sattû, se tehhän tûlensuoia. Sitä purittu ku on jähtûnhêt, neliä vis vuorokautta. Ei sâ saétta olla. Vaikka küllä se hüvin palánut tili kestä satheen, ei se moiti" "Keskihuta sâpi olla sükempi (tiiviimpi). Keskus tivís, sitte väli hauri, sormen mentävä, huoritilit tivhit. Hilus ei sâ pästä lakhén koskemhân. Kohénuskepílä tai pesäkoukula ja hikikarhâkalla se koláthan ja jähütethän. Tilihauvan kolárit". Täräntö, Isokylä 31/6 1938. |
Tegelstentillverkning
|
Tiilenpoltto
|
| Tiili, "Savitileh net ovát. Suomen tili on huono valkeaa vasthân, mutta luját net on. helisevät vain ku heittäki". "Savésta tehän ja kari pois seulothân". "Nürkilä painethân tiliarkku ette tullé tivhiksi eikä ropóselsi". | Tegelsten
|
Tiili
|
| Tiilmanninroppi, "Eräs lääke, ostettu apteekista; käytetty jonkinlaisena yleislääkeenä (Lapamatoon). "...oliko se thilmanintroppia vai mitä väkévä jotá tämä muori vainá sille antoi" | Thidemannsdroppar
|
|
| Tiine, "Astuttu poro vaain
(tai lehmä, tamma, lammas) on tiine, kataapa se sitten tai ei".
"Ilkeästi sanóthan ihmisestäki: "Se on tihnênä". "Hangen aikana keväilä ku on jo vaimot tihneitä..." |
Havande
|
Raskaana, Odottava
|
| Tiitiäinen, "Titiäiset pellâvat hüvä lükküä reisun, mutta ios kûkhaiset piukuttavat se ei olé hüväksi". "Jos titiäiset kesä´lä pouala ihmisten ümpärillä kovín härrävä, se tahtô tulla saé". | Lappmes (Parus cinctus)
|
Lapintiainen
|
| Tikanpihka, "Tikánpihkaa sitä´harvon löütää, kuusesta, ei se olé kirkas, mutta ku on purto se tullee punáseksi. Vähä´n päältä sitä kahnaa pois, ja sitte puréskelthin, ja sitte viskathiin menheen". | Grankåda (användes som tuggummi)
|
|
| Tiki, "Kusa kusa" poroa kuttuthán. "Tiki tiki lammasta... "Ptrütü ptrütü vassua, lehmää. Ylitornio Lohijärvi 1939 (1929). | Lockrop till husdjur
|
|
| Tikkatie | Utstakat väg eller led | |
| Tikku"Tässä mull on ollu
värtiäki välistä nin paljun ette ku tikku ollu jalka" (lappalaisystäviä
kortteerivieraina aivan ahdinkoon asti). Jukkasjärvi, Svappavaara 14/5
1935.
"Pirthin tikhun valkea ia pistethin püsthön ja mihin se katui se hili sielä oli armas (se oli arpatikku). "Siihen tikutaan verkon liina joka tyllyn välistä, ettei se laskettaessa sekaannu". |
Sticka (fullt med renskötare liggande på
golvet)
Med hjälp av en tändsticka se åt vilket håll den kommande kärestan finns Nätsticka |
Tikku
|
| Tikkuri, "Kudottu villatakki". | Ylletröja | Neule-takki |
| Tila, "Nitä otéthiin paljon aina talveksi tilále, ja se küllä pittää kompsion kuivana" (valkosammal). | Ta till vara
|
|
| Tilaisuus (Olosuhteet). Heinäteko: "Se on tilásûen iälkhiin. Jolla ei olé jänkkiä ei sen kannatte alkaa ennei Jâkoa heinhän". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Tillfälle, Förhållanden
|
Tilaisuus, Olot
|
| Tilhi, "Töyhtöpäinen lintu | Sidensvans | Tilhi |
| Tingata | Munhyggas (pruta) | Väittää vastaan |
| Timpermanni, "Eräs puutyömailla elävä iso kova kuoriainen". Svappavaara 12/9 1933. | Timmerman
|
Kirvesmies
|
| Timppa, "Lasten lorusta, jonka piilosilla oltaessa hakija luki kädet silmillä: "Tis tis timppâ, kurú kará vinsá, tará tará tamppâ, pappilan Maiiastina!" kainulasjärvi 31/10 1938. | Barnramsa vid kurragömma lek
|
|
| Tinaaja, "Tinnaiia tälä
käupi, mustalaisiaki tinnâmassa, pannuntinnâiia. Jokko on kälmit
tinâiat se panévat plüiiüä sekhan". Kainulasjärvi 31/10 1938.
"Pläkki ios se käü tináttomaksi se on kauhea painamhan ruán". "Arsenikka vishin tuossa pannun tináuksessa" (käytetään). |
Förtennare (förtennade kaffepannor)
|
|
| Tinavati,, "Tinainen iso ruokaastia, matalahko. Tináfaít lamu´t kehä´lensä (leveälaitaiset), ja kupévat. Nistä süöthin uséampi omála lusíkala" | Tennfat
|
|
| Tipahtaa, "Vesinoppa tipáhtirästhältä". | Droppa | Tippua |
| Tippi, "Välitalóssaki olí ennen porraspäät niinku roskatippi juuri, kaikki siihen panthiin ja veet". Täräntö 1939 (1931). | Soptipp
|
Kaatopaikka
|
| Tirastaa, "Kivastella, südella (suulla ja sanoilla). Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. | Munhyggas
|
|
| Tirehtööri, "(Kaivosasioissa) "Tispunäntti hallitte, ei sen pälä olé ku teréhtöri". | Direktör
|
Johtaja
|
| Tirkistellä, "Tirkisteli kattoa sitä reiiästä". | Kika in eller ut | |
| Tiriikkä, "Kuovia pienempi kurmitsan tapainen jänkkälintu". Muonio, Kätkäsuoanto, kes. 1929. | Myrsnäppa
|
Jänkäsirriäinen
|
| Tiuhta | Grönben? | Liro (Liero)? |
| Tirro, "Sterna arctica. Valkea ia pieni lintu, se kalátiirru, punânen nokka ia punáset jalát". | Fiskmås (tärna), vit med röd näbb och ben | |
| Tirskua, Tirastaa | Käfta emot som en fjällämmel | |
| Tiskiastia, "Meilä vain olí
puusta vasíttu puuastia, saavi tait tiskiastia, saavia matálampi
kakskorvanen. Siinä kaikki pesthiin ühtaikaa, lämpimällä veelä ja
tukóla ja sannala, hietapuolikko olí josta pióla otéthiin, ja tikúla
se krapási äitivaina kahvikupín krivát".
"Lehmät sen on saahneet, tiskivesíä koottu johónki tiskinelíkhoon ja siitä lehmile". |
Diskbalja
|
|
| Tissi, "Küllä sitä´ennen on piéttü komeuvenna ette on isót tissit". "Antâ tissiä lapsele". | Kvinnans bröst
|
Naisten rinta
|
| Tissivä, "Isorintainen (nainen). "Liháva tüär ia tissivä tüär rippu kaulassa likutuksissa". | Stora bröst
|
|
| Tistileerinki, "Sekoitus (juoma): "Sinä olit sitte täüvet tistilérinkit ette ios into nousê" (sanoi Eeke kun Kreeta oli kertonut miten he tytöt pojille juoman vaalmistivat). | Kärleksdrink (dryck)
|
Drinkki
|
| Tohtia | Våga | Uskaltaa |
| Tohtaja, "Kaakkurin tapainen vesilintu, suurempi sitä. Sivula jalat, ei pääse käymään maalla. Koirhâla on valkea rinta ia sininen kaula ia pitkä hoikka musta nokka. Se on kevälä povari. Ei tartte ennä pölätä ette külmä kun hän tulle. Ei sitä tahó süä jos jollaei mûta olé. Vain höühenten tähén püüethään. Mutta nahásta tekévät säkkiä ja nissä pitävät kaikkia neuvoiansa esim. kahvisäkkiä (gavia arctica). Muonio Kätkäsuanto, Laina Syrjänen kes. 1929. | Storlom
|
Kuikka
|
| Tohtia, "Mie se menín sen
joén ülí, ja Ullatin miehet ei tohtinheek kun katólta
kattoa". "....eikä koira tohi sille mithän" (hukalle,
tehdä).
"Kuinka sie tohit tuommosen vaimon kânsa olla? - "Älä sie hourâ! Koska sie ot kûllu ette hiri on heinähäkin alle kuollu?" (sanoi pieni mies, jolla oli iso vaimo). |
Våga
Liten man hade en stor kvinna till fru
|
Uskaltaa, Rohjeta
|
| Tohtori, Hansin Sakón äiiäfâri, se Jutón Juhó, se oli ninku tohturin siála jûri, leikko kuolheitaki...." "Mustalaiset tâs onki parhaisia tohtoria olhêt" (hevosille). Kainulasjärvi 22/8 1936. | Läkare, Doktor
|
Lääkäri
|
| Tohua, "Ei se saa tämmösessä tüössä olla minkäällaista tohúa eikä äänestüstä". | Verka (verksamhet)
|
Toimia, Vaikuttaa
|
| Toijata, "Toijaa vain seisoa (kattoa). Ei tulé vain tojottaa kattoa". | Stirrar (kommer sig inte för) | Tuijottaa |
| Toimekas, "Küllä se on Pritu toimekas mihin asihân se vain rühtü". "Küllä se Nilsiki külälä muistâ käüvä mutta toimeton se on mieheksi". | Allkunnig, får det gjort
|
Taitava, Pystyvä
|
| Toimi, virka, ammatti. Laulu: "Talón tütön minä nain, ia sillä on toimi müötä: Annan sen istua kammarissa ia tehhä käsitüötä". | Yrke
|
Ammatti
|
| Toinen, "Ei se ollu kun tuohon toishen talhon" (kaksijaksoinen puhelisoitto). Vittanki Parakka 1929. | Andra (flera hushåll på samma telefonlinje, olika signaler) | Toinen
|
| Toipua | Tillfriskna | |
| Toiskielinen, Oloissa: "Ruotsalainen tuola net tâs toiskieliset lirittävät" (puhua kieltänsä). | Talar annat språk (svenska)
|
|
| Toivoa, Ennusta, merkitä. "Ûtta
kuoliiâ se toivô jos kumáhtâ" (multa arkulle). "Lunta
toivô ku se süksülä jä moukû". "Oikea silmä (kuin
kutkuaa) toivô miehistä, vasémpi vaimoista kuoliiâ".
"Net on hissit joka ei tulé näkösälle...nitä kuolheitten
olénoita net on nekki, toivovat kuolemâ". "Koirat ku
ulvovat se net toivovat kuolemâ, tai ios mákkâvat selälensä
lâttialla".
"Harri ku vatkoo ilmhan se toivoo ette alkaa tulemhan vesi väühlän, tulevat satheet, sumut ja kovat ilmat. Küllä muuki kala". |
Bådar
|
Ennakoida, Enteillä
|
| Toivotella, "lapínämmän tüttö, lannan elä´mässä vain elä`nü Kristiina toivotteli tuulta süöpää karkottamhaan: merímustit süö" | Önskemål (Spådom)
|
|
| Toivottomuus, "eikhän Vinsan
Aukusti sattais otta nuo lapinman sarnaiat" (kokousten ajaksi
asumaan). -"No ei ainakhan se otta, sitä mulla on iûri
toivottommûs Aukustista".
"Kuolikos kristittünä?" - "Ei küllä sillä tuli toivottommûs iûri vimi hetkellä, hällä ei maksan puhúakhan ennä, hän vain meni semmosella mielelä". |
Hopplöshet
Trolöshet
|
Uskoton
|
| Tojotta | Stirra | Tuijotaa |
| Tokka | Flock | Lauma |
| Tola | Skidspår | Suksen latu (Hihto) |
| Tolppa | 25 öre | |
| Tolppa | Stolpe | Pylväs, Paalu |
| Tolvaus "Renens rörelser: Käünti, marsi. Nulkaus, Tolvaus, Laukka". | Travar | Ravata, juosta ravia |
| Tolvana, "tämä poika ja Leevin isó tolvana eilen maatietä ja sitte valkean juuri talóv vierheen, pahánilkiset höpsüt ja pörröt". | Omedgörlig mindre vetande person
|
|
| Tomhautta, "Otát pienen vesíastian, ühtä kahvikupín, vähän vettä siihen. Sitte veittellä tai naskalilla vastapäihvään, pohjaa müön, kuljetethaan sitä´terrää püstössä ja sanóthaan: "Jos sinä´kosket üksi nin minä´kosken kaksi jne. Kümmenheen asti. Kun sannoo kümmenen nin pistää tomhauttaa siihen keskheen" (koskema). | Stöta till
|
Työntää, Tönästä
|
| -ton, "Pütämätöin tüömies sâpi kittämättömän palkan". | Arbetare som ställer upp frivilligt får ingen tack till lön | |
| Tontta, "Ei lehmiä kuulunu?
- "Ei, sielä net tontat tietenki makásit" (mettäsä).
"Voivoivoi nuoita tontan etánoita, tuhanen etánoita, mitä´net taas on tehneet!" Jättiläinen: "Tontta ku neula kirkonhariala, sâpasta, se tuli poró pikilangan silmukssên. Se löi vasáralla päle, sanó ette tuli vähänen möhkäle". |
Mildare svordom
|
|
| Tontanpohjanmaa, "Kümmenen
kilómêteriä (tästä kylästä) Saittajärven vanhan
käümätien pälä... ollu velhon sûri sûsihauta, parhâlans
täüvessä käünissä. (Kaksi polttajaa kodassa), no ei olhét
sânhêkhan rauhâ: No siäl oli tullut sitte ovíreiiäle, ninku ihminen,
ja sanónu ette hauvan pittä sammuttâ, ette hilet tulévat hänén
pöüvän päle. Kaks kertâ se olí ensin käünü ia kolmanella sanónu
ette sén pittä paikala sammuttâ. No nilä olí püssü koássa. no se
olí kirónu ette mie sulle riethâle pöüvän näütän! Ja
ampunu. No se olí kaónu, ia varsin oli hauta sammunu. No ei tohtinhêt
polttâ ennä, sihen jätit hauan.
"Nin on vieläki rannat sinä, kaikki risúlens kâtunhet. Ja sitä se on pantuki Tontanpohianmâksi". Vishin se oli mâhiainen joká sinä alla asui". Masunti 17/8 1936. |
Vålnadens boplats
|
|
| Tontari, (Kaivoksen porausaukkoon)..."panhân kümmenen ia viskikümmentä kilóa dünamitiä, lâthân se tontari, ia se sitte tietenki lohkasê ia kâtâ sen malmin alás. Net on porimiehet...net ei mûta tehék ku porávat. Ja sitte ammuttavat tontarin. Ku tontarit laukeavat se tulê kümmenen hevósenkuormhaiset kivét laukeavat erimänsä..." Svappavaara 17/8 1936. | Laddare som utlöser dynamitladdningen i gruvan
|
|
| Toona, Haukkumasana: (Toonaksi sanotaan) "Siksi ku se on pieni, Inka". Vittanki 12/9 1933. | Skällsord (öknamn)
|
Pilkkanimi
|
| Toopi, "Muki on pläkístä tai kruusista ja korva siinä". "Toopi on lännesä se sama". | Mugg
|
Muki
|
| Topata, "Pakkanen kinneröittää käsíä lämpimhään. Luméla se on hierottava, ja se vain kansa joká valkeaksi mennü on". | Stoppar blodflödet (kölden)
|
|
| Toppineula | Stoppnål | |
| Torkota, "Pyydystää kalaá
kuljettamalla uistinta vavan päähän kiinnitettynä rannalta käsin.
|
Dork (dorka). Norsk benämning
när man drar med båten vid stranden flera beten i samma rev.
Svensk benämning, långdrag |
|
| Torjua | Skrämma bort | Karkottaa |
| Torppari
|
Torpare (På annans mark boende, eller på egen tomt, men arrenderar annans mark) | Torppari
|
| Torúa | Tillrättavisa | Ojentaa, Nuhtella |
| Tosi, Sanap: "Tosi ku vesí ia pittä ku seula". "Sielä assû rietasäiiä elikkä manálainen, totta se assû ku sielä süntiä tehhä..." "Ei se tulé puhumalla hüvä, se pittä tüöllä tothên näüttä". | Sant
|
Tosi
|
| Tossuvantus | Yllevante (Lovikkav.) | Lapanen |
| Totella "kum mariasta (Marijan pääivä) on häkki lehmäle ja kaks hevoselle see piisaa. Mutta ei se piisaa. Mutta sillä totheela vain että hevoselle antaa kauroja se räkkää". | På de villkor
|
Ehto
|
| Totella | Lyda | Totella, Noudattaa |
| Tottua | Bli van, vänja sig | Tottunut |
| Touhu | Pågår verksamhet | Olla täydessä touhussa |
| Touhokukka, "Tuo touhokukka se on kansa üksi pelí, paavopeli, se varsi on onsi, ja toinen puhálsi toisesta päästä, ja toinen huulila paní toisseen päähän, ilman ääntä, ette paavo paavo, sillon se pelási. Sittä se nimi on". (Taraxacum). Kompelusvaara ker. 1931. | Spel eller ljud som man åstadkom med hjälp av
en blommas stjälk.
|
|
| Toukanjauho, "Toukanjahoa se ennen on pantu lapsile ne heltivä jalkaivvälístä, ja paránevat küllä". | Mjöl som användes vid barnvård | |
| Toukokuu "maaliskuusa maata näüttää, huhtikuussa humahtaa, toukokuussa toen tekkee". | Maj, maalisk.=mars, huhtik.=april | |
| Traasu | Trasig | Rikkinäinen |
| Triivastua | Trivas | Viihtyä |
| Trolli "semmonen vanhaa ämmä, niinku mikä näütöskappale, seki kaijavaina ollvu vähänen trolli, käütü sitä kuuntelemassa ku se saarna niin päättävästi". | Även mildare svordom
|
|
| Truikutta, "satheita se tietää ku palókärki truikutta ja kilkuu". | Återkommande fågelläte (bådar dåligt väder, regn) | |
| Trussahuuli, Paksuhuulinen: "Nais sieki trussahûli kotóa se Kaiia. Erheikkilä on tapána ette omhaisia naiia". | Fulliga läppar
|
|
| Trykkiliina, Huivi "Ei nut olé muita palávampühkheitä mûta ku trükkilinasta, säskihûvat sitte ku rüssät alót kulkemhan" (laukkukauppiaat). Kainulasjärvi ker. 1935. | Huvudbonad (svettduk)
|
|
| Trykkirauta, "Trüükirauta on ollu 30 vuotta ainaki. Luojirauta se oli, lunkka pääsä, koukula ülö´s, ja kahva puuta". Täräntö 1939. | Strykjärn
|
Silitysrauta
|
| Tröijyyttää, "Nahkavaatteet, rukát ne on eninpäin, kesä´n ne riippuvat orressa, kevväilä niitä tröijüütethään luméssa, roiskithaan hangessa taikka nätä´luméssa, ette lähtee talven liká". | Rengörning av skinnklädsel
|
|
| Tuhat, "voivoivoi nuoita tontan etanoita, tuhánen etánoita, mitä net taas on tehneet". | Besvärliga barn
|
|
| Tueta, "Varustaa tukipuilla. "Se on siksi hovélo tuo hoito (saura) ette se pittä tueta hüvín, üks kaks mêteriä tuén väliä aina". | Förstärkä (säkra bygget med stöd)
|
Vahvistaa, Lisätä
|
| Tuhanen,, "Miehet pääsit kalliolle mutta venet pääsi ja meni uusi nelilaitainen tuhasen jauhoksi (koskessa). | I tusen bitar (båten slogs sönder i
forsen)
|
|
| Tuhata, "Peittää tuhkalla.
Esim. tervahaudalla "panhân tuhkâ...sinne päle" (haudan
laelle).
"Ia kûmala tuhkala küvittit nitä pois" (manalaisia). |
Aska
Skrämde bort vålnader med hjälp av aska |
Tuhka
|
| Tuhista, "Ja tuhísi ku mató
ja silmät olít valkeat" (lehmä joka vierastui lypsäjää).
"Toukokuussa se on metton püütö, ku tullee lauhat üöt ja satélee vähä´n tuhistaa ja on sumúa, valóssa se on silti". |
Lät och var orolig
Tjäderjakt
|
|
| Tuhnu | Slö och får ingenting gjort | |
| Tuhkuroita, "Samphaile se tullee kun kielen lüöpi valkeaksi. Se samma on juuri niinku jäkä´lä kielen päälä. Se ei voi saattaa iméä silloin lapsi, thukuroittee (hieroskeleé) ja kärísee. Pläkkiä ja sirappia siihen on püühkästü. Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930). | Beläggning på tungan
|
|
| Tuhlata,, Joká nin tuhla rahánsa..." | Slösa bort pengarna | |
| Tuhnata, "Pierrä äänettömästi. "Tuttu väki mutta vieras haiiu!" | Känt folk men obekant lukt | |
| Tuho, "Noita tâs se tekkê tuhóia ios se sûttû, pannê mätänemhän ja jäsénhin vikóia". | Skada
|
Vahinko
|
| Tuima maku
Tuima mies |
Stark smak
Arg barsk man |
Ankara mies |
| Tuisku | Snöstorm | Lumimyrsky |
| Tukahtua, (Tervahaudassa) "Neliän timan pästä...se on tukáhtunu valkea ja ei olé vielä ûtta voimâ ottanu". Kainulasjärvi 31/10 1938. | Elden har kvävts
|
|
| Tukka, "Tukka musta ninku
olis tervakuppi pähän kâettu".
"Tumma (ihminen) se piéthän kauhnina ia mustatukkanen, ei vâlotukkasta koskhan". |
Hår
|
Hius
|
| Tuki (kaari) "Veneentekijän apuneuvo laitoja pohjapuuhun kiinnitettässä. Toisiinsa tuetaan niitä pienillä, sisäpuolelle naulatuilla tukikaarilla, jotka veneen valmistuttua otetaan pois". Jukkasjärvi, Svappavaara 14/5 1935. | Stöd (vid båtbygge)
|
Tuki
|
| Tuuris | Dyrt | Kallis |
| Tunturi, "Peurat olit vissin
nissä outamaissa, tunturiouvissa" (t:n rinteillä kasvavissa
koivikoissa).
"Pienempi on tunturiporó, ja outaporó se on isómpi". "Net on Noriassa nin kauhian isót tunturit". "Anta.äijä, Anta sokni, se tulí tunturista, se vain saatto suomea, mutta vaimo ei vain selínü suomessa, Mari". |
Fjäll
|
Puuton pyöreälakinen vuori
|
| Tunturihanhi | Fjällgås | |
| Tukkasortti | Vigg (sjöfågel) | Tukkasotka |
| Tukki, Härkinmyllyn osa: "Vesirattaan akseli, yläpäästä n. 6-7 tuumaa, alapäästä n. 12-14 tuumaa läpimitaten; päätyi yläpääsä väkirautaan, joka aluskiven silmän läpi ulottuen, vastasi päälyskivessä olevan siilin reikään. Alapäässä oli kiinteä nastarauta, joka vastasi poikittaisessa hirressä, sammakkopenkissä, olevaan nastakuoppaan (sammakko - nimeä ei tästä osasta käytetty). Jauhot titenki tulévat kivénraósta kivéllauale. Ku pussi vuotaa se jüvät menévät joén pohjhaan, se tukki ravístuu ja kulluu, se pittää suutita". Masunti 14/6 1937. | Mjölkvarndel (byggt i forsen)
Olika delar i mjölkvarnen
|
|
| Tukki, "Karsittu, joskus kuorittukin puun runko, valmis vitäväksi jalostuspaikalle. | Timmer
|
Tukki, Hirsi |
| Tukkia, "Jos mettiäinen
tukkii kevväilä elläinten huohneessen, se tietää vahínkoa. Jos
ampiainen, se tietää hüüvää".
"(Tervahaudassa) "Aina ku reikä pallâ lian sûreksi se tukithan turphêla..." |
Tränga sig på
Bi eller geting kommer med budskap Tjärbränning
|
Tunkea, Tunkeutua
|
| Tukkikämppä | Timmerstuga | Hirsimökki |
| Tukkireki | Timmerkälke | Hirsikelkka |
| Tukku, , "...se leikathan jouhitukón (hevosen) hännästä ia hariasta ia panhan (oven) karmin päle". | En knippa av hästhår (ger tur) | Nippu
|
| Tulento (Tulehto), "Lahnajärvessä soon üksi joká püörüttää niitä semmoisia tulénoita". Kompelusvaara 1939 (1930). | Inflamation(en som kan bota)
|
Tulehdus
|
| Tuleva, "Pâka pâka pullâ, leivo leivok kakkoa, pané voita rakhon, sästät tulévaksi jouluka, pûron silmä, pané lauvalet tilále!" | Kommande (behov)
|
|
| Tuli, "Mutta üks toinen fâri, se aina (ukon ilmalla) kirósi ia mení laón ovéle iskemhään tulta, sanónu ette "ninkô sie lûlet ettei muilaki tulta olé?" Ja varsin ku laukesi (heti kun iski, ukkonen Lehtilehtoon) se alko tuli kehrämhän kûsissa" | Storm (vind)
Gjorde narr av åskan
|
Tuuli
|
| Tuliaiset, "Jonkun kotiitulon kunniaksi tarjottu kestitys. "Prûkathan tehhät tuliaista, nisúa, ku miehet tuléva mettästä joskus". | Kommer på besök och har med sig en gåva
|
Lahja
|
| Tulijärvi, (eräs helvetin muoto). "Mutta kastamattomat lapset joutuvat tulijärfhen", nin net (vanhat) on sanónhet. Muttei ennä nin uskotakhan". | Eldsjö
|
|
| Tulikivenjäsen, "Eräs eläimen nivel paistikontti tullé tulikivéniäsénessä ühthên ronkkolûn kanssa" Vittanki 1932-34. | Led i bakdelen av djuret
|
|
| Tulikivi, "Jostain luonnonilmiöstä, mahd. havupuiden siitepölystä". "Ja ku tulikivéä sattâ, se on huono lüpsü kesä ia huono heinä talvelaki". Kainulasjärvi 31/8 1938. | Visst väder bådade dåliga förhållanden
|
|
| Tulikka, "Kesäkarvainen orava tai kärppä". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. | Sommarpäls på djuret
|
|
| Tulilanka, "Tulilankâ tünamiti hoiiossa". | Tändtråd (stubin) | Sytytyslanka |
| Tulinen, "Sillo mulla tulí
tulínen laukka Kreetun tükön".
"Tulinenpakkanen". |
Snabbt uppbrott (eld i baken)
Mycket kallt |
|
| Tulitikku, "Sen äijän
aikana se oli tulitikku tulheet, se oli Täränöstä ostanu
killinnillä loovan, näüttänü muorile: "Hi! Ku kerta raapasee
se on valkea".
"Küllä mie olin kokó poika senthän ku tulitikkuja tuli. Krossit oli neliskanttiset ja nihin meni viskümmentä lóvâ. Punápätikút oli ühéksänki kümmentä tikkua lôvassa. Pohia oli nelískanttinen sirbilön jälkhin püörevä. Materin pä oli pohjassa ja toinen pä ullona".1939 (1931) |
Tändstickor
Tändstickorna kommer (beskrivning av dito)
|
Tulitikku
|
| Tulla, "Veneen hanka:
(Nuottaveneessä on) "Tulla, sinä pükälä johón kelán pää
pistethin..."
"Kaksisoutuisissa veneessä erikosesti perähangat". Vittanki Parakka 1929. |
Notroddbåt
|
|
| Tulla, "No korthôn ne
(ketunraudat tulévat ios mie nitä jotenki huonosti olén
hanttêranu" (menevät pilalle).
"Ku (mies) on nainu ia tullut lapsia...." "Kun on kâri kûn ümpärillä nin tullê nöürä sää. Kun on pieni kâri, tulle pieni nöüräsää (ks. t. )" Âmuruskasta tullê nöüräilma". |
Blir (rävsaxen slutar att fungera. Blir ingen
fångst)
Regnbåge (man ser kommande väder) |
Tulla
|
| Tuska | Bli orolig, illamående | |
| Tuohi, Koivun valkea kuori. "Kopát olhet tuohesta ja kivét sisä´lä" (verkon painot). | Näver (björk)
|
|
| Tuohikatto, "Tuohikatto on joskus vesikattona vieläki, ennen se on ollu ülheinen; nüt on lauta ja pärekkatót". | Nävertak
|
|
| Tuohiportti, "Tuohiporthiinb küllä suolathaan (kalat) jos ei olla varsin kotía menémässä sinä´päivänä". | Näverbehållare
|
|
| Tuohustaa, "Pyydystää kalaa
pimeän aikana houkuttelemalla sitä arinalla pistetyllä tuohuksella
veden pinalle ja siitä iskemällä. Veneen keulaan kiinnitettyyn parilaaseen
pannan tulineuvot - tervaksia t.m.s. - valkea houkuttelee kalat paikalle,
ja kun ne ovát kyllin lähellä, ne isketään arinalla
veneeseen". "Se pittä olla laito matála ranta, ei sitä´süvälä sâ. Se pittä olla tüvén kaunis ilma, ei se tûlela käü. Se pittä olla ihán rasúatüvén, ei sâ olla höürüä eikä tûleta eikä sattâ. Küllä se on pilviilmala parémpi. Kûtamalla se vain loista mutta kala on arka silloin. Tähét ja sês ilma ei pillâ. Ku se on külmä vesi ia sês ilma ei se otá höürüä. Pyytöön tarvitaan kaksi henkeä: Toinen perä´mies melústa melála perälä (venettä). Toinen on venhessä nenä´lä tuohustamamies elikkä pistmämies joká arinalla pistä kalán ku se uipi. Se pitä olla tarkka pistäiä, se on kätévä kala (kala on nopea). Jotta pistäjä näkisi kalan - ja myöskin kalojen houkuttimena - on parila venhen nokássa sinä vasituita tervaksia, jurakoista halóttuia, palámassa. Tuohuskála on parémpi keittä kun se nin äkäsesti kuolé, se taurô. Jukkasjärvi 12/9 1933. |
Ljustra
|
|
| Tuohustaa, Manálaisia tuovustethin päréssoitola pois arkun ümpäriltä..." | Skrämde bort vålnaderna som var runt kistan | |
| Tuohusmies, "Tuohvusmiehet on pitänhet semmosta tuohiliuskâ lakin ümpäri vittala". "Ku se kerkiä haltia tuovusmihen ethén ei sitä´sillon sâ" (kalaa). | Ljustringsman
Måste ha näver runt mössa för att hålla vålnader borta |
|
| Tuokempana, "Tässä on selkämatala Kalmasaaren päästä tänne kauvas, ja tämä on rantaväülä, joka tullee puthaasta, ja tuo on valtaväülä selkämatalan tuokempanna". | Längre bort
|
|
| Tuomaanpäivä, "Vaimon tavárat ne ei kestä ios Tuohmânpäivästä (21/12) jouhlûn". | Thomasdag
|
|
| Tuomiherra, "Korea lintu, jolla on vähän punaista kaulassa; laula kauniisti; nimestä on myös toisinto Tuomioherra". | Domherre
|
Punatulkku
|
| Tuomio, (Ruumit haudataan) "ithän jalát, ette ku se nousê vimesellet tuomiolle". | De döda begravdes med fötterna mot väster | Tuomio
|
| Tuomita, "Net tuomithan kaikki helevethin" (itälæstadiolaiset). Täräntö, Kompelusvaara 1931. | Dömmes (blir dömda)
|
|
| Tuonenkoira, "Se on uhtä isó, kohta ku sakárisormi, musta karva pälä; kevväilä nitä näkké lumén pälä. Jos nitä palion on, se jatkû külmiä. Se vettä itteänsä koukhûin ja tâs oikasê, koikkâmalla kulkê. Auneksen Oskari makási Alátalon pirtin lâttialla ninku tuonenkoira ettei pässü ku kiertelemällä mûkhin kulkemhan (sanoi Lanton Olli mihestä, joka makasi kohmelossa ja koukistelihen ja ojentelihen). Täräntö, Kompelusvaara 1931. | Mask som syns under våren på snön
(fjärilslarv)
Finns det mycket av dem så fortsätter det kalla vädret.
|
|
| Tuonne | Dit | Sinne |
| Tunkio | Gödselhög | Lanta |
| Tuolvata | Trava | Ravata, Juosta kovasti |
| Tulva, "Lasketaan
tavallisesti kolme tulvaa kesäkaudella: 1. Jäänmeno tulva, Johannes
tulva, 3. Tunturi tulva. "Kun pikkukalát korkealla hüppivät se
tullê tulva väühlän ja sathet".
"Tulva tehnüt teuskâ (tuhoa), vienü luót ja tulvittanu nitüt". |
Flod (Högvatten)
|
Nousuvesi
|
| Tuliaiset | Vid besök ha med sig en gåva | Lahja |
| Tulinen | Tex. svårforcerad fors | |
| Tulponreikä, "Tervahaudan osa: "Kuurnan keskuksen puoleisessa pääsä oleva reikä, josta terva valuu kuurnaan ja joka parin. Pohjakerroksen latomisen ajaksi suljetaan tulpolla, sitten pikällä seipäälä (sihen panhân ku on vähän laóttu)". Kainulasjärvi 11/9 1935 | Hål vid tjärbränning där tjäran rinner ut
|
|
| Tulukset, "Küllä ne ottava nüt tulúkset matkhaan" (kun lehmät Laurinpäivästä alkavat maata metsässä). Kompelusvaara 1939 (1931). Kolari, Sieppijärvi kes. 1929. | Korna kommer inte mera självmant från skogen
|
|
| Tunka, Ruokalaji. Valmistus:
"Tunka se nuoista sisúlihátalista otethan, se vattapaita
vattan (rapamahan) ümpäriltä, ja munhaisilta ja suolista kût ja
leikothan vattan sisäle; hakáthan hienoksi ja vähä´sen vói vathan ja
vähäsen suola, sitte kuivathan ulkona net tungat.
Jokku vain kärivät kût, panevat vattapaiian ninku kuriaksi (suojaksi). sihen. Ja nuorala kini, vähän liótettu se oli suolavessä; sitte luovássa (katoksessa) kuivathan. Süövät voina tai suláttavat ja paistavat (sillä lihaa tms.), süövät ne suonekki (ne kalvonaiset suikaleet, joita puhdistettuihinkin sisusrasvoihin aina jää). Joskus ja etenkin lappalaisten keskusdessa, suolattuja kuivattu tunka vielä savustetaan; sitä pidetään verrattomana herkkuna". "Sääskivoiteeseen piti panna tunkakûn rasu ette se ei terva polttanu lehmä". Vittanki 1932-34. Jukkasjärvi Kk 1929. |
Maträtt gjort av fett från maginnehållet
|
|
| Tunkio, "Kravata tunkion pohiâ" | Gödselhög | |
| Tunkokuula, "Kuula, joka pitää tunkemalla työntää piippuun, niin ahdas. Tunkukûla se piti friskisti painâ. No se sé kûlale lähö´n antâ ku se on luiássa ja kienteä". | Hemmaladdade skott
|
|
| Tuokimainen | Den längst bortom varande | |
| Tuoppi,"Korvallinen juoma-astia, puuta, peltiä tai posliinia. Topit pûsta ia krûsista ia pläkistä, kripá nissä". Täräntö, Isokylä 31/6 1938. | Stop (bägare)
|
Malja, Pikari
|
| Tuore, (Painajaista vastaan pantu harakka navetan kattoon). "Vasta se on pantu ku lehmä on hiessä ollu, ku se on ollut tuore". | Fuktig
Man hängde en skata på ladugårdstaket för att hålla vålnaderna borta |
Kostea
|
| Tuore | Färsk | Tuore |
| Tuolos, Santi | Fångst | Saalis |
| Tupa, "Pirtin vastaisessa pääsä taloa oleva isohko kamarihuone". | Stuga. Även större kammare mittemot pörtet. | Mökki |
| Tupakanlehti, "Ühtä ku riksî kuivais"! Sanó Äiiävâran ämmä ku tupákanlehteä tikún nokássa kuivasi takan loisthêssa". | Tobaksblad
|
|
| Tupakka, "Polttaminen
yleistä naistenki keskuudessa, purutupakan käyttö lasten".
"Nüt se on laskenut kahéksânkümmenthên äührîn tupákkapapéri, "finsküri" (finskuren, suosittu tavaramerkki). Vanhasta laulusta: "Jos heilä pûttû tupákkâ nin alkavat juoruia selittä". "Vielä sill oli sû tupákassa" (varaa poltella). "Püssün iûri tupákassa, sen verran on päle süönnistä" (varaa). |
Tobak
|
Tupakka
|
| Tupakkakaakkuri, "Kaakkurin nahka, jota pidetään tupakka pussina. | Tobaspung
|
|
| Tupakkarasio, "Tuohesta tehty, puupohjainen ja -kansinen, litteä, korkea rasio; mahtuu taskuun; pidetään piipputupakka". "Se ôn nin tuohenkranttu tupákkarasio" (mikä tuohi tahansa ei kelpaa siksi). | Tobaksask
|
|
| Tupakkaveitti, (hakkuri - lauta). "Ala Tärännön Rovaniemen Jannen n. 80 v. sitten tekemä". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Tobakskniv (vilken man hackade tobak med)
|
|
| Tupas, "Pieni pensaikko,
hyvin tiheä ja selvästi ympäristöstään eroittuva". Muonio,
Kätkäsuanto 1929.
"Kasa, joukko, ryhmä esim. kasvavia puita, kuivia heiniä, ihmisiä". Kolari Sieppijärvi 1929. |
Samling av buskar etc...
|
|
| Tuplasilmät, "Ne on koirala semmoset läikät färissä silmäin pälä"; "Se on näkiäää se koira, näkkê manálaisia ia kummituksia". | Dubbel seende
Hunden kan se vålnader |
|
| Tuppihalla, Pelttarin päiväkirjosta: "1863 tuli nöyrä vuosi (huono vuosi), silloin pani kesäwilu tupele peltoia, jota kuttuthaan tuppihallaksi". Alatornio R. E. Nirvi 1955. | Nödår (frosten tog sädesfälten)
|
|
| Tupuri, "Nuotan perää veden
pinalla kannattamaan asetettu puinen koho (sitä näke onko nuota
suorassa); "Mutta miekkalauta on peränsuussa ja pittää
perrää auki".
Kolari, Sieppijärvi, Parakka 1929. |
Notflöte gjort av trä
|
|
| Turjuta, "Erkki turjus
turkki päällä, se Urpaanus paita päälä".
Lievä kirosana: "Voi turiana ainaki!" Kompelusvaara 30/8 1937. |
Vädertecken
Mildare svordom
|
|
| Turkinpyy, "Jos turkinpyy nähdään, tulee sota". Laina Syrjänen kes. 1929 Ala-tornio. | Fågel som bådar krig
|
|
| Turkiska, "Voi turkiskan aurinko ja päiväpaiste, ku Annikka kaivoj paan ja söi Aukustin parraat lihaat, kepposet ja maksat!" Täräntö 1939. | Uttryck (tog från köttsoppan de bästa bitarna) | |
| Turkki, "Karvoineen
muokatusta nahasta tehty talvipäällysvaate, karvapuoli tavallisesti
sisäänpäin, täysipitkissä matkaturkeissa usein pääle päin".
"Helma olí neljäki künärä pitkä ja turkin solmithin
vüöllä". Parakka 12/9 1933.
"Karvanahkainen usein kankaala päälystetty mihen talvipäällysvaate". Ylitornio Lohijärvi 1929. |
Rock (päls)
|
Takki
|
| Turpa, "Poron, lampaan ja
lehmän suun ja nenän seutu".
"Turpa se on makéa nuorela hirvilä mutta ei vanhala, se on ninku pökkülä". |
Käft
|
Kita
|
| Turska, "Ei turskia kuivateta eikä suolata, vereksennä ne keitethän". Turskia tuodaan Norjasta. Jäämeren kala; tuoreena turskaa, kuivattuna saitaa. Lipeäkalaa kummastakin. | Torsk
|
Turska
|
| Turunlinna, Laulusta: "Turúlinnan tuomari ia Sauvollinnan saksa". | Åboslott | |
| Turve, "Tarvitanesim.
tervahaudan katteeksi. Varsin ku hauta (heti) on sâtu lathêssen se on
turphêt kiskottu. Pertuskalla leikattu ia kuokala nostettu. Nin isót
tietenki ku hollâ".
"Hienot pût poikki kuopan ia turvet pälä" (hirvenpyytökuopassa). Vittanki 1932-34. |
Torv
|
Turve
|
| Turvekota | Torvkåta | |
| Turvetarha, "Turvetarhâshên tehthin aita. Pounumättäitä läjhin panthin; aivan ku mâta prûkathin. Lehmät olít tarhâlla". Täräntö kes. 1935. | Torvgård
|
Piha, Tarha
|
| Tuska, "Ei se olé leikki ku leipä loppû, mutta sitte se on tuska ku tupákkaki loppû". | Kval, Pina
|
Tuska, Vaiva
|
| Tussahtaa, (Pyssy ei syty). "Se sen ku tussahti krûti, eikä lauvenu... se oli istunut lâiinki, sitä se tuli se tussaus". | Krutet tände inte i skottet
|
|
| Tussari, "Luodilla perästä ladattava pyssy, mauseri - systeeemiä. "Ruottalaiset sanóva salónkikiväriksi, hüvä´orávapüssü se on. | Bösa laddat med färdiga skott
|
|
| Tutista, "Mie en sâttanut piä´ttä kahvikuppia, käsi tutisi". "Lehón ämmi vainala se tutisi näin käsim pää (puistaa päätä sivuille). | Darra
|
Vapista, Väristä
|
| Tutnahaukka, Pissihaukka, Pyöräpissi. "Ku se tekké pään nin püöreäksi ia kiertä sen nin ettei sitä tiä´mikä´on etúa ia mikä´takkâ, nin sentähén se on tutna". Kompelusvaara 1930. | Kattuggla
|
|
| Tuttu, "Ei se olékhân vielä oikhên tuttu, jotá häätü krûsata. Mutta ku sannô varsin sie nin se on rohki tuttu". | Bekant
|
Tuttava
|
| Tutkinto, "Päätä se kokké tämä tutkinto" (sanoi Kaisa Marja sanastustyöstä)". | Forska
|
Tutkia
|
| Tuven | Vindstilla | Tyyni |
| Turmässä | Avsvimmad | Pyörtyä |
| Tuuhlata, "Tûhelta rahhâ uhta mihin, juori tuhlâ". | Slösa | Tuhla |
| Tuuki | Duk | Liina |
| Tuulenruska, "Yli taivaan pilviin heijastuva laskevan auringon rusko, titää tuulisia ilmoja". | Solrodnad
|
|
| Tuulentuoma, "Mitä´se nüh höpísee saarnata, tuulentuomia? Puhhuu kaikki mitä´tuuli suuhun tuopi, ei sillä olé puhheissa mithään porstuata". | Säger vad som helst
|
|
| Tuuli, "Sitten on kaksi eri
tulta vielä, luét eli luothentuli ja lounas".
"Se mie sân vastatûhlên kulkea. Ja ios koira on mie sân olla tûlen alla..." "Ku kurki kevälä hûtâ se tullê pohias tûli". "Tûlta tietä ios se (kissa) pûta tai seinä künsi". "Ios koski vastatûhlên kohisê se tullê tûlenkänös". "Ku on etélästûli ne (paimenet) räknävät sitä, se (poro) kesä´lä kulkê müötätûlta ia süksülä alkâ vastatûhlên". |
Vind
Olika tecken för vinden
|
Tuuli
|
| Tuuliaspuuska, "On
sitä´sanóttu ette sinä on manálaisia". "..sitte kerran
kevvälä kanssa kävi semmonen Keskitalón rihelä, süksülä
Manta (saman talon emäntä) kuoli".
"Ios tûliaspuska tullê kohin, nin se on pûkko suorastava tupésta ia pisttetävä sillä vasthan, ja siunatta". Tuuliaispää; pahat henget siinä kulkevat ja kuolheen eeteliset". |
Virvelvind som kommer med budskap
|
|
| Tuulimaa, "Rupitauti, joka on tullut tuulesta, sitä käsketään: "Mené mâ sinne mistäs olét tullu. Jos olét tullu tûlesta nin menét tuhlên..." | Helbrägdar konst
|
|
| Tuuma, "Nîn monta tûmâ ku tîmâ" (sanoyaan hitaan työstä). | Tum | |
| Tuumi, "Tûmia voitelevat ne
outaihmiset, ei tunturilaiset" (estääkseen vasikkaa imemästä).
"Luista keitetün liemen rasúa ja siihen vielä voita ja terva ja ruishjauhoja, nistä velli, ja sillä voijelthiin nisä´t; tuumile ei mithään". |
Juver
Spenerna smörjdes
|
Utare
Nisä, Nänni
|
| Tuumia, Ajatella, Aikoa. "Minan kansa met tûmima tuosta pükistä ette panéma nousuvikola kaks tüärtä sîhen". | Planera, Beräkna
|
Suunnitella
|
| Tummiliha, Tuumilihá otéthan, hüüvää se on, keitethän siitä velliä, ei se olé niinku lihá, se on semmosta fieteriä, krouskuu hamphaan alla; lihávalla elävällä se on kohta niinku puhás kuu". | Kött från brösten
|
|
| Tuuri, hyvä onni, menestys. "Sen (erään metsämiehen) tûria ei olé hüvä noiiuta eikä piláta". | Tur (jaktlycka)
|
Onni, Menestys
|
| Tuutilaulu, "Tuuti tuuti
tullaa, äiti se tuuti lastansa. "Tuuti tulla tupákkarulla, mistäs
tiesit tännet tulla? "Tällä sinúa tarvithaan, tupákkapipussa
poltethaan". "Ei saat tulla Kunárin muori, eikä Partajounin
tääne".
"Ei saat tulla Huhán kissa, eikä Lehón halli". Täräntöhön kinkerille lukkarin Mustan kansa". "Piu pau paukkaa, jänis mettässä laukkaa, poronkello kaulassa, ümpäri kannasta laukkaa". |
Vaggsång
|
Kehtolaulu
|
| Tyhjä, Vain, ainoastaan,
joskus=kummitys. "Mie tâs en olé koskhan nitä tühiä
nähnü, ninku monét kûlevat tühiä kolkkinoita ja pauhinoita ja
näkévät joutavia". "Jokú se sannô kûlevansa nitä tühiä
kûlemisia".
"Tühiän methän sîrtüi" (nudisasukas). "Sill´on tyihä 5 poroa". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. (30). "Mitä sie tyihää puhut". |
Tomt (ej påtagligt, finns inte, bara)
|
Tyhjä
|
| Tyhmä, Taitamaton,
Ymmärtämätön. "Ku on tühmä kaulu (poron nylkijä) ni se katkô
suonet kaikki ja veri juoksê lihoin sitte". Parakka 3/1-34.
Kómpeló: "Sill´on peukalo keskelä kämmentä". |
Oförståndig, mindre vetande, obegåvad
|
Tyhmä
|
| Tyhä | Bara | Vain |
| Tyketit, Kuukautiset. "Iuhán Pekka se sanó vaimostansa: "Ei sill´olé mikhän, sill´on tükhêtit". Äijävaara 1932-34. | Menustration
|
|
| Tykki, Vanhanaikainen tykkimyssy, naidun naisen päähine, etenkin juhlatiloissa: "Tükki pikkunen ja ková, petsiä ja flûria ja valkeata silkkiä". "Kirkkopävâthêt net tükit, ia nîllä tükkirasiat". Isokylä 31/8-38. | Kvinnlig huvudbonad vid högtidliga tillfällen
|
|
| Tyllikkô, Kyllikä. "Pieni vesilintu (ranta lintu); se on hyvin kaunis, sillä on pitkänlaiset jalat ja verrattain pitkä nokkakin; istuessaan se keikuttaa päätään ja lentoon lähtiessään sanoo oman nimensä; sitä näkee vain keväällä". Muonio kes. 1929. | Större strandpipare
Norwegian: Sandlo
|
|
| Tykäta | Tycka om någon | Pitää vaimostaan |
| Tylly, Verkon koho, pieni
tuohikääry. "Silmiä paulaan kiinniteltäessä tyllyn leikataan
pikku reiät, jotta tyllyn läpi kulkeva paula saadaan esille".
Jukkasjärvi, Vettäsjärvi, Jällivaara 12/9 1933.
Tüllü = Verkon koho. Koppa = verkon paino. Kolari, Sieppijärvi 1939 (1929). |
Näverflöte i nät
|
Koho
|
| Tylsyttää, Lamauttaa, masentaa. "Tülsütti multa kokó mielen, vastasi nin kauhean püstöstä, mi´en ennä püstünüs sanómhân palion mithän, se vastasi nin ilkeästi". | Bli slö (tappa modet, nedslående)
|
Masentaa
|
| Tyly, "Küllä soon niin
tülü´riihi ja koló riihi leipoa, ku on kesä´navéttan takána
(siinä on huono muuri, valkenvaarallinen). Kompelusvaara 1939 (1930).
Epämiellyttävä, liian suuri tai muuten sopimaton: "Ankarat net olit lukéa ja tülüt laushet râmatusta sen ikä´sille". "Em mie vois saattaa mennä rumhiita kattomhaan, se niin vastaa tylyltä". Ylitornio kes. 1924. |
Dålig, farlig, motbjudande
|
Huono
|
| Tympäistä, Tümpäse hüvä´ki ruoka varsin (heti) ios se on ülö´n vä'kévä". | Tar emot (mättnad känsla) | Tympäistä, Iljettää |
| Tynkä, "Ja mull´on tühä´tuommonen tünkä hammasta ja kuivan leivänki rouskutan ninku hîren luita". Parakka 1932. | Rot (tandrot). Tappat sina tänder
|
|
| Tynnyri, "Tervansäilytysastia.
Tehdään kotona suorasyisesta, oksattomasta, nuoresta mäntypuusta;
vanteet, tav. 6, hoikista kuusista. Osat: Laidat, pohjat, runtti,
runtinreikä, fräkitappi, fräkitapinreikä, vyöt (6), nurteet. "Pruntin
reikä sinä sivússa tünnüriä on josta terva tünnürhin
laskethan". "Ja sitte vasta ku on pohiattut tünnüri se
aléthan täüshin vöihin panémhan".
"....puolikoita ja nelíkoita tehän ühthên lajhin. Mie tiän ku olén paljo tehnü ja toisekki on hüvä´ksi killanhêt. Mie olén nähnü hejjän ropóstelmân ja se´onku koiran oksennusta". Isokylä 1935. |
Tunna (tillverkning av tjärtunna)
Här finns en noggrann beskrivning (i mikrofilmen) hur en tunna skall tillverkas |
Tynnyri
|
| Tynnyrinsäkki, 1 jyvätynnyrin vetoinen. "Koulukläppi tünnürinsäkkiä!" (haukut toiset vasthân). | Säck som rymde en tunna med säd eller mjöl (c:a 100 kg) | |
| Tytär | Flicka | Tyttö |
| Typehdyttää, "Illun
Iisko Parákassa se on ollu voimaline verén tüpéhüttäjä aina
toissiin külhiin. Se ku vain sanán on saanu ja muovon on muistanu niin
silloi se on mennü vintile, ja kohta se on helpanu, toisessaki
külä´ssä verí seisonu". Jellivaara, Vettäsjärvi 1939 (1931).
"...Lassi kun oritta salvo, se tüpheütti verén, otti veitten hamphaissin ja ninku paino veitten suonen päle, ja se veitten ülí huilahti verí, niin sihen seiso, ei noppâ tullu ennä. Ja veitten nakkasi selkäns tâ vainiolle". Kainulasjärvi 31/8 1938. |
Stoppa blödningen
Blodstämmare
|
Tukehtua
|
| Typerys, "Välistä häätüü pistää juuri varsin ku on süntünü, se tullee tüpérüksissä joku´vasikka, vettää niskanuoraa, kiskoo päätä taakseppäin ja näüttää ettei se sekiä siitä". | Vimmelkantig, påverkat (ej helt medveten)
|
|
| Typerä | Svårlärd (fattar inte) | |
| Tyrkyttää, "Mie sille turkutin lappia puhua". Jällivaara Vettäsjärvi 1929. | Försöka prata
|
|
| Tyrmistyttää, Saattaa pökerryksun. "Jokú kiusaki se nin türmistüttä ihmisen ninku tuoki Timón lehmän menéminen (suohon hukkuminen)". Kiusa = huoli, vastus. | Bli svimfärdig (vimmelkantig)
|
|
| Tyrmä, meni turmän (lyönnistä
tainnoksiin; jos heikkouttaan menee tajuttomaksi, sanotaan: "Meni
pikkutaihvassen" tai menéttü).
"Mutta lehmä lüähän türmhän ja meljestä laskethân veri varsin kauhân ja kaukalhôn". |
Svimma
|
Pyörtyä
|
| Tyriä, Tyyrätä | Åka nedför en backe med skidor eller kälke | |
| Tysky, Tüskü, "Lapin naisen käsilaukku pikkutavaroita, rahaa, tupakkavehkeitä t.m.s. varten; alaosa poron karvanahkaa, suupuoli verkaa; kiinnitetään suusta kurenauhalla". Enontekiö Kk 1929. | Förvaringspåse (handväska)
|
Käsilaukku
|
| Tyttyä, "Teän tüär se küllä tüttüü laattiallaki". | Nöjd (bli nöjd) | Tyytyväinen |
| Tytär, "Ei se äiiä
elänük´ku kolme kûta ja se sai semmose tavára käthê se tüär"
(tyttö, joka oli nainut rikkaan lesken). "Se oli kaks semmosta lapin
tüärtä jokka tähän külhän asuit". Kompelusvaara 1931.
Esim: "Oletkos sie akka vai tyär?" (oletko naimisissa vai naimaton). |
Flicka
|
Tyttö
|
| Tyven, "Toinen tuär tämä´Erkin Kreetu, olí vuoén vanha ku isä´ns hukku, se´olí plankkuja kulúttamassa, ja Vettäsenjokheen hukku, vaikkolí hüvä´uimamies ja niin tüvén suvánto". Kompelusvaara 1939 (1931) | Vindstilla
|
Tyyni
|
| Tyven, Paijunjuuri. "Jos käärme on pistänü elläintä, nin pittää ottaa paiju joká veessä kasvaa, sitä´ tüvéntä müöten, eikä saa veittellä ottaa". | Helbrägdarkonst
|
|
| Tyvi, "Tüvi aina pûsta poshon päin" (kodan perään päin, tulisijassa, niinhyvin suojus- kuin polttopuista). Vittanki 12/9 1933. | Stam
|
Runko
|
| Tyyris | Dyr | Kallis |
| Tyyrätä, "Lähémä tüüräähmään tuonne Eevan törhmään, mäén laskhuun, sieltä on erí huilu". | Åka nedför en backe med skidor eller kälke | |
| Työ, "Toimi se´on joka´tüön
teké, mies pältä kattô" (Sanaparsi).
"Ja tüömies on parémpi joll´on pitkä selkä ja lühüet jalát" |
Arbete
|
Työ
|
| Työtupa, "Eräänlainen kouluikäisten lasten asutola, jossa koetetaan saada lapset oppimaan kotiaskareita, käytöstapoja ja ruotsia. "Sitte tuo Piltto...vienü lapsia tüötuále Tärä´nthön". Kompelusvaara 1932 | Arbetstuga
Internathus där skolbarnen tvingades att skriva och prata svenska (fick ej använda sitt modersmål) |
|
| Työtyri (Kreetan mies-vainajakin oli sanonut): "Em mie tuota Krêtua küll´olis nainu, vanhâ piéttüä, mutta ku se on nin hüvä tüöihminen". Vittanki, Parakka 1932. | Arbetsam
|
Työteliäs
|
| Tähdellinen, Tähéllinen, "Tähélinen asiá, matka. "Küllä sielä olí sittenki kranttua, häätüü niin tähélisesti puhúa ja olla". | Noggrann
|
Tarkka, Huolellinen
|
| Tähti, "Jos jokú semmonen isómpi tähti on joká seuraa kuuta lähélä, nin taijothaan ette sinä´vuona kuolee paljon vaimo ja lapsen saamisheen". | Stjärna
Himlatecken bådar dödsfall |
Tähti
|
| Täi, "Täit väntävä
rihman hiüksistä ia vievät kaifhôn" (sanotaan jos lapset
eivät anna kammata).
"Piä´pakkasessa, keitä poróssa mutta´elä saata saunan löühlüün", sanó täiki. "On niin täissä ette täijüttää kaikki paikat, se on oikea täinpesä´". |
Löss
|
Täi
|
| Täkimäinen (Likimäinen) | Närmast varande | Läheinen |
| Täkkä, "Rasvainen ja paksu
kohta lihassa, oik. linnunlihassa alkuaan, nykysin elävälläkin
eläimellä. Täkkälihá paksumpi (liha on) ühtä missä".
"Rasvainen liha, etenkin juuri ihon alla oleva". "Jo se on tuo Terésa, hüvässä voimassa". "Huotero" = vatsanalus, "täkkä" = selkälihá, "pättäkkä = pyrstö´, "marjas" = naaraslohí, "kojama = koiraslohi. Ylitornio N. Valonen, 1950. |
Fettrand
|
Rasva
|
| Täkkävä, "Luuton liha kuten paisti ja lapa; sell. poronlihaa lappalaiset surestavat syyskesällä ruoakseen". T. I. Itkonen luov. 1952. Enontekiö 1916. | Fet köttt.e.x. i steken
|
|
| Tällätä, "Se polkumies...sauranpälä...käsin tällä heinät poikkipäin".
"...sille oiiasthaa pälüspût ja se tällä ne" (paikoilleen).
"Tai tälläthän keppi sihen saurâ vasten ja síhen se
varistâ" (pudottaa itsensä).
(Tytöt ovat) "Tällänhekki polstaria ett´on isót rinnat...". |
Passa den in
|
Soviita
|
| Tämä
"Missän tämänpäivän kürîri?" (sanomalehti "Norrbottens Kuriren"). |
Den här
|
Se
|
| Tännekäsin, "Voj hyvänen aika, ei se ole ennä tännekäsin!". | Upprörd utrop | |
| Tärkki verko, "Ku se mennee üli viis kertaa korttelhiin se sén sanóthaan tärkiksi. - Sittä alle se on väljä. | Småmaskig nät
|
|
| Tärkkipata, "Seos jolla
kovetetaan lankoja tai kangasta. Loimilankojen tärkki on tehty
seuravasti:" Pannaan pataan vettä ja suoloia, siihen saippuaruupunen
sulamaan. Kun vesi alkaa kuhua, visptaan siihen ruisjauhoja ja keitetään
hoikka velli. Nykyisin käytetään nisujauhoja. Tässä seosessa
keitetään tärkättäviä lankoja niin kauvon ette ne ovat läpi
kastuneet. Jos velli pohjalta sakoo, on sihen lisättävä vettä. Liian
sakea tärkki tekee langat kovaksi ja terävämutkaisiksi. Sitte
pusértâ pois mutta ei väntä, ja panhan vihit kaikki vihtisauhan
rintaisen ia sauva kathon. Ühén vüö palasen sâvat olla. Toisena
päivänä sâpi rullata.
Liikaa tärkkiä voi ottaa pois panemalla lankoin ympärille - kudottaessa loimien pääle - kostean vaatteen. Jos on kehno tärkki, se villâ nîet (loimista lähtee nöyhtää) ja menévät poikki loimet. Sillon tehhän ûsi kehno tärkki ja sitä´porstalla hariathân, vävi nîsirtä pummipärheissin ast". Vaatteita tärkättäessä käytetään perunajauhoja; loimiin ne eivät sovi, sillä niistä tehty tärkki on löyhää ja varisee helposti pois. Kainulasjärvi 11/9 1935. |
Hemtillverkat garn och klädesbehandling
(förstärkning och impregrering)
|
|
| Törmä, "Mäenkukkula, - nyppylä, mäkirinne. "Ja puhásta laukkâ meni törmän päle" (kummitus). | Backe
|
Mäki
|
| Tärppä, Kampamainen puuesine jossa naulat muodostavat pykälät. Tärpällä koristetaan rieskoja. Usein tärpän yheydessä on pistelin jolla pistellään reikiä leipään". Muonio kes. 1929. | Anordning vid bakning som man sticker hål i
degen med.
|
|
| Tärrätä, Paikaltaan siirtymättä, täristä, vapista: "Vinsan venhên vieressä tärräsi ninku valkea nästüki" (Vinsalaisille kuoleman sanoma) Kompelusvaara 3/1 1934. | Darra
Syn som bådar dödsfall
|
Vapista, Väristä
|
| Tärvätä, "Vahingoittaa, Loukata. "No huonoila neuvoila tärvä ittensä" (sanoi poika, kun hirtonuora katkesi). | Skadar sig själv
|
Loukata, Vahinko
|
| Täysi, "Eevatäti se on
täütenäki mennü Hühmälanthoon uihmaan, ja sukálsi sitte, ja pití
pölä´tä ette nüt se hukku".
"Jos lokákuu ei näü ennen ku se on täüsi se tullee hüvä´vuosi". |
Full
Fullmåne |
Täysi
|
| Täyttyä, "Mitäs sie nut olét vanha?" - "Hetí täütün seittemänkümmentä" | Fyller
|
Täyttää
|
| Töisevä, ,"Paljotöinen, vaikea. "Kauhean töisevä prûkata" (viljellä, pajuniitty). | Besvärlig
|
Hankala
|
| Törkeä, Likainen, Siivoton. "Mutta siel net on törkeät ihmiset Vaskivuoressa" (likaiset, epäsiistit). Täräntö 1930. | Smutsiga (dåligt sätt)
|
Sopimaton
|
| Törmäpääskynen | Backsvala | |
| Töyly | Raglar | Hoippua, Toikkaroida |
| Töyrä, "Pienelainen mâtäs. Pieni kumpu, maan kohoama". Täräntö, Kompelusvaara 1930. | Mindre markupphöjning
|
|
| Ude, Utthet | Fjun i sjöfågel (gör boet med dessa) | |
| Uhata, "...ja ku se (noita, tai joku muukin jolla vain on kyllin väkkevä veri)) uhkâ ni se ühtä tapáhtû" (aivan kuin sanottuna tapahtuu). | Hota
Spåmannen förutser eller hotar |
Uhata
|
| Uhkureikä, "Järven jäässä olevat luonnonsulat avannot, luultavasti vedenalaisten lähteensilmäkkeiden (kaltion) kohdalla". Kolari Sippijärvi 1929 | s.k. "Andningshål" i isen,
förekommer på vissa sjöar
|
|
| Uhrata, "Jos vain tuo musta lammas säilü vahinnolta ni mie uhrán sen Pikkuitale" (PikkuIita saa sen omaksi nimikokseen). "Tuohon kökikasvimâhan mie olén uhranu aikâ ia vaivoia ja voima ja nüt se on kaikki hukkan mennü". | Offrat
|
Uhrata
|
| Ummiko, "Minúnki muisthôn
täl´on ollu ummikhaita ruottalaisia". (Sanoi 87-vuotias Jussa).
Masunti 17/8 1936.
"Aivan ummiko norjalainen se olí, mie sille türkütin lappia puhua". Jällivaara Vettäsjärvi 1929. |
Kan bara ett språk
|
Osaa vain yhtä kieltä
|
| Umpinen | Snödriva (djupt snö) | |
| Uihkua,, "Ääntä kovaa ja pitkään valittaen, esim. vesilintu. "Kun kâkkuri uihkua...se on huomena saét". Parakka 3/1 1934. | Tecken som visar kommande väder
|
|
| Uin | Märg | Ydin |
| Ukkonen, "Sinä onki sähköä palion sinä voimassa, sin´on lankhoi jo vetó ja semmonen vaikutus ettei sinä sâ langat siálans olla, vaikkei ilmassa klukhan". | Åska
Slår mot ledningarna
|
Pitkänen
|
| Ukkosenkorento | Åskslända | |
| Ulkokullailla, "Ulkokullatut ia sûkristitut on ühéllaisia". "Ulkokullattu se on êssä niin hüvä ette läpi mennê ia takána tâs ensimäienä haukkumassa". | Göra sig till (märkvärdig s.k. munkristen)
|
|
| Ulku (Veräjäpuu)
"Kun tuohi on irti, otetaan koivusta parkki, jolla värjäthän nuottia. Leikellään parkki, pannaan pathaan ja keitetään. Siitä tulee punertava väri. Suolaa vähän. Verkko kastetaan pataan, sitten pannaan märkänä tynnyriin läjään. Tynnyi peitetään. Annethaan vuorokauden aika istua. Nostethan ulkuin päälle". Muonio N. Valonen 1950. |
Stång
Färgning av not och med hjälp av trädets bark
|
Tanko
|
| Ulompi, (Noidat) "Ku net on ümpäri käünhêt ulvómpâ, nin se (metsäpalo) sammû justhins sihen...". | Spåmannen går runt skogsbranden | |
| Ulvoa, (Tietää kuolemaa). "Jos koira ulvô. Mutta sit´ei olé paskâkhan ainakhan lapin koirista. Ja sieltä mukân tullê (kuoleman sanoma) minne käsin koira kattô". | Ylar
Kommer med dödsbud
|
Ulvoa
|
| Ummehtunnut, "Hirvilä se ummehuttaa vattan jos ei varsin nülje. Se juoksee rapaa onthen ja pillaa lihan siltä, jos on kuula mennü vathan". | Möglat, dåligt lukt
Sväller upp och förstör köttet |
Paha haju, Homehtua
|
| Ummensuora, "Suoraan hangessa juokseva ajoporo". Erkki Tiesmaa Yli-Tornio 15/9 1937. | Körren som behåller riktningen | |
| Umpisuolasa | Saltet täcker köttet | |
| Umikkasaét, "Sumunsekainen hieno vesisade, joka kestää tavallisesti useita päiviä". "Umhun lüöpi, tullê umikkasaet". (Ks. maadukesade). Kolari, Sieppijärvi 1929. | Ihållande fin regn
|
|
| Umo-oja, "Oja joka kulkee
enimmiten maan alla ja vain siellä täälä tulee silmäkkein
näkyviin". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26.
"Umpeenkasvanut oja". Vst. umottua. Täräntö Kk 1929. |
Bäck som har vuxit igen . Går bitvis under
jorden.
|
|
| Umottua, "Esim. "Tie on umottunu = mennyt umpeen". Täräntö kes. 1929. | Vägen har drivit igen | |
| Umpi, "Justoa ia terni on
pahát tekémhän ummele; ja lapsivaimole ei nitä sâ antâ..."
Kompelusvaara 1932-34.
"Huonosta ruásta se tullee, jänkkäheinistä ja niin se umpi. Se multa kerran kuoliki lehmä ja sill´olí satákerttu niinkun puu. Se toinenki lehmä tulí mulla, ja sitte oli üksi uurmaakari ja se sanó ette pannas suoloja kantasheen. Kantanen on se mistä se kussee. No se mie freistasin panna, ja sainki väh´än. No se tulíki kohta ette lainehti kaikki laattia". |
Får stopp i bl.a. mjölktillföseln
Stopp i urinvägarna (botemedel)
|
|
| Umpihousut, "Nykyaikaiset naisten alushousut". "Umpihousut nämä´osto (-housut),...mutta ennen auki takkâ". Täräntö, Isokylä 31/8 1938. | Inneslutna trosor
|
|
| Umpijärvi"Pieni järvi - kai oikeammin lampi - josta ei lähde ojaa, jollei ehkä kaivettua niityojaa". | Sjö utan till eller från flöden. | |
| Umpinen, "Syvä´upottava lumi". "(Teurastettava poro kaadetaan selälleen lumeen) :"Umpisessa se on nînku hotimissa sînä". | Djup ej bärbar snö
|
|
| Umpisolmi, "Se jonka hätü künsilä aváta se´ôn umpisolmi" (Äsken oli juuri selitetty vetosolmesta). | Knut som är svår att ta upp | |
| Unennäkijä, "Timó
se on unén näkiijä ja Prîtu täti selíttäiä".
"Talvela mie io olén unétannu ette jokú kuolê Timósta ja meiltä; olén nähnü ûhen rakénuksen, ja aina samála rajála, ei se olé jûri valmis". "Omát minún ennustukset mitä´mie unissa näén: "Jos mie jonku kans olén tekémässä potátimâta tai peltoa, se on sille valmis kuolema". "Tai ios kuká on ûen kehän rakéntannu äkkiä, mutta kattoa ei ole". |
Sanndrömmare
|
|
| Ungelo, "Vesilintu munii uuhun; on pikkukoskelon muotoinen; Muoniossa hyvin harvoin nähty; Luultav. sama k. Unelokoskelo. Muonio kes. 1929. | Salskrake (mergus albellus)
|
Uivelo
|
| Upotta | Skaren bär ej även när man går igenom i myren | Vajota |
| Uppo laiska! | Genom lat | Läpi laiska |
| Uppi, "Vielä vanhámpaa suolala küpsentämistä olí se ette loovhaan panthiin kuivia suoloja ja niissä istutethiin lihhaa upíssa kaks viikoa, sitte riippumhaan". Täräntö 1939. | Saltlake
|
|
| Urjata, "Mie se küllä urjasin klasísta, ja Priitutäti uhrasi huutaa, mutta siitäkös net riethaat (välittivät)". Kompelusvaara 1939. | Skriker
|
|
| Urpa, "Koiiun urpia se Mina juotti maiiossa" (lapsivaimolle lääkkeeksi) | Björkknoppar | Nuppu |
| Urpiainen, Punapää. | Gråsiska | Urpiainen |
| Uskoinen, "Monta sitä´on
uskontoa mailmassa mutta väräuskoset net on küllä mût eikä mûta
tietä olé autukhaksi ku tämä pohiolan kritilisüs".
"Mitäs nüt Minastaja ja hänén kûlemisista joká on
semmonen taikauskonen ollu elíaikansa". "Samállainen
kihkouskonen se on Îsko ollu kokó hänén elä´mänaiian".
"Ühén uskottoman ihmisen elä´mä se on sünti kaikki, tekipä hän hüvvä eli pahhâ se on hänéle sünniksi". "Se´olí uskotoin kanssa ja petólinen muutenki, ei se taivasta perínü" (Aanuraukka). Täräntö 1932. |
Olika trosinriktningar
|
|
| Utamukka, "Oppimaton poro, jota ruvetaan opettamaan ajokkaaksi". Ylitornio Lohijärvi 1929. | Otämjd ren
|
|
| Uu (Sotkanuu) "Ontosta hongasta tehty (vesi) linnun pesimäpöntö". | Knipholk | |
| Uuhi, ""Uuhia piethään uséman vuoen, ette kerkiä jonkun kerran kantaa". Täräntö 1939. | Fårsort (hona) | |
| Uusikuu, "Jos uusikuu makkaa sellälen ninku lapsen keho ja kiukhat mukát, niin sen kuun aikana tule kovia pakkasia, jos net on püstössä niin tuullee lauha kuun ensipäivinä". | Se kommande väder från nymånen | |
| Vaadin, Vaen, "Se on hüvä vasikka vaén joká hukálekki tekkê vastuksen vasíkkansa puolesta". (Jokin naarasporo on) "Maitováiemeksi oikein hüvä´...lüpsüváen" (paljomaitoinen). | Mjölkande renko
|
|
| Vaksiainen | Geting | Ampiainen |
| Vahti, Vahdata, Paimentaa. "Vahtâvat ne nîtä porojaan ette ne´ei pakéne, eikä meneé noriassa tâtsain (Norjan lantalaisten) maile". | Vakt
|
Vartio
|
| Vahva | Tjock | Paksu |
| Vahvana, "Kantava (vaimo)". "Se oli vahvana tuota poikâ". | Havande | Raskaana, Odottava |
| Vahinko, "Ku hiri villavâthen süöpi se tullê lamphaissin vahinko, ios pumpulin leikkâ se tullê sille ihmiselle". "Hämä´häkkiä ei sâ tappâ, se tullê vahinko" (muuten). | Olycka (bådar olykshändelse eller skada)
|
Vahinko
|
| Vaidella, Kun kuolhen haamu tulee elävää ihmistä kohti, sanoo tämä: "Mitä´üksi kahélta vaitelê?" (so. henki hengen ja rummiin omaavalta). Täräntö 13/6 1935. | Söker (vandrar omkring)
|
Vaatia, Hakea
|
| Vaihettua, "Jäkälämâki se sais vaihettua vähinäki kaks vuotta olla lepämässä". | Skifta betesmarker (lägga i träda) | Vaihta, Muutaa
|
| Vaihetus, "Tuöjn jälkhiin se´oli paijan vaihetus, kuukausiki sitä´piethiin sammaa paitaa, jokú viis kuus viikkoa, niinku Fiinaki". | Skifta (kläder)
|
|
| Vaihtaa, "Se tekké jóstaki pûaihnesta, vispilästä tai tuohesta tai rökkülästä ninku lapsen hâmusen, ja vaihtâ sen, mâhiainen, tai pirú itte. Se kerran oli pirú ja hevósenvarrâs, sanó olévansa netti pirún valhêla, istuit rintâ penkilä ja pirú tahto vaihettâ kehtolapsen. No se lapsi aivasti, sillon se hevósenvarrâs sanoki: "Iêsus siunakhôn, iumála auttakhôn lasta!" Sillon pirú ilmotti ittensä, näüttiki ku sûttu:"Auttakhôn se sinúa hevósenvarrâs". Ja hätü mennä pois, vei neuvonsa, sen pökkülän, ei sânut lasta. | Byta. Den lede ville byta ut barnet i
vaggan
|
Vaihtaa
|
| Vaikainen, "Vaikas (lintu), joka noutaa vainajan hengen, tulee jo vähän ennen kuolemaa näkyviin. Tällaisia ennelintuja on mm. sotka. Svappavaara 12/9 1933. | Fågel som hämtar den dödes ande
|
|
| Vaikka, "Korvaan muodostuva tahmea aine; käyteeään lääkkeenä. "Vaikka se on hüvä monhen paikhan: Kainalokki ku kîlastuva (hiertyvät), ja päivä ku pannê hûlet, ia monhén paikhan se on korvavaikka" (hyvä). | Öronvax (användes som läkemedel)
|
|
| Vaikutus, Jälkiseuraus: "Jos on külmä vesí sîtä se tullê se vaikutus ette alkâ suonta vetämhän". | Verkning (följdverkningar)
|
Vaikutus
|
| Vaimas, "Vaimas lîkkû, välistä se likku selässä ja jalássa ja silmässä, se tietä omhaisten kuolemâ; jos hûlessa se sanóthân ette kuoliâsta puhhû". Kompelusvaara 1931. | Ryckningar i t.e.x. ögat bådar att någon
närstående dör
|
|
| Vaimo, "Ja oli nin suléva se
vaimoihminen..." "lümpüri se oli Kierunasta se
vaimoihminen". Jukkasjärvi 12/9 1933.
"...ne on entiset pirtiivaimot... sitónhêt reiien ümpäri...paulan tai mûn rihman" (synnyttäjälle). "(Synnytyksen jälkeen) "Varsin se annethan vînarüppö vaimole, karvasta, se käskethän huonon voinin tähén ja poltheita (jälkipolttoja) vasthân". "Krünipûro se on ennen ollut lapsivaimoile, mannakrünista tai rîskrünistä, ei nitä krüniä palion sîhen aikkân ollu, mûtta ku lapsivaimolen parémpâ ruokâ". "Lapsivaimon ruokâ vielä sírápista ja juoksetetusta maiiosta ja rusínoista keitettü velli". "Jûsto ja terni on pahát tekémhän ummele; ja lapsivaimole ei nitä sâ antâ eikä lihhâ eikä pâkelsia" (voileivoksia). Kompelusvaara 1932-34. |
Hustru, Kvinna
Skötselföreskrifter av modern efter födseln
|
|
| Vaimojenpuoli, "Se on
pirttiä, joka oli naisten askartelu ja oleskelu - alueena: Uunin vierus
ja taustapuoli (syun. lautausloukko).
"Ei näistä nüküaihaisista ennä tiä´onko ne miehenpuolet elí vaimonpuolet, hârat näküvät kaikila kapán alta". Kompelusvaara 1931. |
Kvinna (kvinligt kön)
"Kvinnans plats var mellan spisen och köksbänken" Svårt att könsbestämma
|
|
| Vaimonlaitto. Vaimon ottaminen. "Küllä se taitâ sullaki vaimolaitto olla, ühtä ku kiskoa kivéstä tuohta" (kiusoitteli Iisko 65-vuotiasta leskeä Aaroa). | Planer att skaffa sig en fru
|
|
| Valkea | Eld | Tuli |
| Vantot | Vante | Lapanen |
| Vaikka | Kanske | Ehkä |
| Vaila | Fattas, Saknas | Puuttua |
| Vainaja | Salig, Avliden | Vainaja |
| Vainio | Äng | Niitty |
| Vainostaa | Hunden lufter upp nosen för att känna lukt och vittrar | |
| Vaimonpuoli | Kvinnlig (kön) | Naispuolinen |
| Vainio | Äng | Nitty |
| Vaipua | Tröttna | Väsyä, Uupua |
| Vaipukka | Mager ren (Utkörd) | |
| Vaiva | Besvärlig | Hankala |
| Vaakara | Yngsta barn i familjen | Nuorin |
| Vaaksiainen, "Onnea se
titää kun vaksiainen pistää; pittää äimälä tämä pisto poistaa,
piirtää matkien kolmek kertaa vastapäivään sen ümpäri, sitten
sülkästä keskhen ja sanoa: Otap pois mürkküsti"!
"Kun se ennen puolta päivä pistä nin se´on paha". Muonio Kätkäsuanto 1929. |
Geting
Spådoms ramsa
|
Ampiainen
|
| Vaantua, Ylitornio Lohijärvi 1929. | Vana (bli van) | Tottua |
| Vakota | Försöka övertyga någon | |
| Valakka | Vitaktig ren eller dylikt | Vaalea |
| Valkama | Båtplats vid stranden | |
| Valkene | Dagen börjar gry | Sarastus |
| Valkeapäänä
|
Så hårt storm så att vågens överkant blir vit. Även vithårig. | |
| Valkea | Eld | Tuli |
| Valpastua, Hanna: "No se käví tässä, mie olí nukkunu io, se sé mie heräsin ja sârnasimma, ja mie valpastun etté en sitte ennä voinu sâha unta". | Blir väckt efter att man somnat och har svårt
att somna om
|
|
| Valta, "...koskessa soudetaan
lujasti, silloin on perämiehellä parempi valta veneen kuljettaessa (pro:
kuljettaessaan venettä) aina toiselle tai toiselle virran suonelle".
"Ja vähän lehtiäki (poro syö), paiiun valtapästä"(enimmäkseen). "Sîkâ valtapästä tullê" (enimmäkseen nuotalla). "Se on ollu lintuvalta..." (linnut enemmistönä ruuassa). "Se (Westergren) on ollu váltaostaia sekä talian ette paistin..." Kainulasjärvi 1932-34. |
Makt
Behåller styrförmågan (herraväldet) över båten
Renen äter även löv, mestadelen av vide dito. I huvudsak
|
Valta
|
| Valtapäästä, "Kirunassa net on suomalaiset valtapäästä". | Huvudsakligen | Pääasiassa |
| Valtaherra, "Sînä nüt tulit vasta valtaherrat, katto itte tispuki sielä!" (disponentti, isännöitsijä). | Maktöverhuvud (Herre som har största makten)
|
|
| Valtajärämä, "Siinä kovalainen nivaa ku se on voimavesi kevälä. Siinä on niin kovat korvat sitte ette püstössä seisoo venet, vaikkei olek ku pikkuniva, mutta küllä siinäki on voimaveelä nousemista itte siihen valtajärämhään". Parakka 1939 (1932). | Storselet
|
|
| Valtakulas, "Hauki se valtakulás riiteli ennen käärhmeen kansa, kumpi heistä maale, kumpi vetheen. Se sanó ette "jos mie maale nousen se küllä joká niemen päästä kalma haisee". No se joutu hään (kulas) väühlään". | Storgädda
|
|
| Valtanainen, "...sannô sen hüänüön toivotuksen se valtanainen" (rva Jacobson-Lilius yleisradiossa). Kompelusvaara 1931. | Huvudkvinna (reporter i radion)
|
|
| Valtavalkea, Pääasiallinen valaistus. "Pärés sé oli valtavalkeanna navétassa ia töissä. Ja näütöksissä mutta juhlissa vain talikünttilä..." Kainulasjärvi 30/11 1938. | Huvudbelysning
|
|
| Valtia, Vallita, pitää halussán, omanaan. (Useita miehiä) syytetään lapsen isyydestä) "Kaikki het olit marsinhet (tytön kanssa) mutta Hükü sé oli sen vâltinu". Jukkasjärvi 14/5 1935. | Tagit över
|
|
| Valtija, Valtio. "Jos mie
halvan pütä (kettuja) se mie häün valtialta hakéa luván jolleki mâ
alále.." Parakka 3/1 1934.
"Ja sitte se´oli valtio tullu välhîn (kaivoskauppoihin) ja maksoi puolen ühéksättä miliônâ näistä krûvista. Ja nüt ku ei valtio tehétäkhän nîtä vuositüöitä se hätü kuiten rahán maksâ näile jotka on münhêt". Svappavaara 17/8 1936. |
Staten
Staten tog över gruvorna
|
Valtio
|
| Vamma, Eräänlainen tauti, kohtaa
ihmisiä ja eläimiä. "Ja vamman se püörrütti, Jâkon muori"
(käänsi takaisin). Jukkasjärvi 12/9 1931.
"...noituvat ne jokku nîtä, hûlet lîkkuva vain ja kattova" (Eräänkin vamman päälä) "Sai peukalon püöritt ümpäri sitä´vammâ ia räknäsi jotáki" (ennenkuin parani). Vittanki 1932-34. "Mulla oli poikasena vamma reiien tüvéssä. Mie menín Mukále (Mukka, pyörryttäjä). Se´oli mulla nînku kalá ja ihóo färinen. Se otti vettä Mukka ja kastoi sormen vethen ja püöritti sormela sitä´ümpäri. Se meni varsin pois". "Mutta kun Sakko pääsi kotiin, niin vamma tuli jonkin päivän perästä uudellen. Sakko taas Mukalle, joka pyörsi, samoin tuloksin. Silloin Sakko pani dynamiittia päälle ja sytytti: "Sitä säikhäüvestä (!) se meni pois eik´olé koskhan tullu ennä". "Üksi kulkevainen Suomen mies se´püörrütti vamman minúlta. Se otti pärhên ia mustan hîlen ia hîlelä kiriotti pärhessen. Sitte sormela püöritti ümpäri sitä´vammâ ia räknäsi iotáki" (paráni se). Kainulasjärvi 1932-34. "Jos sinä´olét vamma nin älä´üléne mutta aléne". - Sanóthan vammale ja panhan sormela nuoin ümpäri, kolme kertaa". |
Skada
Helbrägdaren botade
|
Vahinko, Vamma
|
| Vaná, Jonkin vedessä kulkevan
jälkeensä jättämä jälki. "Menne nî hopusti ettei kun vaná
iäi". Muonio Kätkäsuanto 1929.
"Sen päälisen kivén alípinta ja alísenkivén päälipinta olí hakáttu kurhuin. Siitä silmästä lähti laitoja kohí niinku vanója, ja niitä aina hakáthiin kuopile, ku ne olít kulúnheet siléäksi" (Mullü kivet). |
Streck
Uthyggna skåror i kvarnstenarna
|
|
| Vanginkuljettaja, "Neliäskunta se oli fanninkuliettaia". | Fångtransportör (Fjärdingsmannen var fångvakt) | |
| Vanha, (Rippikouluun): "Jokka
ei käütü rippilukúa ia vanhaksi olhin, küllä nîtä tietenki
halveksithin". "Küllä se tietenki mies hätü vähä´n
vanhempi olla ki vaimo".
"Üksi lapín vanha Knûtin Kaisu, se kesälä kokui (!) kataian marjoja..." Jukkasjärvi 14/5-35. "Üks mies, Pîppolan isäntä vanha, söi ühen rîhen oliet ühtenä talvena". Alatornio Arpela 1929. |
Gammal (äldre)
Hungersnöd
|
Vanha
|
| Vanhaerkki, "Vanhaerkki" (sanottiin) kun jokú ennen tahto finimästi kiróta". Kolari Sippijärvi 1929. | Mildare svordom
|
|
| Vanhajohannes, Vanhajohannes: 8 (10) päivää jälkhiin joháneksen. - Jos ei vanhaaksijohánekseksi (ohrapelto varísta peitä, ni se tullee huono vuosi". | Märkesdag för kommande år
|
|
| Vanhakuu, Suolattu kuiva tali; talia ei suolata suolavedessä, vaan niin ette johokin laatikhoon pannaan vuorotellen tali - ja suolakerros; laatikko pidetään uunin päälä, ette tali kuivaa, kuivasta talista keitetään keittoa niinkuin lihasta (talivelli). Verikakkoihin ja veripannukiseen pannaan talia höystöksi". Alatornio kes. 1929. | Fett (saltades och torkades)
|
|
| Vantut | Vante | Lapanen, kinnas |
| Vanhapoika | Ungkarl ca 40-årig | Poikamies |
| Vanhapiika, "Vanhappiat
kehúvat että heil ón tavara: Sirppikoukku käessä ja vanha harava.
Palánen on kangasta ja hiukka hamppuia. Sinä ompi vanhanpiian koko tavára. Vanhanpîan möpelit on ämpäri ja kiulu, vanhan pirtin loukossa oli ravístunnu fiulu. Vanhanpîan möpelit on kukkaro ja pippu. Vanhanpiian olkapällä kisanpoika kikkü". "(Vanhatpiiat lähetetään) "Huikkarin pâtissa kurkkiota alle ja vanhâpoika perä´npitäiäksi"(Kurkkio = kova koski Kainuunjoessa, 5 km Parakasta alas). Vittangi, Parakka 1932. |
Ogift kvinna (c:a 40 år)
|
Naimaton nainen
|
| Vanhapohia, Kuun pimeä osa, joka uudenkuun aikana kirkaalla säälä selvästi erottuu: "Jos se (talvikuu) on püstössä ja vanhâpohia näkkü se tullê nöüriäsäitä". | Nymånens mörka del visar kommande väder
|
|
| Vanhatuuma, Vanha pituusmitta: Peukalon ensi nivelväli. "Neliä vanhâtatûmâ oli vesirathân akselin se pä..." | Tum (gammalt mått: första vecken i tummen visade längdmåttet tum=25.4 mm.) | Tuuma
|
| Vanhaväki, (Kirkonv.) "Met menimä kuolheita viemhän se Müllüvuomala jo tulit vasthân vanhâväki Süväioén rienassa surviaiset". | Kyrkofolk
|
|
| Vanhin, "Helpomalla se vanhin
kasvattá kümmenen lasta ku kümmenen lasta hoitâ vanhimpansa".
"Hänée vanhinpansa hänén veit Norhiân pienenä". Kainulasjärvi 1932-34- |
Äldst (Föräldrar)
Barnet fördes till Norge
|
Vanhempi
|
| Vanhurskas, "Küllä mie vain satan Fransin pittä vanhurskhanna, küllä se on kristtittü. Vanhurskhat on kaikki jotka autuhaks tulévat". | Kristen
|
Kristitty
|
| Vainaja, "Kuollut ihminen, nimenomaan uskossa kuollut; muu on raukka, samoin kuin eläimet. "...oli...tuonu lapsile äiti vaina" (juustoa). 12/9 1933. | Avliden (salig)
|
Vainaja
|
| Vainio, "Talon tai kylän
koko viljelysalue yhteensä, talojen ympärillä yhtenäisenä
alueena". Pajala, Erkheikki 31/8 1938.
"Kuivalla maala oleva heinämaa (vartakohtana jänkille): "Vainioitten aikana" - (heinänteon aikaan). Jukkasjärvi Kk 1929. "Jos käki alkukesänä pakka vainihoin, niin se ennusta huonoa vuotta". Alatornio Kes. 1929. |
Äng (slåtter)
Bådar dåligt år
|
Nitty
|
| Vainu,Vaino "Hirvi eli jäniksen
mallin jos se pölästuu kun se tuulen päälä on, se luöpi
umpäri semosen piirin ja otta selvää mikä se on. Vasta kun se vainun
sapi se oikenee, mutta jos se tuulen alla on ja saapi vainun ihmisestä se
lähte varsin".
"Koiralla on niinku kahéllainen vaino, henkivaino ia jälkivaino". |
Villebrådet får lukt av människa
|
Haistaa
|
| Vainota, "No ios jotáki
niinku pahhá aikô toisele, nînku nüt Einariki vainosi tuota Nanna".
Täräntö 1931.
"Ei kûlunut ei vesivainukhan" (ei vihiäkään, kummituksesta, kun mentiin katsomaan). Parakka 3/1 1934. |
Önskar någon person motgångar
Såg efter vålnader
|
|
| Vaipua, "Myös kun eläin, vieläpä ihminenki vaipuu, kun se niin peräti uupuu ette ei se jaksa mitään tehdä". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. | Tröttna (bli trött)
|
Väsyä, Uupua
|
| Vaipukka, "Poro joka on ajettu niin väsyksiin, ette se levonkin jälkeen on vetämään kykenemätön". "Nälkünü hirvaski voi olla vaipukka (laiha). Muonio 15/4 1937. | Kraftlös (mager)
|
|
| Vaistoa, "Esim; vaistoa vaara; ilma vaistoaa = kirkastuu". Ylitornio Lohijärvi 1929. | Skymtar (anar)
Vädret klarnar upp |
|
| Vaiti, "Olé vaiti ja veisa!". "Pitkä vaitioló se kankistuttâ kielenki kohta". | Var tyst (vara)
Hålla käft |
|
| Vaivainen, "Köyhä,
kerjäläinen". "Onni se on orvolaki, vaivasellaki
jumála". Vanhasta láksystá: "Paian mi annon vaivaselle.
Vaivanen mulle kîtoksen anto..."
(Enenmän kuin taikoja metsämiehet) "Net ôn enä´mpi uhria tehnhet näille vaivasille, ette sille osá annethan..." |
Medellös (invalid)
|
Vammainen
|
| Vaivastua, "Sanóvat ette se tekke keveämän luonnon hevóselle sokkeri, ette se ei niinku vaivasu siitä kovásta ajósta". | Tröttna
Socker piggar upp hästen |
|
| Vajottaa"Ja sompia tehtü vittasta ettei vaiota". | Bär inte. Skidstavens kringla gjordes av vide | Upota, Painua, Vajota |
| Vakainen, "Epävakánen
silta; tohtiko aiiâ?
"Küllä se suomenkieli on vakásempi" (kuin ruotsi, puhua, turvallisempi, paremmin osaa). Kompelusvaara 1931. "Mutta tämä külä´se´on melken vakánen ollu nîstä (etelän) vikátheista" (niitä on tuskin yhtään ollut). "Loimi eli raanu, vahvaksi kuottu, karvalangoista, loimivüölä ümpäri, soljela kiini. Se on krouvista langasta tiuhtala kuottu kokó levéä 3-4 tuumaa vakasesti" (varmasti). Kompelusvaara 1930. |
Pålitlig
|
Luotettava
|
| Vakinainen, "Vakínhainen käümäpaikka mulla tuo Juhánan tupá". | Har som vana
|
Tottunut
|
| Vakkakori, "Mie menen
Jalmarhiin, nouan vakkakorín. Pärheistä. On se kansiki joskus
vakkakoríssa, ja kripá vain aina". Täräntö 1930.
"Pintapuusta valmistetty rasia". Alatornio Arpela 1929. |
Flätad handkorg
|
|
| Vakoa, "Sielä Alákainhûla...se
vaóthân joká tünnüri" (onko tervankusi tarkkaan otettu pois).
"Sitte pathaan siitä käsílä, ja vaóthaan vielä kaikki kaulustat ja liittinnit, onko vaatheet vantheissa, ja jos on likápriimuja, niihin hierothaan saipuaa". "Se kirjassa sanóthan ette aina kun lähtee ajáhman se vakóa visústi ette se fieteri on pohjhaan asti". Täräntö 1939. |
Undersöka
|
Tarkastaa, Tutkia
|
| Vaksi, "Vaksila mie nuorâ olén pühkinü". | Vax | Vaha |
| Vaksineeraaja, "Pârmuskat ja tohtorit. Vemperi se´oli ioká käví, mies Paiálasta". | Vaccinera
|
Rokottaja, Rokottaa
|
| Vala, "No mié en vain panís koiraanikhan valále ette ne ei olé huoranhee, hännästä tempaisin senki takásin". | Ed
|
Vala
|
| Valaa, "Oléks valánut kûlia io?". "Takássa sítä´valéthin, sulátethîn ia horuskûn sitte plüiiü". Täräntö 1931. | Gjuta (blykulor)
|
Valaa
|
| Valheus, "Valheuksela ne vievä juokallhet". | Osanning | Perättömyys, Valhe |
| Valitsija, "Jos tyttö ei huoli hyvistäkään kotijoista, ja kuitenkin lopuksi saa tyytyä mitättömään, sanotaan: "No lû se tullê lihân valittiialle". | Väljer
Ordspråk |
Valita
|
| Valjastaa, "Panna neuvot poron pääle". Ylitornio Lohijärvi 1929. | Lasta börda på renens rygg | Kuormata, Lastata |
| Valjeta, "Âmu valkenê". | Gryning | Sarastus |
| Valkaista, "Kûsiparkki se
valkasê nahán, vuán (vuodan) oikhen valkeaksi ia finiksi"
(kauniiksi). Jukkasjärvi 14/5 1935.
"Vâtetta tâs, tuota valkasematonta liina tai mitä´oli kotona /osto/ /kuóttu/ valkesemotomista langoista, valkastu kevväilä lumén alla. Mâlis - tai huhtikûssa ku se alkâ suvémhan, se panhân levítethän vâte luméle ja luohân lunta päle, puoli meteriä vahvalta, tai nîn sitte ku se sullâ ja külmettü sielä, se valkenê. Sitte virútethan. Jollekki rihmalet kuivamhân, vielä se valkenê sînäki". |
Bleker
Blekningskonst
|
Valkaista
|
| Valkama, "Veneen maihinlaskupaikka". | Båtplats (lägerplats för fiskare) | |
| Valkea, "...sitúa valkealla
rullalangala pensikhon (manalaiset).
"Valkea kun petäiä" (oli kuolmansairas mies kasvoiltaan). Svappavaara 12/9 1933. ""...ku oli piméä âmu. Êläkäüpä vei soittoa (páresoihtua, ruumiin) kantaiain êssä...mûtta ei valkealla päivällä soittoa...". Täräntö Kainulasjärvi 13/6 1935. |
Vit
Snöra fast med en vit tråd vålnaderna
Fackelbärare gick före kistan
|
Valkoinen
|
| Valkea, "Pitäs tehä´valkea". Muonio, Kätkäsuanto kes. 1929. | Eld (göra upp eld) | Tuli |
| Valkeakoskelo | Storskrake | Isokoskelo |
| Valkeasiipi,Kolså, "Se on isó lintu. Sillä on siiven mukát valkeat ja koirhâla musta höühen ja nokán pä punánen. Nâras harmaia ja sîven mukát valkeat. Lihá on enämpi väkevä". | Svärta
|
Pilkkasiipi
|
| Valkko, "Sanotaan valkean tai vaaleankin poron olevan huonompi kestämään kuin tumma, varsinkin kevätvoimattomuuden aikana". | Vit eller vitspräcklig ren
Mindre uthållig som dragren |
|
| Vallapihka, "Pehmeä kuusen pihka, juuri tihkuva, tuoreesta haavasta. Vallapihka valóa pilkasta parkin pälle, fini, kaikhîn pehmein, ei sitä´sâta purra" "Käytetään pihkavoiteen ja - laastarin valmistukseen (ploosteriksi ja keitethäänki)". | Grankåda
Användes bl.a. som läkemedel (plåster)
|
|
| Vallaton, "Jos vaimo vallat ottâ, se sanóthân " housut ottanhên mieheltä, aivan vallaton mies". | Toffelhjälte
|
|
| Vallihaukka, "Valli- ja tunturihaukka, sinertävä sölän päältä. Piekana vähän isompi". Enontekiö Hetta 1929. | Vråk
|
|
| Valma, "Ohut, poimiinen ja pehmeä nahka eläimen jalantyvien välissä". Kolari Sieppijärvi 1929. | Tunn skinn på insidan av benet stomme på djuren | |
| Valota, "Ja jokú (maahiainen) kerran navétan alta kansa valittanu ette "kusi vaoâ heä´n pöüän päle". No se oli hätünü sîrtä navetan". Masunti 17/8 1936. | Rinner
Vålnaderna klagade och ladugården måste flyttas |
|
| Vankka | Tjock | Paksu |
| Vankko, Yhtenäinen joukko, läjä. (Selma näki päätömiä manalaisia): "Nîn tuli nînku pilvi minúa vasthan niinku musta pimeä vankko matálalla mâssa". Kompelusvaara 3/1 -34. | Hop
Ser vålnader komma emot
|
Joukko
|
| Vannoa (Kiehki-noita kehotti Ollia noidaksi pyrkijää, sanoutumaan irti Jumalasta, raamattua polkien) "Jos vannot sen et minhên küttiä tarvitte" (vaan osaat lentäkin). | Gå i ed
|
|
| Vanne, "Jos se iässä on nürkkä (pilvi) ja länthen loiva se tullee alhalta tuuli". "Mutta pohjasesta jos toisin käsin menevä pilvivanthet, ku se vanttaa taivas, raitoo" | Vädertecken
|
Vala
|
| Vapa,
Ohut seiväs. (Verkkorakon päisä) "Vavát sitte ensimäisessä
ja vîmisessä avénossa, pohiassa, ia nîssä verkko mukásta
kîni". (Launi tehdään) "Mathele vapá pohihan kîni, sîhen
süöttärihma ia..."
"Haukia nîtä vavoila püthään, se rantoia müöten uipi. Neliän mêterin pitúkainen vapá koiiua, raitâ eli hâpâ. Sîhen panhân lanka pähän, tapsiksi sanóthân, 3 ja 4 sültä. ½ künärän pähän sîtä vaván pästä reifîn panhân koiiuhârukka ja kierethän sen ümpäri 8 mêteriä reiviä, halásthân sitä hârukan pätä ja sitä löüsäle se reivi ette se juoksê sitte ku kalá süö. Puoli künärä pohiasta ülös, jänkkärannoile eli mihin sen vávan". Jellivaara, Vettaäsjärvi 1939 (1931). "Verkoilla ne kyllä pyytää talvella jään alta siikakalaa. Useampi avento peräkkäin. Verkko jään alle. Salko (saukko), jolla "uitetaan". "Vapa", johon verkko kiinnitetään, kumpaankin päähän". Muonio N. Valonen, 1950. |
Smalare lång stång som man tex. fäster
nätbörjan i.
Gäddfångst anordning
|
|
| Vappaisti | Du får vara här utan rädsla | |
| Vapalintu, "Vapálintu se panhân pitkän vaván pähän, pitkä keppi pohiân ja toinen pä linnun rintapästä läpi...". "Tai vapálauvan pälä linnut vaván pässä aina, kullaki hänén reikänsä ja lauvan toisessa pässä ripparihma ja kivi. Vissiä sorttia nîtä on jotka tulévat vaphoin istumhan: Kolså, merilintu, alli, kappa ja tukkasortti ja sitte vielä isó valkea lehmäkóskelo ja sotka". | Vettar.
Lockfåglar gjorda av trä användes vid sjöfågeljakt på våren
|
|
| Vapaus, "Mie oon käsittäny vaphauen jo kolmekkymmentä vuotta sitte" (tullut uskovaiseksi). Ylitornio kes 1924. | Frihet (blivit troende)
|
Vapaus
|
| Vappu, "Jos vapun päivänä on pohianen se tullê huono lüpsükesä´". | Valborgsmässoafton
Klimattecken |
Vappu
|
| Vapriiki, "Net vain on faprîkit net püssüfaprîkit ioissa nuoita haulia (haulikoita) ia mauseria on tahtü". "Kûlia sâpi kivärhin haprîkistaki...". Vittanki 1932-34. | Fabrik
Vapenfabrik
|
Tehdas
|
| Vapeila | Nät hängda på tork | Kuivata verkkoia |
| Vara, "Rautavara on semmonen, että sillä piirthään hirtheen se priimu, ne priimut, kaks, joita müön vará, se naaras, hakáthaan kirfheelä, ensim pük´älthään pitkin päin ja sitte vasta kesken kautta, samála kehä´kirfheelä". | Verktyg som användes vid timmring med vilken
man ristar spår.
|
|
| Varraa, "Met söime sitä´varraa ette met sitte lähémä kotía". | Tillräckligt (försåg sig) | Riittävä |
| Varaantua, Päästä varoihinsa.
"Ku mie tässä vielä vähä´n varrainun ni mie sen ku aielen
sinísillä suittila".
"Varákhailla vaskisâvit" "Se olí varámies, vaikka se jätkänä kulki, sill´olí kalúa joká sortista" |
Få mera råd (bemedlad)
|
Varakas,Rikkaus, Runsaus
|
| Varahärkä, "Poro joka irtaimena juosten kulkee raitojen lähettyvillä ja valjastetaan vuorostaan raitohäräksi, kun entinen väsyy; tavallisesti varahärkiä ajetaan, laidistetaan, tokkana so. laumana raitojen edellä, mutta jotkut aina juoksevat omaa tietäntä raitojen sivuilla". Vittanki 12/9 1933. | Dragren (som hålles i reserv vid raiden)
|
Porohärkä
|
| Varas, "se oli uksi
lapinpolisi ottamassa pislakhin nitä sen varaskurenoita" (Heikin
varastamia poronruumita).
(Noita pidättää varkaan) "Se tuo oliki nii hillimätöin tuo pîka ette meni ja otti ühén pellavaknipun (Saitta-Jaakon markkina) - kuorman pältä. Se jäiki sîhen kîni, ei pässü paikalta mihínkhän, ja sill´olí vielä pärés soitto toisessa käéssä. Kohta poltti käténsä, mutta se tullê sitte Saittajâko porthaile ja sannô: "Mitäs sielä seisot?" "Mené pois sîtä mutta älä toisti mené koskemhan Saittaiâkon neovhoin!" (tavaroihin). Sillä se päsi pîka irti sîtä". "Varkhâlle ennen annettu raipat selkhän, pôlhân nostettu ettei iûri jalát mâhan koske". Masunti 17/8 1936. "Venäläinen kulki tietä müön ja hûsi toisele: "Mitä sie kannat" (oli varrâs se toinen). Sanó hän "Ette kantâ jänístä". No mustapa se on veikkosen. Varrâs sanó ette "palómaita männun veikkosen". No sorkappa sill´on veikkosen. Käpüteitä käünün veikkosen - en mie muista ette olís enä´mpä". Täräntö E. Tiesmaa kes. 1935. |
Tjuv (Rentjuv)
Spåmannen håller fast tjuven
Spöstraff för tjuv
Rysk vandringsman
|
Varas
|
| Varashevonen, "Varáshevósella
kallokat ialássa".
|
Hästtjuv
Satte skinnskor på hästens hovar |
|
| Vaarila (Pitänü) | Hålla reda på | |
| Varata, Varoittaa. "Ja
marhiân lätiessä äiti varánu siunâmhan mât ja mäthät ettei
kärmet pistä". "Varási minúa ette ei mennä".
"Petti vainale sitte tuli Anteruksen Jussa (vainaja) tuohukselle varrâmhan ette antâ hälle rauhan. Hän olí pilkanu ennen". Vittangi, Parakka 1932. |
Varna
Välsignade bärplockaren
Den avlidne uppenbarade sig
|
Vaaroittaa
|
| Varota, "Misson kuoppa siin
on rauvat, misson reikä siin on ansa, niin se varási hänén poikka
jänis".
"Lappalainen varótti Jussa-Pekka samásta kohtalosta ku hänélä ittelä oli ollu ette Ruosni raukka sen mürkütti". Kainulasjärvi 30/11 1938. |
Varna
Blivit förgiftad
|
Varoita
|
| Varpa, "Koiiu on varvala ku se on varistanu lehtensä". "Mettä oli vielä varvala" (keväällä lehdetön). | Löven har fallit från träden
|
|
| Varpaankurkku, "Varphânkurkku katkenu, sîhen panthân tervâ ia villalanka solmethân ûmpäri". | Tåfäste
Botemedel (behandling) |
|
| Varppeet, Veneen varalaidat; pidetään koskissa ja nenävarphet. Ne on varana ku kovhin koskhin tulhan". "Varphêt samánarfhósesta pûsta ku laiiat, ette âllon vain suoiâ, sen irtivên". "Sisäpuolelta ne tartutethan parthassen pienilä nauloila". Jukkasjärvi 14/5 1935. | Extra sidoskydd för båten vid färd i starka
forsar
|
|
| Varpu, "Lehtikimppu se heitethään karsinhaan hajále, sitten otéthaan varvut pois". | Ris (Lövris)
|
Varpu, Risu
|
| Varaus, "Ei saa sormela viisata kaarta, se mätä´nee sormi. Se olí varáus". Kompelusvaara 1939 (1930). | Ej teckna med fingret på kartan (fingret kunde
ruttna)
|
|
| Variksenmarja, "Kullä niitä kläpít süövät". | Kråkbär | |
| Varistaa | Tappa | Pudottaa |
| Varjella | Skydda ,Välsigna | Suojata, Suojella, Siunata |
| Varkaisin | Göra något hemligt | Salaa |
| Varmahtaa | Bli skrämd | Pelästyttää, Säikähtää |
| Varmistaa | Ge sitt stöd, Stödja | Tukea, Kannattaa |
| Varsi, Joen varrela. | Bäckmynning | |
| Varsin, "Nee olit ennen usiamman viikon. Jokka pisimphään pyysi, tuli heti jäiden sulattus, ja viipyi heinäntekoon saakka. Varsin jo heinänteon jälkeen heti takaisin järvelle".(kop. nuotta). Muonio N. Valonen, 1950. | Genast
Började att dra not så fort isen släppte
|
Heti
|
| Vartalo, "Ei muota murkinaksi eikä varsi vâtheksi". "Se ei pelkkä kauneus köyhää elätä". | Figur, Gestalt
|
Vartalo
|
| Vartia, "Kuolheila on haltiat ja puila vartiat, sano äiiäfari". | Skyddshelgon | Suojeluspyyimys |
| Vartijaenkeli, "Sen jälkhên (mukaan) ku heä´n vartiaenkelit lähénevät heitä niin sen verran ikä´lühénê". | Skyddsängel
|
Suojelusenkeli
|
| Varustaa, "Ottaa pannu mukaan"! | Förse sig med | Varustaa |
| Vasikoitsema-aika, "Tavallisesti toukokuu. Erkkin päivän (18/5) kahta puolta se on kihkein vasíkoittemus aika. Ennen on paimenetto hirfhât erínänsä vâemista vasíkoittema-aikana. | Renens kalvningstid
|
|
| Vasiten | Med flit, För skojs skull | Tahallaan |
| Vasittu, "Tuola Kainulasjärvessäki on juuri vasittu äijä joká niitä ilmoja tietää kattoa". | Särskild, Speciell
Väderspåman |
Erityinen
|
| Vaski, "Mutta malmi se vielä
vuoressa on, vaskia ia...mutta se´ei ennen olé sâtettu kultâ vaskesta
eróttâ". "Tässä Krûivârassa aivan vaski".
"Sitte Särkirovássa vaskimalmia".
"Sielä Vittankiijovéssa üksi vaskipaikka (ollut n. 20-30 v. sitten) ja Leppäkoskessa (15 km Jukkasjärven kirkolta koilliseen) sulátettu, semmoiset hütät (ollet). Vielä muita vaskipaikkoja: Kuokkal-niminen tunturi Tornionjärven ylipääsä, Kopparåsenin aseman kohdalla; siellä on 20-30 v. sitten suoritettu koekaivauksia, muutei varsinaiseen kaivostyöhön ole ryhdytty". "Sjangeli-niminen tunturi 3 pel. Torniojärvestä lounaiseen, lähellä Norjan rajaa; siellä on suoritettu kaivauksia aina v:sta 1696 mailmansodan aikoihin, ei kuitenkaan yhtämittaisesti vaan ajoittain ja useampain yrittäjäin toimesta; nykyisin kaivosalue kuuluu valtiolle ja odottaa lähinnä parempia kulkuyhteyksiä. Samoin odottavat aikaansa Vaskivuoren kaivosalueet (ks. t.) "Vaskiraiiot menévät talvela sanóthin, vîskümmentä hevósta se´olí Pûlâkila, se hûthin aina, vaikka rauta se´olí jotá Köngäshen viethîn. Paikan tähén net vain hûthin".Svappavaara Masunti 17/8 1936. |
Koppar
Kopparfyndigheter
50 st polska hästar fraktade malmen till Kengis |
Kupari
|
| Vaskikaltti, "Kappale vaskea josta sulattimossa on saanut määrätyn kóon. "Ei olé vaskikalttia vietü Köngäshen, Enganthîn (on viety). Ks. kaltti. "Vaskikaltit Luongasjokéa Tôrnihôn (-jokkeen) ja Tôrniota álle Hâparannale, Salmele laivat tulhêt vasthân". | Kopparstycken
Frakt sätt av malm från gruvan
|
|
| Vaskikello, "Vaskikelloksi nimitettu uksi muori Männikössä (kielevä), ku se´olí sieltä" (Vaskivuoresta kotoisin). Kompelusvaara 29/7 1937. | Kopparkälla
Svappavaara = Vaskivuori |
|
| Vastahako, "Ku teräásheela loukkaa haavan ni samála asheela häätüü kivút ottaa, painaa ja lukéa vastahaón kümmenheen, kolme kertaa". | Botemedel (helbrägdar konst)
Även motvilja |
|
| Vastaleinen | Uppförsbacke | Ylämäki |
| Vastapäivä (Sananlaskun) "Se künsikhön iollón´rupi". | Motsols | |
| Vastata, Kaikua. "Ku
on niin káiea ilma, ette vârat vastâvat ku hûta tai veisâ, nin se
titä satteita".
"Ku on rakhaus keskenens ollu ja tullê heitto, se järkhen vastâ, herhmoin koskê se". |
Svarar. När ekot svara när man ropar så blir
det regn.
|
Vastata
|
| Vatkata, Viskata"Se oli entisenaikhainen muistelus ette se´olí üksi mies tuohuksella, mie uskon sé olí tuola Tôrnioijoéla ja se olí sitte kirkkomâ vieressä, rannala, ja se´olí sieltä hokémus sitte ja hûtanu ette "jokó ma vatkân jokó ma vatkân?" Toinen tuskaintu ku se tuota hokí rannasa eikä lakánu. Ja se sanó sitte hän ette:"No vatkâ ios sen päitä vatkaisit!" Ja sillon sé olí alkanu ihmisen päkalloia lentelemhän venhêssen". Täräntö 1930. | Kasta
De underjordiska kastade dödsskallar till båten
|
Heitää
|
| Vatsa, Käytetään
veresäilytys-astiana. (Heti teurastuksen jälkeen) "Luméla
hieruthan vattat, krüniluméssa potkithan, ja sitte haileassa vêssä
pesthän, ei kûmassa, se mennê tülhün (käpristyy) ja pallâ mûtoin.
Paikala se pesthän, ei sâ istua raponensa. Sitte kâthan veri sisále,
mâla varsin (heti).
Kahén külkilûn rakhun panhan ko´üksin ôn, ia toisela keéla piätethän alta. Sitte kurkula sióthan kîni tai langala, tikku pistethän vattan sûhun läpi ia sen ümpäri sióthan. Sitte kuivahan ulós, külmettymään orthen, katólen (!) krekuile. Vaikka kesä´n sâ olla, mutta saét ei sâ vain kastela, hurstisäkílä peitethän, ja raiskoilta (tuholinnuilta) verikuila. Suolatta vain. Kuivâ se nîn sîvosta ja ôrninkhin, kuivâ ja sulâ aina". Jukkasjärvi 14/5 1935. |
Mage (renmagen användes som blodbehållare)
|
Maha, Vatsa
|
| Vatsakuu, Vattakû. Vatsapaita: "Ku se on liháva sâpi sîtä rasúata, süöähän se titenki, makkaroitaki tehhãn". | Magsäckshinnan
|
Eläimen mahalaukkua ympäröivä rasvakerros
|
| Vatsanpolte, "Ja sitä´(kuumaa lautasta) polthêssenki on käütettü, vattanpolthêssen". "Tuskittain se vattanpolte on". Kompelusvaara 1932-34. | Maginfektion
|
|
| Vatsapuu, "Vatsan alta kulkeva poronvaljoiden osa, johon vuotturaiippa kiinnittyy. V. on useimmiten täytetty pehmikkeelä hankauksen lievutinuseksi". "Liekka se porón vattapû" (johon poron vetohihna on kiinnitetty). Enontekiö 15/9 1937. | Del till dragsele under renens mage
|
|
| Vatsaremmi, Hevosen valjaita: "Ennen piettü vattan alta vattavüö, vattaremmi". Kainulasjärvi 31/10 1938. | Magrem som tillhörde hästens dragsele
|
|
| Vattanahka, "Koira laukko meän jalkain välhiin, ja Iikka päästi niin kolon mölään, ja mie nauron niin että muula oli vattanahka kipeänä vielä monta päivää". | Magskinn
|
|
| Vattapaita | Hinnan runt tarmarna (magsäcken) | |
| Vatukka | Åkerbär | Mesimarja |
| Vaara, "Korkea metsäinen maa, kuin tunturi pienoiskoossa, usein paljaslakinen, melkein aina joltakin puoleltaan louhikko rinteinen". | Berg
|
Vuori (metsänpeittämä)
|
| Vaarin, "Mie olén pitä´nü vaarin, minne päin net on menheet". | Hållit reda på | |
| Vaate | Kläder, tyg | Vaatteet, Kangas |
| Vaukka, Onomaton, Viuhkaa. Arvoitus. "Kesä´n pannê viuhkâ vaukkâ, talven aitassa makkâ? (Vikáte). | Ordspråk
|
|
| Vaulsmakkara, Vaulomakkara. "Eläimen ohuihin suoliin, vauloihin, tehty verimakkara. Nimitys käytetty erotukseksi pylsyistä; (vaulomakkara on aivan sama kuin tav. makkara). Korpilompolo kes. 1929. | Blodkorv gjort i tunntarmar
|
|
| Vaunutie, "Entisen Masunnin pruukin käydessä raivattu kesätie, Masunnilta Torniojokeen. Köngäshên nitä´on kulietettu (rautoja). Se on ollut tieki nîllä, vis neliänestä (12,5 km), poikki Tornihôn, vaunutieksi käskettü, sillat sînä ia, nîn ette sâtethin aiiâ levät, vuomat ainaki välíssä". Masunti 17/8 1936. | Vagnväg (transport av järntackor)
|
|
| Vave, Vapheila. "Rannalle pystytetyt telineet, joille verkot ripustetaan kuivamaan". Kolari Sieppijärvi 1929. | Torkställning för nät
(Störar gjorda av björk sattes upp i rad) |
|
| Vedenämmä, "Iiskon isä oli kerran Pesosenjoen myllyllä käymässä. Oli kesäyö ja aivan valoisa. Joesta myllyn takaa nousi pitkähiuksinen nainen, tuli myllynmiehen luo ja alkoi hyväillä ja tahtoi tämän naimaan itseään. Mies ihmetteli, oli hyvillään, mutta kammostui ja pakeni (vrt. vedenhalti, emo.) Kainulasjärvi 31/10 1938. | Sjöjungfru (näcken)
|
|
| Vedättää, "Rautiot nolí vasítut püssürautiot, joila käüthiin veä´ttämässä püssüt, se suurenthiin luojirreikää; sanóthin sitä´perkaamiseksiki". Täräntö 1939 (1931). | Borra upp bössan
|
|
| Veikka, "Lyöda veikkaa" (vetoa). Kolari Sieppijärvi 1929. | Slå vad | Vedonlyönti |
| Veikki, Kylännimi. Veikin
asutuksesta kertoo Antti: "Pirttivuopio se on oikea
hänén niménsä Veikin. Ruottalainen se´on ollu Iellivârasta
Veikin Nilsi, ja Jussa ia Marttîni ja Heikki
(Nilsin veljet) iotka nîtten isä tuoi Kalávuopihoin ja itte meni
keinhonsa. Marttînin se viei Tsoutsasjärfhen ja Heikki on
jänü Iellivâhrân. Küllä se titenki on neliäs polvi matkassa
(nyt elämässä). Mû kansa se on lapín lähtöä..
Ja se´oli se Nilsi nainu ruottalaisen ämmän iolla´oli kolme lasta. Ja net tulhin hourupäiseksi kaikki, ja kuolhin. Täüsiksi ne vain tulhin" (etivät kyllä tulla täysikasvuisiksi). Toinen velí vain, sillä olí lapsia, vishin neliä. Ja ne poiát nainhet ia nîtten poikain tüttärillä io lapset, râfhakki, mutámat Killimessa ia mutámat Kierunassa ia mutámat Nikkahéssa ja. Sînäki Vuopiossaki (Pirtivuopiossa) ku kaivethin venhen täüsittäin (pyydettiin kalaa), ku ensin sâthin neuvot. Ja sitte sîtä pästhin (alkuun), ruokithin lappalaisile lehmiä ia nîstä sâthin vasíkoita, ja nîn tulhin lopúksi nîn isót kariat ette montakümmentä lehmä kummalakin" (veljellä oli). Puoltsa 12/9 1933. |
Pirtivuopio (lite om dess historia)
|
|
| Veikkonen, "Älä veikkosen henki sinne mene"! (Voi hyvänen aika!) | Förstärkningsord | |
| Veres | Färsk | Tuore |
| Veisaaja, ("Ruumista
kuolinhuoneesta rüheen kanettaessa ja samoin hautaussaattoon asetuttaessa
piti olla veisaiat eli lukkarit, miehet, kaks aina, raskas se on üksin").
"Se on joukhaisen veisusta tullut kristitüksiki ihmisiä" (saanut herätyksen joutsenen laulusta). "Se´olí ollu nînku enkelitten ãni". Parakka 3/1 1934. |
Sångare som sjöng psalmer
Blev troende efter att de hört svanornas sång
|
Laulaja
|
| Veitalisporo, Irtaalleen laskettu poro. "Veitalisporoja on lakattu hoitamasta kevälä". Muonio 15/9 1937. | Lössläppt ren
|
|
| Veisto, Veistää. Muovata kirveelä puuta halutun muotoiseksi. (Tynnyrin laitoja tehtäessä) "Se on vasittu laiianveistopölkkü iossa veistethän...lalvan puolesta se aléthan veistämhän, sîtä päin josta on rauta halássu...summila se kouru veistethän". Kainulasjärvi 11/9 1935. | Timmermannen gör spår i timret med yxa
Tillverkning av sidobräder till tunna
|
|
| Veitalla | Renarna springer i frihet utan kontroll | |
| Veitti, "Usein kotitekoa, terät lannan rautiolta ostetut. Yhdysosana: "Iso- ja pikkuveitti" jotka molemmat riippuvat miesten vyössä, iso jopa 50 cm kin pitkä, teurastusveitti; Pieni, tavallisen puukon mittainen, syömä ja työveitti. | Kniv
|
Veitsi, Puuko
|
| Veivikkä, Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. | Forell | Purotaimen |
| Veivitahko, Kammista väänettävät. "Jos häätüü veivitahkhoon viä´vikáthêen tai mûn se laskethan". | Slip som vevades för hand
|
|
| Velho, "No velho kokónansa
olis semmonen noita ku Môses oli". "No io sau
velhoo sûreen hirven...
""Neon velhot jättiläismiehet, ei net otá pieniä miehiä Kierúnhaan" (poliisiksi). Täräntö 1939 (1930). " Ja niitä on niinki velhoja käärmheitä, tuoki Keskitalón Juhá vaina olí nähnü ku se olí Kurkkionsiuvussa ongela Erkin kansa, monta puun välíä olí ollu ja ei toista päätä näkünü. Sitä´jos aikoo tappaa, sen häätüü ampua, muuten se raaolansa roiskii ihmisen, kostaa. Üksi se´olí puuhun kiivenü üksi mies ja sieltä ampunu. Ja niin olí roiskinu ette parkin monésta puusta irti". Kompelusvaara 1939 (ker. 1931). |
Enorm
|
Valtava
|
| Velli, Ruokalaji: "Veteen tai
maitoon jauhoista, suoloista ja erilaisista höystöistä keitetty
sakealainen keitto; lapin eli lihavelliin pannaan lihaa - mieluimmin
kuivaalihaa - ja riisi- tai kauraryynejä, joku panee perunoitakin;
ryynivelli on erilaisista suurimoista maitoon keitetty (usein höystöksi
rusinoita ja sokeria tai siireppia; sellaisena se on tavallisin
pitruoka". Vittanki 12/9 1933.
"Keittoruoka; valmistetaan arkisin vedestä, jauhoista ja suolasta 1. Pyhäisinä tai muutenkin puuttettomina aikoina maidosta ". Tai piimästä. Höysteksi käytetään lihaa /kalaa /luita tms. Esim. luuvelli: "Ja luutaki keitimä nîn kauvoin ette kulúthin liemen päälä niinku kût (rasvat). Silin läpí láskethin liemen, ja sîhen vähä´n ohrajauhoia ja jos oli maitoa. Se olí lûvelli sitte". "Tämä oli huonojen vuosien ruokaa, samoin seuraavalla tavalla valmistettu: "Nauhrîn kâlet hakkelimma fîniksi ia keitimä pehmeäksi, sîtä valótettu kuivaksi ettei vesínoppâ, sitte hakélthin. Sitte sîhen maitoa tai pîmää seuhran, se oli sitte kasthêna nîle huonoile leivile". "Ja juomu olí vielä parémi". "Mäkäröitä ko´olí tullu vellikattilhan, varsin (heti) oli velli ninku rouko (välly)...makéat net on mutta vaivaset velli kumppanit". Parakka 12/9 1933. |
Soppa
Nödårs mat
|
Keitto
|
| Veltata, "Noin 100 v. sitten vielä maa käänettiin vain lapiolla. Sitten tuli puuveltta, sitten sahra, sitten veltta, sitten osto-aura eli pluuvi, n. 20 v. sitten". Erheikki 31/8 1938. | Plöja
|
Kyntää
|
| Venepuu, "Veneen rakennusaineeksi käytetty puu. Honka ei halkeimiensa tähden kelpaa. Ja hâvassa tahtô olla aina onsi. Mäntüpû se´ei lahó nîn pahón ku kûsi, mutta kûsi se´on kevéä". "Emäksi iso mänty, laidoiksi pitkiä, rakaisia, oksattomia, terävälatvaisia mäntyjä". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Båtträ (träslag som det var bäst att göra
båten av)
(Här finns en fullständig beskrivning på båttillverkning i mikrofilmen)
|
Vene
|
| Venkoilla, Mutkistella, Kieroilla, Vilpistellä. "Älä venkoile!" Ku jonku asíán kans, ei sanós suohrânsa. Kompelusvara 30/8 1937. | Slingrar sig (säger ej rakt ut)
|
|
| Vennu | Töjs ut | |
| Ventää, Härkä vennethän
esimerkiksi süsküllä.
"Taloleiset tav. syksyllä saathaan veto- ja ajohärrät kesomaks ko net ventävät niitä". "Kun on lunta tullu niin vahvaksi, ette porot pysyvät kiellerossá niin ventämä yhtenssä "härkätokka". Enontekiö L. I. Itkonen !914-26. (-30). |
Binda fast ett djur tex. till bete
Drag och körselhärkarna tämjdes först genom att de hölls fastbundna
|
|
| Venyä | Töjas ut | |
| Venyä, "Vasikka alkaa
venümhän, ku se on nuoska ja makaa ja ei juo".
"Venyminen on jonkinlainen vasikantauti: Eläin ei kasva eikä voimistu, ei jaksa nousta jaloilleen ja riutuu lopulta kuoliaaksi. Varokeinona venymistä vastaan pidetään kastamista: "Ku vasíkkâ aléthii iuothan se pûkupista ensi kerran pití antâ maitoa. Sitte lüöthin kolmek kertâ päähän, sillä kupíla". Kompelusvaara 3/1 1934. |
Drar sig (kommer ej upp)
Nyfödd kalv kommer sig inte på benen (botemedel)
|
|
| Venäjänlehti | Tuggtobak | Puretubakka |
| Veres, "Ei voita ennen saatu joka aterialla. Sillon ku kirnuthiin, se emäntä jako aina verestä voita jokhaiselle leivän pääle, ja verestä kirnupiimää". "Muuten sitä sai vain maitovellin kansa, ja kakkojen kastheena, ja mettässä joka ruan kansa, ja pühäaamuna, sillon se oliki maitovelli". Kompelusvaara 1939 (1931) | Färsk
Smörkärning Smör fick man bara vid speciella tillfällen
|
Tuore, Uusi
|
| Veres jälki | Färska spår | Tuoreet |
| Veri, "Poron veri
käytetään tarkoin ruuaksi: "Verén tehhän makkaroiksi, tai
verileiviksi..." (Ks. kakko). Sen voi käyttää joko tuoreeltaan tai
jäädytettynä verivatsassa. Vatta (rapamaha) se käänthän nurin
ia sîhen panhan veri. Silloin se panhan külmettümhän, langala tai
tikula kîni. Se on sitte verívatta"
"Tai, jos edellämainittu, jäätynyt verivatsa vielä kuivataan. Se (veri) mikä´kuivathan sîhen panhan vähä´n suolâ. (Tarvittaessa se jauhetaan): "Tehhään vên kans taikinaksi ja sitte kakoiksi, ja veríplättiä tehhään. Porónveréstä ia jauhosta koirale velliä keitethän...". "(Teurastettaessa) verí kokkoitû sinne tühiään onthên jossa süän on". Jukkasjärvi kes. 1929. Vittanki 1932-34. "Veren säilyttäminen: "Poron (ja myöskin lehmän) veri jäädytetään ulkona jossakin astiassa; näin se säilyy koko talven". Muonio kes. 1929. "Ja veri püssäintü ku lukkê isä´meiiän kolhmen kerthan". (veri lakkaa juoksemasta haavasta). Svappavaara 12/9 1933. "Noidan voima on oikeastaan hänen veressään: "Jos sillä on semmonen luononomásûs veréssä nin se on veri sillä ninku mürkkü (väkevä). Ku se sûttûki toiselé ni se nousê sillä veri kováksi..." Eikä tarvitse siihen olla noitakaan, vaan sen voi tehdä kuka tahansa väkeväverinen ihminen". Parakka 3/1 1934. |
Blod (all blod togs till vara)
Blodstämmning
Spåmannens (kvinnans) kraft fanns i blodet
|
Veri
|
| Verenpysetytäiä,"Mieshenkilö, joka voi seisottaa verentulon: "Erkki se täälä on´parásta, ja Îsko se kansa on sitä tehnü, ja Koiiulehón Pekkâ se kansa sârnathan (muistellan). Täräntö 1931. | Blodstämmare
|
|
| Verikakko,, "Vereen
sekotetaan kuuta ja sotketaan jauhoja, niin ette tulee
kovakko taikina; tehdään pieniä kakkuja, jotka keitetään".
Jukkasjärvi kes. 1929.
"Veriruokaa: "Vereen lisätään vettä, siitä ja jauhoista tehdään vetelä taikina, johon pannaan suolaa ja välistä kryyniäkin"; leivotaan pieniä pyöreitä kakkuja (n. 10 cm läpimitaltaan), jotka keitêtään vedessä; syödään voissa ja keitinvedestä tehdyn liemen kanssa". kes. 1929. Korpilompolo "Ruokalaji: "Valmistetaan verellä sekoitetusta ohrajauhotaikinasta, uunissa tai avovalkealla paistaen". Vittanki 1932 - 34. "Vereen sevotethan ruisjauhoja paksuksi taikinaksi; siitä leivotaan pieniä kakkoja, jotka keitetään padassa vedessä; kun vesi padassa alkaa kiehua, pannaan kakot siihen (verikakkoa sanotaan haukkuna nimellä "kampauksi". kes. 1929 Ala-Tornio. "Verestä ja ruisjauhoista valmistesta taikinasta tehdään pyöreitä, pienen-puoleisia, ohuita kakkoja, jotka vedessä keitetään. Maustetaan pippurieen; syödään voirasoan kanssa". Uuno Hannula Ptk. 7/10 1914. |
Blodkakor (palt)
|
|
| Verikorva, "Sitten pistethin reikä ja sîhen plüiüpuikko, veríkorfhân, ette se reikä kasvo terfhêksi". Isokylä 31/8 1938. | Bly användes som botemedel till sår (inflamationer) | |
| Verileipä, "Pannukakko: "Veren sulatus ja suolaaminen, sitte vispathaan vähän jauhoja. Pannu voijelhaan kuula, sitte kaathaan siihen se suurusta ja kuuta leikothiin pääle. Sitte pesässä paistethiin niin ette se kohosi harjalensa. Ennen sitä sanothiin verileiväksi, Järvessä paistiksi". Kompelusvaara 1939 (1931). | Blodplättar (bröd)
|
|
| Verimaito, "Jos lehmälä oli tûmet (utareet) että se lüpsi verta, se pití viäk´kirkon ovvîn auki ollessa aiian varáseiphään reikhään, sen verimaiion". Isokylä 31/8 1938. | Blod blandat i mjölken
Botemedel
|
|
| Verimakkara (recept
också i slutet av ordlistan)
"Verimakkara tehhään peräsuolhén. Sînä on üks kolmas osa vettä. Loput on verta ja talia (kuuta) ja ruisjauhoja. Ku se paisu pannan vain kaks kolmas ossâ täüthên". Ylitornio Erkki Tiesmaa 15/9 1937. "Eläimen suolet käännetään nurin, niitä poljetaan lumessa ja luudalla raaputetaan enin lika pois, sitten huuhdotaan hyvin kylmällä vedessä vetämällä suolia monta kerta käden läpi; Suurus valmistetaan niin ette vereen panntaan hiukan vettä ja sitten hienoksi leikattua kuuta (eläimen rasvaa), suola, pippuria ja löökiä". Jotkut panevat leumiuoitakin; Lopuksi sekotetaan ruis - ja vähän nisujauhoja, niin ette tulee sakean velli vahvuinen seos". "Tämä ajetaan suoliin suppinlon avulla; makkarat pannan tikulla päistä kiini ja yhdistetään samalla ne reulaiksi; ne keitetään ja syödään joko sekaisinaan (heti keittämisen jälkeen) tai paistettuina. Näitä makkaroita sanot. myös vaulomakkaroiksi (ks. vaulo) Korpilompolo kes. 1929. |
Av renblod (eller nötdjur)och tarmar gjort korv
|
|
| Verimalmi, "Sitte Tanélivârassa on verimalmi joká ku poráthan reikä se tullê vesi nînku veri punáseksi. Sîn´ei olé vähhääkhän magnêttia, eikä sîtä kompassi välítä. No sîtä tullê hüvä´rauta, vasíten hüvä´". "Jos sattû löütäää semmosen verímalmin iok´on aukihella, iot´ei kompassi veä". Svappavaara 17/8 1936. | Blodmalm (vid borrning färgas vattnet röd)
|
|
| Verka, "Täysivillainen nelivartinen, musta tai kirkkanvärinen, riipuen siitä, käytettiinkö se puvuksi vai karvakenkäin verotukseen". | Mera bearbetad flerfärgad vadmal
|
Kangaslaji
|
| Verkonlauta, "Ennen ollet aivan puusta kohot (verkonlauta). Sama malli kuin nykyisinkin. Lautaan pani itte kukin talo puumerkkinsä: Jos se lähti irti, tunsi omansa. Tavallisesti joka lauassa oli puumerki ja vuosiluku. 1700-luvun numeroita näkyi vielä hiljan. 1800 oli tavallisin vuosiluku". Ylitornio N. Valonen, 1950. | Nätflöte av trä som hade ägarens bomärke
|
|
| Vero, (Maksettava) "Tienastista ja mûsta krûnule ia pithääle". "Püütöjärvestä ja - mâsta mie hääün verón maksâ". Parakka 13/4 1934. | Skatt
|
Vero
|
| Veroinen, "Koko kesän ajan vuorolaan talot kävivät, "isoveroset" ja "pikkuveroset" eri päivinä, siikakalastusta. "Pannaan päiviin pyytö". (Kop. kenttä). Karunki N. Valonen, 1950. | Skattebetalare
|
|
| Vesa, "Mie olén vesánu niitttüä; sen tarttee vesáta ku ne tuléva pensikoksi, vesát isä´näksi, niinku tässäki Keskitalóssa, ei olé ku semmosia uittoja vain, penssain välíssä". Kompelusvaara 1939 (1931). | Efter tex. röjning uppstickande nya skott av
lövträd
|
Vesa
|
| Vesi, Kun vesi on mennyt haavaan,
se otéthan rannalta vesíkivi ia painethan ja tarvitaan sen parannustaikaan sanat: "Tuli nuorin tüttäristä,
vesi vanhin velieksistä, otá okkés veä´väkkês, kivúle kivún
vâiale vâian, ihmisen ihó terfhêks!". Kolme kertâ sillä
painethan sitä hâvâ. Svappavaara 17/8 1936.
"Oltas vain ku vesi ûvessa venhêssä"; vân onko sulla nevvoissa varrâ ei se lajhinnûten käü" (60 v. nainen ehdotta rikkaalle 80 v.). Täräntö E. Tiesmaa kes. 1935. "Maiáva teké ittelens huonhen vetén sisäle". "Ven haltiat net on kaikhin voimalisémat; no kun ei sînä pâlli (olla) ihminen ellä vêssä". Svappavaara 12/9 1933. "Sinä on nîn pehmeä vesí ette se´ei kanna, aivan honto" (kiven alla koskessa). Vittanki 12/9 1933 "Vesíkâri (sateen) sammakonki vettä saétîhlen pilfhên". "Ku´ottâ ühéksän pûnkarpua (kuoren pintaa) ja keittää ja sillä vêlä pessê..."(rupia). Parakka 13/4 1934. |
Vatten
Helbrägdarramsa
Näcken i vattnet
Boteläkemedel för vårtor |
Vesi
|
| Vesiarkku, "Tukeille koskeen johteeksi asetettu kivi tai puuarkku. Jos se on sopimaton se reisu johón net menévät, nin suistâ net toishên sûnthân". Täräntö, Kompelusvaara 1930. | Vattenkista (kännemärke som ger tur i svåra
forsar)
|
|
| Vesihevonen, "Vesihevónen perä´ssä" kun kovásti sauvothaan". | Vattenhäst | |
| Vesikaari, "Sateenkaari; se tietää, aina vuotta myöten, milloin poutailmoja, milloin sadetta. Tullê isómpi saé jos on toinen kâri". Täräntö 1930. | Regnbåge (vet kommande väder)
|
|
| Vesikaivo, "Jos nuokkû, (sanotaan): "Meil´on vesíkaivo, ei tarttek kattoak kaivonsîiâ". Kompelusvaara 31/3 1938. | Vattenbrunn
|
|
| Vesikalvo, Vedenpinta: "Näüskeli se sînä vesíkalvossa ia tâs katósi (jokin esine veden pinnalla vuoroin ja vuoroin painuksissa). | Syns bara ibland över vattenytan
|
|
| Vesikatto, "Tuohikatto on
joskus vesíkattona vieläki, ennen se on ollu ülheinen; nüt on lauta-
ja pärekkatót".
"Joissaki saunoissa on vain trossikatto, eikä vesíkattoa. Se on haláspuoliskoista pinnan puoli alle, sitte ehkä tuohia, sitte multaa ja turpheita päälä". Täräntö 1939 (1931). |
Vattentak
|
|
| Vesikelkka, "Vesíkelkka,
ühéstä pûsta jalás, sînä hammas, tehtü lülü-männüstä jok´on
ollut käürä vähään. Sillä vedettü hevóselle vettä, ku talhîn ei
ollu ränniä". Ala Mäen Iiskon tekemä, n. 30 v. sitten
lankuista: "Pituus 45 tuuma, leveys 19 tuuma, korkeus 7 tuuma,
korvain korkeus maasta 19 tuuma. Jalakset ja ketarat yhtä puuta".
Osat: Jálas, hammas ja veike.
"Lykättävä kelkka, tehty hevosen reen malliin, mutta pieni ja takana tolpat, joista lykätään; voi lykätä myös saavin korvista, kun saavi on täysi. "Vesikelkassa ne ketáranjatkot...". Usein ne yhdistettään poikipuula. Kainulasjärvi 13/6 1935. |
Vattenkälke
|
|
| Vesikenkä, "Kenkä, joka pitää veden (ulkona); saadaan vuotakengästä, kun sitä kyllin kaun tervataan". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Skor som håller mot vatten
|
|
| Vesikesä, "Ku ampiaiset pûhun tekévät pesä´n, se sanóthan ette se tullê vesíkesä´. | Det blir en regnig sommar när getingarna bygger sitt bo i träden | |
| Vesikivi, "Jos sitte vesí mennee kätheen jostaki salhaisesta reijästä, sitä´painethan kolmela vesíkivélä, ja sanóthaan: "Vesi vanhin veljistä, tulí vanhin sisárista, vesí otá okhaat, ja vie vees väkheen". No tuo viká, maa, se on okás: Net kivét piit olla rantakivíä joitten ülí vesí läikküü, ja niilä painela, ja sitte panna sialensa takásin. Se on püörüttäminen". Jellivaara, Vettäsjärvi 1939 (1931). | Vattenstenar (användes som botemedel vid
helbrägdar konst)
|
|
| Vesikylpy, "Vesikülvüt ne on titenki olhêt nuot ku on pestü pâssa" (navettakodan padassa, kun ei ollut saunaa). Kompelusvaara 1932-34. | Vattentvätt (nötkreaturens kärl i ladugården användes som badbalja) | |
| Vesilintu"Vesílintuja lauttoila ja rauvoila püüethään kevälä. Risuista ja sammalista lautta, siihen piihloon rauvat, se net laukkovat siihen linnut ja niin jäävät". | Sjöfågel (jagas på våren)
|
|
| Vesimaa, "Jokin ihotauti, tulee vedestä, parannetaan katsomalla. (Lapin Rekinalla, Erkin Pietarin tyttärellä oli kasvoissa): "Kasúvet auki istui rei´ässä, ja vesi ja merkä valui nîn ette tippui vain sormista alle". (Mutta Olli paransi sen, vaikkei tohtori ollut voinut). Jukkasjärvi 14/5 1935. | Vattenjord
Helbrägdare botade hudsjukdom
|
|
| Vesimies, "Hüvä laskemhan venéttä ja aina sisä´lä virrankäünnistä". | Forsman (duktig båtförare som kände till forsarna) | |
| Vesinen, "Vesinen mâ se on Suomi".
"Ei nîtä (tervoja) ennää vesísin vîä kun pîlit on tullu". "Vesinen nauris se on makea, se vesi ja se sakoki, ku sitä krappa". Kainulasjärvi 30/11 1938. |
Vattnig
Tjärtunnorna börjar fraktas med fordon Vattniga rovor var bäst |
|
| Vesimylly, Arvoitus: "Silmästä süpi ja küliestä paskantâ?" (Vesimüllü). | Mjölkvarn som anlades i bäckforsarna | |
| Vesipaju, "Kun käärme on lehmää pistänyt, niin pitää vesipaju sitoa kykyseksi kaulaan. Toisen tidon mukaan vesipaju sitoa pistetyn kohdan ympäri". Kainulasjärvi 31/10 1938. | Vattenvide
Botemedel när ormen hade styckit korna
|
|
| Vesipassari, "Vesipassarilla kattothan ette hirret tulevat suohraan ja ette seinät eivät tulé toríle (kalthon), joka hirttä pruuvathaan, onko ne oikeassa hirret. Ennen se pruuvathiin luojilauvoila". Kompelusvaara 1939 (1931). | Vattenpass
|
Vesivaaka, Vatupassi
|
| Vesiperä, "Jos noutasa ei olut kaloja niin sanothîn ette se oli vesiperä". | Notdrag utan fisk | |
| Vesipiika, "Vesípiika kantaa veet ja korjaa sonnan, lüpsää toisena ja leipoo ja tekkee sisä´lä" (sisätyötä). | Tjänstepiga
|
|
| Vesiratas, sahan tai myllyn osa. (Köökin
talon härkinmylly, Rautajoessa): "Vesíratás puolitoista
meteriä läpi, sîvet, ainaki kakskümmentä (luvultaan), kaks korttelia
levéät. Kolme korttelia joká sîvenvälí. (Sipi) ühéstä levéästä
lauvasta, ja hulpa alísüriässä. Vähä´n allekäsín. (Ristin
muodostivat) vahvat plankut, kaks ristessä".
(Kehä eli ratas) bild. "Lühüistä plankuista". "Vesíratás, sînä sîvet, vähän kaltossa oikealle, jos ränni tulí vasémalta. (Rattaaseen) kurút hukúporilla hakáttu" (ette vesi paremmin otti siihen). Masunti 17/8 1936. |
Vattenhjul som drev bl.a. mjölkvarnen
|
|
| Vesiränni, "Kouru, jota pitkin vesi juoksee; esim. myllyyn, tai kaivolta navetan pathaan". | Vattenränne
|
|
| Vesisuoni, Veden kulkutie maan alla: "Paijulla sen löütä vesísuonen. Ei se veäk´kaikilla, tiesi vain miksi se´ei". "Sanoit ne ennen vanhân, ettei sitä´sâ veitellä leikata mûtta ku taittâ vân. Kuorimaton se pittä olla ja tuore. Sitte käshîn otéthân lalvat ja tüví jääpi ethênpäin. Ja käét polvissa kîni pittä marsia. Sitte se tüví kun taipû mâhan nin sînä on rohki vesísuoni". Kompelusvaara 1932-34. | Vattenåder
Konsten att hitta den
|
|
| Vesitolppa, "Jos seisoo vesítolppa vaarain välíssä nin se titä saétta varmasti". Kompelusvaara 1939 (1930). | Tecken som bådar regn
|
|
| Vesittää, "Vesíttä nîttüä" - avata padot isomasta joesta niitylle johtaviin kaivettuihin ojiin, niin ette vesi pääsee virtaamaan niitylle". | Öppna dämmningarna i bäcken så att vattnet översvämmade ängarna | |
| Vesivelli, "Veteen jauhoista
(ruis)ja suoloista keitetty nälkävuosien ruoka". "Heikko ja
laiha keitos, mikä tahansa".
"Küllä vesívellistä on saarnattu, jauhoja vetheen vispattu vain". "No en´mie olé vielä vesívelliä süönü enkä iltasetta maata pannu". Kompelusvaara 1930. |
Vattenvälling
Nödårs mat
|
|
| Vesmanni, "Kullä se on niin vesmanni (hyvä) matkimhaan kun se matkhaan pääsee ette küllä se kuolheenki naurattaa". Kompelusvaara 1939 (1930). | Bra på att härma andra
|
|
| Verta, Hyvä, Kelpoisa (jonkin toisen rinnalla) "Üksi ämmä se on tuossa ülípääsä ollu verîn sihen, mettänpeittämälehmäin päästämissên". Parakka 13/4 1934. | Jämförelse
Siare fick hem korna från skogen
|
Vertaus, Vertailu
|
| Vertyä, "Sen häätü nülkeä nin lahátun elläinen ettei katko verisuonia ettei verrü liha". Täräntö 1931. | Blodig (bli)
|
|
| Veräjä, "Hirven ansaa
asetettaessa tavallisesti joko valitaan veräjä tai tehdään se
erityiseen tarhaan; ks. ansa. Parakka 3/1 1934.
"Läpikulkupaikka aidassa. Osat: "2 tolppaa, joissa reiät, minkä läpi veräjäpuut (ulút) pistetään. "Veräiä tâs se missä veräiäpût on tolpanreiissä". Kompelusvaara 3/1 1934. "Veräjät täälä ennen olit ja krinnut olit vain pappilassa". Ylitornio kes. 1924. |
Grind (öppning i stängslet)
Älgen fångades med snara
|
Veräjä
|
| Vesipaikka, "Outaporo mennê kûmila, vuomile ja vesi paikoile..." | Vattning ställe | |
| Vesiperä | Utryck vid notdragning när det inte kom någon fisk | |
| Vetoaine, "Lääke, joka vetää märän pois haavasta; esim. pihkalaastari, piki vaskijauhojen kanssa eli rüssänsaipoasta ja sokkerista tehty vetolääke". | Läkemedel till sår och infektioner
|
|
| Vetomangilo,"Mankeli jossa on painona suuri kivilatikko; sitä vedetään rullain päällä edes takaisin". Kompelusvaara 31/8 1938. | Mangel (en stenlåda på rullar)
|
Mankeli
|
| Vetelä | Lös tex. smet | |
| Vettyä
|
Tex. låta träbåten ligga i vattnet så att den blir tät (Drar in vatten och sväller) | |
| Vettäslainen, Vettäsjärven kylän asukas. "Kööpeli, on Vettäslaisten kiróus..." "Vettäsläisten kirós vielä vittahousu..." Parakka 13/4 1934. | Vettäsjärvibo
Deras svordoms uttryck |
|
| Veturi, "Jos mie oiken muistan ni nit´on ollu ühéstä pûsta. Ja ennen vanhât vetännhêt nîlä lintuja mettistä, lumén aikana, hihtanhêt itte". Kainulasjärvi 13/6 1935. | Låg kälke (man drog bl.a. fångsten hem från
skogen med den)
|
|
| Vettä, (Verkokin)
"Iltapäivälä laskethan ja âmula vêthän". "Ku vêthän
ni se otéthan aivan huopamalla".
"Airoja ei sovi tehdä tylyisestä kuusesta". "Se lülü vetä, käührän ühtä mihin". "Mutta ios se pitkhän vettä (ennenkuin auringon saperta, tulee ukonilma). "Ruokatorvi...vêthän samála solhmen". Jukkasjärvi 12/9 1933. |
Dra upp näten
Bra rak gran användes som virke till årorna
Bådar åskväder Matstrupen tas av och knuts. |
|
| Vide, Vie "Se pakkassäälä on vieleä tuolta joká rupéa niin ihmishen, se on semmonen vié. | Kall svag vind vid kyligt väder | |
| Viedä, (Manalaiset pensaasta)
"...sen häätyy kirkhon vietä..." "..alttarin ethen vîä
ja sinne jättä".
"Kierunân vithän". Jukkasjärvi kes. 1929. |
Föras (vålnaderna måste föras till kyrkan)
Fördes till Kiruna |
|
| Viekastella, "Koettaa petoksella saada toista". "Viekastuksela sânut tüttären pauhloinsa". | Komma med falska förspeglingar | |
| Vilkasta | Ta en snabb titt (tex. i tidningen) | |
| Vieras, "Ei piótparáne jos
ei vierhât vähéne". "Kaks tappâ vierhâla: Tulla ja
lähteä". "Vieras istu pöüän päähän nînku olis talósta
sâmassa".
"Äiti vaina neuvo ette jos tullê vieras talhoon, sie piät sille jotáki varsin antâ, sitte ku se on sen nautinu, vaikka se´olís minkälainen lentävä noita sé ei ennä sulle mithän sâtat tehä´". Kainulasjärvi 31/8 1938. "Sielä meitä vierastethin, porónmaitoa panthîn kahvînki". |
Gäst
Ordspråk
Ge någonting åt gästen
|
|
| Vierkku, Estää vetohihnan kiertomista. | Leke; användes före fiskdrag så att linan ej blir uppsurrad | |
| Viero, "Tuntematon, Muukalainen, esim. poro, tai ulkomaalainen ihminen. Vrt. outo. "Olit iûri vierot mulle" (en tuntenut). | Okänd (tex. person)
|
Tuntematon
|
| Viero, Tapa, Tottumus. Esim. "Sill´on tällä Petterillä vanha viero semmonen ette se tekke toisen längen käyremmän kun toisen". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. (-30). | Har för vana
|
Tapa
|
| Vieski, "Vanha kaivospaikka, jossa porot ovat kaivaneet viikkoja, kuu kansa aikaisemmin". Enontekiö Erkki Yiesmaa 15/9 1937. | Gammal betesplats
|
|
| Vieterikarhi, "Ensin ne nüt fiterikarhila (äestävät) ja sitte rullakarhila tasóttavat". Kainulasjärvi 13/6 1935. | Jordbruksredskap (harv)
|
Äes
|
| Viettelys, "Küllä se on tämä Räsälä (tanssiklubi) semmónen viettelüs tämä´n külä´n nuorile". Täräntö Kompelusvaara 1930. | Nöjesplats (dansplats)
|
|
| Viettä | Fördriva (tiden) | Kuluttaa aikaa |
| Viha, "Lännessä on noussu nîn ková vihá iä´npuolisia vasthân" (laestadislaisuuden eri suuntain välillä). Täräntö, Kompelusvaara 1931.36. | Hat, Agg
|
Viha
|
| -vihainen, "Äkä´vihánen",
"pikávihánen", "pitkävihánen",
"tulívihánen", "äkkivihánen".
"Sääsket ja mäkärät on oiken viháset sathen êlä". |
Olika former av vrede (ilska)
|
Kiukku, Suuttumus
|
| Vihansuopa "On nînki tapáhtunu että jokú vihásuopa on viskanu jonku ilkeän kurénon toisen kaifhôn". Kompelusvaara 3/1 1934. | Gör någon (som man är ovän med) illa
|
|
| Vihanto, "Ei olé ennen vanhaasta ollut kauroja, ja ei se nükhään valmistu, vihántonna se pitää niittää. Kaurat net titenki parhaat, mutta ohria se enímpäin on annettu". Kompelusvaara 1939 (1930). | Kornet ( havre växte ej) var ej färdigväxt
(slogs ändå)
|
Havre=Kaura
Korn=Ohra
|
| Vihavenäläinen, (Eräs vanha) : "Arkku, Iokín tekóa (Yli-Kainuun pit.), vihávenäläisten jälkhên sitä (lajia) on alkanu näküät täälä. Iokin vanhâ Mikkeliäiiä muisteli, että ne vihávenäläiset viethîn Iokilinkasta alle, vishîn kaksi venélastia" (hukutettiin putoukseen). Kainulasjärvi 30/9 1938. | Sägnen om ryssarnas våldshandligar
|
|
| Viheliäinen, Surkuteltava, Onneton. "Voi mie vihéliäinen, ku minún pittää olla lûtana ja vartena, ia terfhêttömüs tullê". Kompelusvaara 30/8 1937. | Olycklig (hamnat i olyckliga omständigheter)
|
Onneton
|
| Viheltää, "Ei sitä´ennen tohtinu vihéltää, kläppiä kielsivät ette "ei sâ vihéltä ja rietasta kuttua". | Vislla (det var förbjudet)
Man kallade på den onde |
Viheltää
|
| Vihi, "Küllä mie´olén sânut sîtä vihíä ettei se nîn puhás ruotsikko olét ku se freistâ näüttä, se lossâ vain". Kompelusvaara 1931. | Har fått den uppfattningen
(låtsades kunna svenska) |
Käsitys
|
| Vihitä, Vihota. Sarastaa, vähän kirkastua: "Se âmu alkoi pikkusee vihoitamhân päiväksi". | Gryningen börjar (det börjar ljusna)
|
Sarastus
|
| Vihkihuivi, "Mutta silkkihuivit ne ennen olit...vihkihuivina, kihlasilkit, olí mustia ia monénfärisiä". Kainulasjärvi 31/10 1938. | Scarf, Schalett (vigsel)
|
Huivi
|
| Vihkilakki, "Tükkilakit ne olit nîtten nimét, nîl´on ollut korvukset nînku kiulunkorvat, keltasta ja punásta silkiä, nauhoia ia rûsuia". (Vanh.) "Silkkitupsut nîssä lakíssa. Vissisti ne nîtä mûlonki on pitä´nhêt, ei sunkhân ne mûton olis kulúnhêt". Pajala, Erheikki 30/9 1938. | Vigselmössa (även vardags dito)
|
|
| Vihnaista, "Kuvaa hevosen koko hännän äkillistä liikahdusta". "Se sé vihnasi häntä". | Svänga (hastigt)
|
Heilauttaa
|
| Vihollinen, Kirosana: "Mutta
kuká vihólinen nîtä muistâ". "Toisela aiiala se on nîn
vihólisen huono lükkü..." (pyyntionni metsämiehellä).
"Se vihólinen tâs piláis senki lapsen..."(mies
houkutteli poikasen juomaan).
"Pääkärmet se on iolla ne vihúlisen noiiat kuliethin". |
Svordom
Spåmannen var i gemenskap med ormen |
Kirosana
|
| Vihta, "Se ei piä´vihtâ, ei se vihô" (eräs vieras). "Tehé vihát, tuoss´on vihtalehtiä". | Hopbundna björkkvistar som användes i bastun för få igång blodomloppet (massage) | |
| Viikate, "Jänkällä
niitettäensä viikateen kiinitetään siipi". "Siiven
kehys on pihlajasta väänetty rengas, jonka sisässä on vitsoista
(nuk. rautalangasta) ristikko. Siinä on lisäksi kynsi joka
sidotaan viikatteen varteen vaulolla l. vitsarenkaala.
Vitsaristikko, joka kiinnitetään viikatteeseen märiltä mailta
niitettäessä ja joka kerää heinät karholle".
"Kun on suuri suu, paljon suuta, niin viikate haukka isolta; suurisuinen vikate sopii harvfhaan heinään; viikate voi myöskin olla suuton tai ristissä suu, se laisella ei niittäminen käy". "Liian kova viikatesen tulle loohin, se vihän raution tykö uudestaan ahjossa pehmennettäväksi ja karaistavaksi; kun on kauvon niitetty, viikate tulee paksule ja vidään kallittavaksi (kuumennetan ahjossa, taotaan ja karaistaan". Muonio, Kätkäsuanto kes. 1929. |
Lie
Visst mått på liens vinkel
Smeden smider om lien när den har används mycket och blivit svår att vässa |
Viikate
|
| Viikkokausi, "Mitä´mailmasia sie sielä Petäiävârassa mäihäsit vîkkokauen olla?". Kompelusvaara 1930. | Veckovis
|
|
| Viili, Fili. Paksuksi hapantuneen
maidon pinnalle kohonnut kerma: "Süökää tet fîliä kun
meillä süöttä, mitä´tet sitä´pîmää".
"Mitä´s sîtä nüküsestä fîlistä, vähä´sen ku kosket lusikalla se on ku rääpäle ümpärin pirttiä. Mutta ennen se´olí fîli nînku penkki" (kova). "Pohjapiimällä hyvästä kuorimattomasta maidosta hapatettu piimä; fiiliä tehtiin puiseen matalareunaiseen astian". Kainulasjärvi 13/6 1935. "Sunnuntaina tuotiin ryan pöytään viilipytty, arkina otettan kerma (päällinen) viilin päältä kirnuttavaksi ja syötiin vain aluspiimä; heinänteon aikana ja riihimiehillä fiili on aamurukkaa: heinäniitylle evääksi pannaan leiliin fiilipiimää". Ala-tornio kes. 1929. |
Fil
Användes på många sätt under olika måltider
|
Viili
|
| Viilipytty, "Lopas-Jounin Killimässä (Jellivaaran pit.), kerrotaan nautavasikan kerralla syöneen ja vielä viilipytyn sen lisäksi". Jukkasjärv, Svappavaara 14/5 1935. | Filbunke (av trä)
|
|
| Viimata, Tulla terävästi: "Vîmâ huohnêssen; vîmâ läpí ohúkaisten vâtetten läpí" | Drag (kläder som "andas")
|
|
| Viimiaikana, "Vîmiaikhoin ku mie olin lasárétissä". "Vîmiaikhoin se heikkoni nîn ettei ennää sâttanut kastettakhân ottâ" (heikko sairas juuri ennen kuolemaansa). | Senaste tiden
|
|
| Viina, "Kotitarpeiksi on aina
keitetty viinaa, tosin saláa: "Täälä sitä´vain on
tavástettu" (pidetty tapana keitää). "Mutta pidoissa oli ostovîna".
Parakka 12/9 1930.
(Masunnin kaivos-) "Pûlâkilä´on ollut sitte vielä vînankeittohoito, ja sillon ei ollu mithään kieltoa. Minún (71-vuotiaan) isä´on kansa ollu mukána, täütenä (aikuisena) ainaki". "Potâtista ja ohrista keitettü, sûret potâtin külvöt sitä´varten". "Vasíttu huoet vînankeittohuonet...". "Ei mût talót sânhêt keittää ku tämä´Kõkin patrûni". Masunti 14/6 1937. "Tällainen ensimmäisestä keittämisesta tullut aine, n. s. esinenä, on väkevää kuin pirtu"; se keitetään vielä uudelleen, tisleerataan; yhdestä kapasta maltaita sanotaan tulevan litra hyvää viina. "Viinankeitto aika oli määrätty; syystalvella oli aika, jolloin ne muutamat talot, joilla oli keitto-oikeus, saivat keittää määrävuorokautensa kukin (keittoajan pituus määrättiin verojen suuruden mukaan) - Viinapannua kuljetettin vuoron perään talosta toiseen; kun kaikki talot olivat keittäneet, niin kunta pani viinapannun lukon taa". Alatornio kes. 1929. |
Sprit
Tillverkning
Efter skattens storlek fick man under viss tid bränna för husbehov
|
Viina, Väkiviina
|
| Viina-ankka, "Pieni viinatynnyri, syrjällään, keskikupeerta ankka". "Küllä ni´on ollu vîna-ankkoia etélänpûsta (tanunesta?), tälä on vieläki jälielä". "Oli erikokoisia, 10-100 kannun vetoisia". Masunti 14/6 1937. | Spritkärl
|
|
| Viinakauppias, "Köngäsäki olí üksi pátrûna iok´olí vînakauppina". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Spritförsäljare
|
|
| Viinkeli | Vinkeljärn | |
| Vinkua | Gnäller, Skärande missljud | |
| Viippa, "Talvinuotan (eli verkkon) vedossa tarvittava työkalu; sillä haetaan jään alta esille salko, jos tämän etupää on kulkeutunut liian kauas oikeasta suunataan, pois kirveen ulottumista. Viippa on taivutettua koivua, pääsä rautaváká". Jukkasjärvi 12/9 1933. | Lång stör till isfiske
|
|
| Viipurinrinkilä, "Vîpurinkrinkilöitä Tornion markkinoiltâ...mâliskûssa". Isokylä 31/8 1938. | Bakverk med en viss form
|
Rinkeli
|
| Viisas, "Tuota se on Oskaria
tässä külä´ssä piéttü vähä´n muita vîshâmpanna, nînku
etúrivíssä, ette se ümmärtää ia tietää enä´mpi ku jokú
mû". "Mutta küllä se vaii´Jalmariki on vîsas
hoitamhan mailmansa, eikä ne vielä haekat olé mûkhan vaikka ne ei olé
tiolta sûria eikä kulkenhê". "Ja mî en tulé tuota
vîshâmaksi vaikka sie sanósit kunka". "Küllä se ithêes
käsín on vîsas" (sanotaan hupsusta). "Pitkämielinen ja
vîsas" (kaukonäköinen, asioissaan).
"On sitä´vielä mûtaki vîsshautta kun tuo tietovîssaus". |
Klok
Det finns kunskap (erfarenhet) som man ej kan läsa sig till |
Viisas
|
| Viisastelija, Kujeilija, etenkin
puheissaan, ilkeäkin. "Virukas semmonen vîsasteliia".
Kainulasjärvi 31/10 1938.
"Vîs mie niistä välitän". |
Självklok (tror sig vara "mer" än
andra)
|
|
| Viisiloppinen, "Eräs taikamerkki, joka suojelemistarkoituksessa on ennen piiretty tai leikattu työkaluihin tms. ;piiretään myös jotakin tautia parannettaessa" Jellivaara 1932-34. | Femkantig stjärna (ristades in i bl.a. arbetsredskap (till skydd) och för att bota (hålla borta) sjukdomar | |
| Viisto, "Küllä se viisto on niitten päältä" (kun Klaralla on kaks pappa ja kaks mamma, siis paljon viljalta). Kompelusvaara 1939. | Tycker det är olämpligt
|
|
| Viivikki, Jänkkälintu, koiras musta, naaras harmaa; ääntää: "Viivikki, viivikki.." Vettäsjärvi kes. 1929. | Rödbena (tringa totanus)
|
Punajalkaviklo
|
| Vierastua | Bli blyg för främmande | Ujo, Outoja ihmisiä - arastellee ja pelkää |
| Vihainen | Arg | Vihainen |
| Vilahtaa, "Nînku valkeasoitto aina viláhti ikkunareiiästä ku hään âmula meni navéthan" (kärppä Sofian tiellä). | Skymtade (såg skymten av)
|
Pilkottaa, Vilahtaa
|
| Vilja, "Parempi se on viis viljassa ku kuus nälä´ssä" (lehmiää). "Ja neljäki riittää kuutta vasthaan ku niile viljon annethaan, ku ettee nätísti". | Foder (ordspråk)
|
Rehu
|
| Vilja, "Ei niit olé ennen
piienemiin viljan püssüjä ollukhaan ennenku aivan näilä
vuosikümmenillä". Kompelusvaara 1931.
"..semmosia jouhtia tehtu pûsta joill´on ammuttu vilioia" (metsänriistaa). "Moni vilia se mennê" (hukhaan ampujalla). "Ei se kaikila käsi piä´ (rühtiä ette siháta ja ampuu vilia). Vittanki 1932-34. |
Bössa till småviltsjakt
(förut användes pilbåge)
|
Eläin
|
| Viljoa, "Jos kevväilä ensi kerran kuulee käén kukkuvan eik´olé vielä viljonu (süönü leipäviljaa), niin käkí paskantaa ja se tietää onnettommuutta. Marjakaisan äiti olí kerran kun olívat Huhássa külässä mennü aamuüöllä ulkona käühmään. Ja aurinko paistoi iä´stä niin kauhniisti, ja käki kukkuiki ja paskanti. Ja samána suvéna hukkui lehmä heiltä". Kompelusvaara 1930. | Om man hör göken gala första gången på
våren, tidigt på morgonen (betyder det kommande olycka)
|
|
| Villainen, "Se (pohjavaate on) nuréalta pumpulin näkö´nen ja oikealta villanen". "Päähuivia villasiaki, rüssällaukuissa". Isokylä 31/6 1938. | Ylletyg
|
|
| Villiihminen, (Korpelalaisista) "Mutta net on jûri enämpi ku houkat, net on jûri villiihmiset" (harjoittavat siveettömyyttä). 1939. | Förvildade (om Korpela- anhängare)
|
|
| Villiistyä, "Villistüvät ne mettisä lehmät ku nee sielä itteksensä, eivät tulé kotía". | Korna blir förvildade
|
|
| Villitauti, "Se´olí kerran villitauti koirassa, ja se kuoli. Ja kärppä söi sitä´ja sai sen tauin. Ja kun mení navéthaan Hilta sitte ja näkí sen ja kuuli ku se parku. Sanó ettei tuo olé küllä kun küöpeli ku se hüppii pitkin seiniä eikä ihmistä pölkää. Seki kuoli sitte, kärppä". Kompelusvaara 1930. | Sjukdom som drappade djur
|
|
| Viljat | Kedja | Ketju |
| Vikla | Glutsnäppa (Prärielöpare) | Tundravikla |
| Vilpas, "Kätévä ia iloinen, reipas | Hurtig, Käck | Reipas |
| Vireä | Flitig | Ahkera |
| Viritää | Ladda upp en fälla | |
| "Vis veisa" | "Har ingen betydelse" | |
| Visastella | Göra sig till | |
| Vissi | Särskild | Tietty |
| Viskotella | Viska | Kuiskata |
| Vistotta | Ilande skrämsel | Pelotta, kammotta |
| Vilosta | Känner sig frysen | Pallele |
| Viita, Vesiheinä | Ogräs | Rikkakasvi |
| Vitta (Annan Viitasta!) | Spöredskap tex. av videris | |
| Vitsa, "Hangavitta pietä
veneen airoja". "Koivun tai pajun oksa, jota väännettynä
käytetään siteeksi".
"Ja sompia tehtü vittasta.." Jukkasjärvi 12/9 1933 |
Videris eller björk dito (användes bl.a.till
årtullar)
Skidstavens kringla gjordes av samma material |
|
| Vitsajukko, "Reen tai kelkan etulautaa aisain poikkipuuhun yhdistävä vitsa". "...se jukko... ennen vittasta. Se säistethin. Ja nîn kelkan jukkolauvan reiistä suorasthan solhmên, toinen pää vittâ toishên reikhään". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Fästanordning för slädens medar
|
|
| Vitsakenkä, Vittakengät.
"Laudanpalaset jotka sidotaan vitsoilla jalkaan. Käytetään
niitäessä vesisessä paikossa" (ei nîtä sâta luokhôttâ).
Muonio, Kätkäsuanto kes. 1929.
"Jokmuká lapíssa ku se passaa pahá lumítalvi. Sillon se tehhään hevósellekki vittakenkä, karhaakasta sompi ja siihen vittoja poikki. Täälä net piethään levä´sillä heinäjänkilä kun ei muuten vois saattaa kulkea". Kompelusvaara 1939 (1930). |
Bäranordning som fästes i skon vid mjuka och
gyttjiga ställen (liknande snöskor)
|
|
| Vittaristi, "Heinähäkin pään sulkeva, kahden vitsan muodostama ristikko; vanhanaikainen". "Sînä oli vittaristit sînä entsessä häkissä. Nüt vain solkipût. Kainulasjärvi 30/9 1938. | Höskrinda gjort av vide
|
|
| Vitsasaverikko, "....sitte se savírikko kietasthân ketáran ümpäri ja silmus solmesta läpí ja pûnapúla silmukssên. Sitte aisa takkâ päin läpí, ja suorasthn ümpäri ethên päin, niinku aisa tullê. Savírikón mitta on polfhên asti, ku solmu on jalán alla, sisäpuolta jalkâ. Eikä ülön kiréä sâ olla, mûten se tärvää, katkasê savírikón. Kaihnûn puolessa on pistettü läpi aisan savírikko reiästä, mutta ei täälää". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Fästanordning gjort av vide till släde
|
|
| Vittasilmus, "Vittasilmusksella viskothan haukia maale, uitethan silmukshen ja vatkathan". Parakka 1939 (1932). | Snara av vide användes vid gäddfångst
|
|
| Vitsastaa, "Ottalauta se sürjälens pantu, vittastettu sarhviin härä´le, ettei se nähnü etheen muutaku siuvule, eikä päässü puskemhan". Kompelusvaara 1939 (1931). | Fästanordning i rentjurens panna så att den inte såg framåt och var lättare att hantera | |
| Vittu, "Karhule´ku vitún näüttä se lähtê pakénemhan". Kompelusvaara 1931. | Fi--a (kvinligt könsorgan kan uppfattas som stötande) |
|
| Viien-kertainen (Verkko) Silmä ménne viis kertaa korttelhiin (Tärkki) | 30 mm mellan knutarna på fiskenät. | Verkon silmukka 30 mm |
| Vireä | Flitig | Ahkera |
| Virka, "Sill´ei olé mithän virkâ vaikka sen polttais" (vanhan työkalun). | Funktion (har ingen funktion, betydelse) | |
| Virota | Skölja | Huudella |
| Virota, (Huhta oli valekuollut) "...sanóthîn ette se üînä loppui (kuoli)...mutta Ontupekka sanó ette ä-äjä s-se´ei sîtâ v-virkoa". "Ja sillon justhîns Huhta uriasi" (karjaisi. | Skendöd (vaknade upp)
|
|
| Virpi | Spö | Vitsa |
| Visa´ | Senväxt och vriden björk som blivit extra stark och hård | Kova koivu |
| Viskutella | Viska | Kuiskata |
| Vispata, (Poronkarvat) "Ensin valvothan ja pieksethän vittala lâttian päälä ja sitte höühenitten sekhan vispathan vittala". Jukkasjärvi 14/6 1935. | Vispa
|
Vatkata
|
| Vispilänkauppa | Kärleksstund (språk) | Rakastella |
| Vissin | Kanske | Ehkä |
| Visto, Kauhea, Kammottava: "On niin visto kulkea hautausmaan ohi yöllä". | Obehagligt (skrämmande)
|
Epämiellyttävä, Ikävä
|
| Visu, "Se kitsaa kaiken
kansa, ei raski süä´eikä jua´paljon, semmonen visúkinsilö,
visúkinttu"
"Mitä´se nüt on semmonen vissûs? "Meän poika sielä söi vaphâla leivän ja nüt ei sitte täälä annetas, kun sieltä tullê tänne". "Nîlä mennê välhîn ülöliseksi vishûs". |
Snål
Snålheten går till överdrift |
Saita, nuuka, pihi
|
| Vita, "Järven tai joen pohjassa olevat kasvit". | Ogräs som växer från sjöbotten | Rikkakasvi, Ruoho |
| Vitii, "Hieno pakkaslumi, jota sataa aivan ohuelta". | Nyfallen snö i kyligt väder | |
| Viti | Is göra så | Kehtaa |
| Viivytellä, "Sielä se haikailê" (jäpi jälkîn). | Blir kvar (följer ej med de andra) | |
| Vika, "Noita...pannê...jäsénhin
vikóia" (toisille ihmisille tai eläimille).
"Kâtumavikhân tâs paita poltethîn ja hiüksiä päästä" (parannuskeinoksi). "Sill´olí viká, se´olí juotettu sille vînoissa" (rikkaalle Keskisuomen miehelle jolla olí vika järjessä). Svappavaara 12/9 1933. "Nârhaitten poróien vasíkkansa jättäminen on jollaki porolla se viká jo kantaiosa". Pohjavika. Esim. "Paksu lumi saattaa ja hautoa sulan maan, ummehduttaa jäkälän, ja sitä´ei poró kaiva, se tuntê haiiun. Jos (nälän) hätä´tullê ja se kaivâ, se sâpi vattavián ja kuolê varsin" (heti). Vittanki 1932-34. "Ei noita eikä kukhân voi viáttomalle mithän vaikka kuinka kiróais, mutta vähä´nki jos on heilä vikkâ välíssä". "Se tullê püöräviká ja mätä´nemhän alkâ käét" (kun noita panee). Parakka 1938. |
Lyte, Defekt
Helbrägdar läkekonst vid "fallande sjuka".
Dåliga betesförhållanden
Spåmannens makt (kraft)
|
Vamma, Vika
|
| Vitkoa, Jos lehti varísee vitkomalla, niin se lähtee lumíki samhaan laihin; jos se lähtee ruthoon niin lumíki kevväilä maasta". | Kasta
Visar kommande vårväder |
Heittä |
| Vitkuttaa, "Kevväälä
pîsâ külmiä pohjasia kun se (pohjastianen) vitkutta, hvuit, hvuit".
Täräntö kes. 1929.
|
Kvittrar
Speciell fågelns kvittrande på våren förutser kallt väder |
Visertää
|
| Viuhka, "Nopea, Ripeä. "Ja sînä´on viuhka ihminen". "Ompa viuhka hevónen, katto´ku se marsî viuhkasti!" Kompelusvaara 1930-36- | Kvick (snabb i rörelserna)
|
Nopea, Vikkelä
|
| Voi, Valmistus: Voj kirnuthan
mäntäkirnulla, virotethan vesä ja painetan kapustalla kokohon ennen
suolamista.
"Ei voita ennen saata joka atterialla. Sillon ku kiirnuthiin, se emäntä jakoi aina verestä voita jokhaiselle leivän pääle, ja verestä kirnupiimää". "Muuten sitä sai vain maitovellin kansa, ja kakkojen kasthena. Ja mettässä joka ruan kansa, ja pühäaamuna, sillon se oliki maitovelli". Kompelusvaara 1939 (1931). "Poronmaidostakin on joskus harvoin, paremman puutteessa, tehty voita, hyrskyttä, mällä maitoa umpinaisessa puuastiassa, joka on remmistä ripustetty katto-orteen. Täten saatu voi oli talin mallist, ei hyvää". Jukkasjärvi 14/6 1935. |
Smör
Smör av renmjölk (gjordes mera sällan)
|
Voj
|
| Voide, "Künsivoithela sitte
voiielhan (pyssy). Se on kopároista tehdy. Ensin met nüliemä sitte
kuivatthan ulkona, sitte vuolema karvat pois...sitte panéma kiehumhan,
keitämä vaikka päivänki, sitte rasúa pältä klassin (pulloon); sinä
prîma möriiâ on.. mutta suola vain ei". Vittanki 1932-34.
Palánhên voiie: "Veréstä krettâ ja sokkeria hiljottens kiehuttetthan puhtassa pannussa, hîkutelhan ette se´ei pääse kuohumhan. Ios se kuohû ei se sitte sâta sakóa ennä. Ku se jähüttethän parémin se püssü tukóssa ku se on sakéa". Kompelusvaara 1931. |
Smörjmedel (vapenfett)
Gjordes smör av grädde
|
Voide
|
| Vuolake, "Veitsellä vuoltu
puulastu".
|
Med kniv täljd spån från tjärved (görs för att man ska få lättare upp eld) | |
| Voilautanen, "Puinen laakea
astia, jolla voi tuotiin pöytään".
"Voileipäpulla omásta sûsta lapsen sûhun". Isokylä 31/6 1938. |
Smörbehållare av trä
Modern tuggade först brödet åt barnet |
|
| Voima, "Tulí ukosén valkea sîhen Pahturhin vaikk´olí ková saé, no küllä´voima lähteä sammuttamhan". Kainulasjärvi 30/11 1938. | Kraft
|
Voima
|
| Voimahammas, "Ja kuolhên voimahamphaita on hauvasta kiskottu (suusta) ette se multasäkki on luiá pirúia panhên. Sormi on nînku sitä tüötä tekémässä ja hammas voimana". Kainulasjärvi 30/11 1938. | Skrockmedel
|
|
| Voimallinen, "Jollaki ihmisellä net ôn nînku voimalisemat etú tulíiat ku se näin reisusta tullê" (edelliset). | Föregångare (man kände i förväg när en viss person var i ankommande) | Edelläkävijä
|
| Voimarikas, "Karhu se on voimarrikás jos se hä´n on nînku sanóthán ette sill´on ühén mihen mieli (järki) ja ühéksän miehen voima". | Kraftpaket (björnen)
|
|
| Vointi (Synnytyksen jälkeen) "Varsin se annethan vînarüüppö vaimole...se käskethään (sanotaan annettavan) huonon voinin tähén ja poltheita vasthân". Kompelusvaara 1932-34. | Må (allmäntillstånd). Föderskan fick en sup för att bättra på allmäntillståndet. | |
| Voipara, "Para, haltija, jokka toi taloon voionnea ja jonka itse saatoi tehdä". Enontekiö L. I. Itkonen 1914-26. (-30). | Husets beskyddare
|
|
| Voipuuro, "Paarmuska se mulle keitti voipuuroa nisújauhoista, ja küllä jokku muukki keittävät, mutta klimphiin se tahtoo mennä". | Gröt med blandnig av smör
|
|
| Voipytty, "Puinen kannelinen voinsäilytysastia; erikokoisia, n. 2-20 kilon vetoisia; pyöreä- tai soikeapohjaisia; katajasta". | Smörbehållare
|
|
| Vongata, "Vonkaa rannalla; vahtii ette tukit kulkevat hyvin virrassa eivätkä´kasaannu rantaan". | Vänta, passa på sin tur, Vakta och vänta ut någon | Odotella
|
| Vormu, "Kulia...kiväärhin...valéthan....pluiiustä luoiiformula; se on rauasta vasittu. Valinkauhassa suláthan pluiiu ja niin kaathan forhmuun. Vittanki 1932-34. | Form (skottillverkning)
|
|
| Vuoma | Myr | Räme, laaksoseutu |
| Vuotakka | Spårsnö | Näkeä jälkiä |
| Vuongas, "Joka ei ole väsynyt". | Seg, uthållig, ihärdig | Kestävä, Sitkeä |
| Vuongas, "Laidun tai kalavesi joka on saanuut olla käyttämättä jonkun aikaa". Muonio Kätkäsuoanto 1929. | Betesmark eller fiskesjö som inte blivit brukt på en tid (fått ta igen sig) | |
| Vuopio | Större sjövik med bäck i båda ändarna | |
| Vuosi, "Ei ennen seittemä
vuotta se´ei äännä" (äpäre ei äännä ennen 7:ltä
ikävuottansa), mutta sitte joká kolmen vuoén päästä".
Svappavaara 12/9 1933.
"Jos Paavalinpäivää vasten vüölä sattaa tien umpheen, se tulee nöürävuosi, jos puolitiehen, se tullee puolivuotta (puolivuotta satoa), jos ei tuiskua, tullee kokóvuosi" (täysi sato). Kompelusvaara 1939 (1930). |
År (barnet som lämnats i skogen för att dö
hörs inte gråta förrän 7 år förflutit efter händelsen))
Märkesdagar
|
Vuosi
|
| Vuosipalkka, "Piijala
40-50 kr, Trengilä 100 kr. Vaathet: 10 kuunärää liina,
kangashousut, 4 kaulaa villoja, 2 huivia, 1 pumpulivyölina, 2 pa. kenkiä,
kinthat.
Vuosineuvot: "Palvelijan luontaispalkka entisaikaan; hän sai vuodessa "Kolmekkümmentä krûnua rahápalkkâ" ja vuosi neuvot elí pienet neuvot: "Kaks naulâ talvivilloia, kaks naulâ kesävilloia, kaks huivia, müslini ja pumpuli, vüölina, kaks paria kenkiä ja kümmenen küünärää lînâ". "Mutta ios on rapéampi palkka se on annettu vain puolet pieniä neuvoia". Vittanki, Parakka 1932. Piian ja rengin vuosi: "Vîmiseksi kun net on olhêt vuosipalkala nin se on ollu vuosirahhâ sînä satá krûnua ja toista" (ja lisäksi jotain tavaraa): Kenkiä, villoja jms.). Aikaisêmmin oli tapana antaa "luonnossa" enemmän - ks. vuosineuvot - ja rahassa vähemmän, esim. 30 kr. Piijala vuosipalkka: 40-50 kr., trengilä 100 kr. Pienet neuvot: Siepakat, saaphaat, palhjaak kinthaat, housut kangasta elí puolivillasta, 10 küünärää liina. Se´olí aina kunka sovíthiin". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930). |
Årslön 1930-talet (pigans och drängens)
|
Vuosipalkka
|
| Vuosityö, "Kahénkümmenenvién vuoén aiiala pittä valtion maksâ vuositüö mânomístaiile, mâsta niinku palkinto, joká üütmôlasta sînä kahénkümmenen krûnun paikhoin, sen puolen (koko vuosityö-maksun määrästä). Ennenku üütmôlat on pantu, se on se satákakskümmentä krûnua (koko määrä). Mutta ei meile vain tulék ku kakskümmentä". Masunti 17/8 1936. | Årsarbete(staten betalade arrende åt
markägaren för gruvbrytningen)
Utmål
|
|
| Vuotanahka, "Hevosen, lehmän, hirven eli poron nahka, nyljettynä..." "Kûsiparkki se valkasê nahán oikken valkeaksi ja fîniksi". "Kolmellainen se pitt´ollá parkki vuotannahále". Jukkasjärvi 14/5 1936. | Skinn från djur
|
|
| Vuotaka, "Sellaiset
lumisuhtet ette jälki hyvin näky". Enontekiö L. I. Itkonen
1914-26. (-30).
Tuntea jälkiä: "On niin ková hanki ei nüt vuoti jälkiä". "Vuotikko orávia?" (näitkö oravan jälkiä). "Ja mie vuotin karhun jälien rapákossa". "Mie vuotiin jälkiä pikältä mutta se´olí satánut kohta umphên, ei nîtä sâttanut seurata". Kompelusvaara 1931. |
Spårsnö
Såg vilket djur som gått
|
|
| Vuotturaippa, "Vetohihna,
joka vatsaluokasta ahkion jukon kautta kiinitetään ahkion nokkaan.
"Ennen vuotturaippa vejethiin läpi ahkion ja nappulakea panthiin
kiinni". Erkki Tiesmaa. Kolari 15/9 1937.
Tav. hylkeennnahkaa, toisesta päästään kiini poron vatsan alle kiinitetyssä vatsapuusa, toisesta poron takajalkain välitse kulkien, ahkion keulassa". Vittanki 12/9 1933. "Vatsaraippa tehhän sonnin ja lehmän nahasta ja ruoma-nahasta". Muonio 15/9 1937. "Hülkhén karva leikka heti poron koivesta karvan pois ja on paha vennümhän". Enontekiö 15/9-37. |
Dragrem för akkja
|
|
| Vuovata, (Karhulla oli hevosen raato kaltiossa): "Mutta sitte ku se´olí vuovanut (freistanu) sitä´ülö´s, sînä se´olí tüötä tehnü". "Se sieltä vuovasi kumppania sâha sinne". Kompelusvaara 3/1 1934. | Försöker (anstränger sig)
|
Koettaa, Yrittää
|
| Vuovi (Pantan vuovia). Enotekiö
Kk 1929.
"No se lähti üksi mies vuovila, kortteli vînâ vuovila oli, ette hãn kattô net haltiat sînä Ruoiimân talosta". "Hanspekka olí mennü vuovila sitte sinne" (kummitushuoneeseen, vetoa lyöden). Kainulasjärvi 1932-34. |
Vadslagning
|
Vedonlyönti
|
| Vuovi, "Tuossaki punnitushoiiossa se mûttui ku tulit nämä´lavávuovit..." (käytäntöön). Kainulasjärvi 1932-34. | Våg (att väga med)
|
Vaaka
|
| Vyhdetä, Vihitiä (koota lanka viihdelle). "vihíttiin lanka ja pistettin roukhan (kuivamaan) huoinhen seinälekki, tai puitten välhin". Jukkasjärvi 12/9 1933. | Kardat ulltråd samlades i viss längd
|
|
| Vyölina; Esiliina, vyölle sidottava naisten vatekappale, tavallisesti kirjavaa karttuunia leveä. | Förkläde (Skyddsklädsel, kvinnlig) | |
| Vähä, "Isónjuháninpoián
sünnit jos panthais kirhiân ja viethäis suohmen nin oliskhan
paliioakhan vähémät ku Korppelon" (Korpelan).
"Kesä´kalát ne suolathin vähílä suoloila että ne süksüksi muiiethin vähän "(kesänythin) Jukkasjärvi, Ylisoppero 14/5 1935. |
Lite (mindre än)
Mindre salt i fisken så att de skulle surna
|
Pienempi
|
| Vähän, "...kûki mennê aina kerta vähémpi kûkauvessa mân ümpäri. Mie se hääün vähä´sen virútta (pesä kasvoja). Mie tätä´vähä´n virhautan". Kompeusvaara 1931. | Minskar (går mindre)
|
Vähemmän
|
| Västäräkki, "Jaa jo on hanhiki täälä, ku on västäräkki, se tulle hanhin siiven alla". | Sädesärla
|
Västäräkki
|
| Vähäjaksoinen, "Ej terve, ej sairas". | Ej sjuk eller frisk, Kraftlös | |
| Vähämielinen, "Tuoki Pekán Ialmari jonka se Paháróván Juhán Pekka, noitui pirhuin..tuli vähämieliseksi". Kompelusvaara 3/1 1934. | Sinnesförvirrad (spåmannen gjorde det)
|
|
| Vähänäköinen, "Hüvä´päivää vähä´näkönen!" (sanoi työmis sokeaa iltapuuroa, voitonta). | Dåligt syn
Gröten saknade smör |
|
| Vähäpuhheinen | Fåordig, ej pratsam | Harvasanainen |
| Vähästyä, "Järviläisten tiskiä se on vähä´stüttü, vaikka kuinka paljon olí ihmisiä ollu se annethiin samoista kupísta kahvia ja samoilta talrikilta velliä". Kompelusvaara 1939 (1931). | Är ej nöjd (med disken)
|
|
| Väinämöinen, "Kilsi vanhaa
Väinämöinen, kielsi kolmesta pahásta: "Maatiela makoamasta,
vesilílä vihéltmästä, puurole paráhtamasta".
"Sanó vanhâ väinämöinen nuoremale veljelensä, ei sâ pittä kukkaroa paikattua". "Rauhoilla ihmisillä on ollu väinämöisen selvän tehra. Joku loitsuissa mainittu, muuten tuntematon olento". Jellivaara 1932-34. |
Ej identiferad varelse
|
|
| Väitys, "Nuoitten rättäritten kautta se on lannotus tullu, sonnitus ja väitüs se on vanhaasta täälä". Kompelusvaara 1930. | Gödsla
Gräva diken |
Lannoittaa
|
| Väkevä, Virrasta: "Kiinteä
ja tasainen väkévä virta".
"Se häätüü soutaa rannemaksi missä liepeämpi virta on, ei ülön väkevässä saata alkaa vetämhän ülös" (onkia). |
Stark ström i forsarna
Ro närmare stranden
|
Voimakas, Vahva
|
| Väki, "Ruumhiita niisä´on
piéttü aina (rühissä). Ku ruumis otéthaan sieltä ulós se
jätéthään ovét auki ette väkí pääsee, joksiki päiväksi".
"Elä´vällä ja kuolhêla on hänén väkénsä". "Koska tullê lisiä?" (edellinen). Haavan-painamis sanoista: "Vesí vanhin velieksistä, otá okkês veä´väkkês.." "Tuttu väkí mutta vieras haiiu" (kun joku piree). |
Folk
Vålnaderna hinner komma ut Föregångare
Helbrägdarramsa
"Känt folk men okänd lukt" |
Väki, Ihmiset
|
| Väkinäinen, Vastenmielinen: "Se on ihmisellä väkínäinen tekó kans, nînku väkivaltâ pitä´s ittelens tehhä ennenku se sâttâ ottâ kritilisüüttä vasthân". Kompelusvaara 1932. | Göra bot och bättring
|
|
| Väkipäinen | Envis, lyder ej, ger sig inte | Itsepäinen |
| Väkitohu, Touhuten sisään tuleva ihmisjoukko: "...välhin tuli sisä´le semmonen väkítohú ja haiiu, net kuolhêt, ihmisen hâmussa". Vittangi, Parakka 1932. | Vålnaderna kommer in
|
|
| Väli, "Ja jokú (kuollut) tullê sentähén ku on ollu eläéssä joitaki välíä ja kamppauksia, ni´se tullê sitte sen kavérin tüöt puhúttelemhan..." Vittangi, Parakka 1932. | Förhållande mellan personer (osams). Kommer
efter sin död och talar med personen ifråga
|
|
| Väljä, "Vienkerran verkkon sanotan tärkiksi mutta alle sitä (4½) se alka olehman väljä". | Tex. stormaskig nät
|
Suurisilmäinen( verkko)
|
| Vängätä | Vara påstridig | Itsepintainen |
| Värjätä, "Ennen on färjänheet koijunparkkilipéällä. Koijut kaathaan ja tuohi kiskothan, sitte parkit vuolhan, muttei mäihää saa tulla. Sitte parkit keitethän lipéässä, ja ku ne laskevat pohjaan, se panhan verkot ja kiehutethan". Jellivaara, Vettäsjärvi 1931. | Färga (näten med hjälp av björkbark)
|
Värjätä
|
| Värkki, "En kehtâ nähhä, enk´ilkene nähhä´silmissä kokó värkkiä!" (kikutteli Esteri Heikalle). | Rackare (ej tilltalande person) | Lurjus, Konna
|
| Värkätä, "Kovasti yrittä ja ahertaa jonkin vastahakoisen työn kimpussa". Ylitornio, Lohijärvi 1929. | Bråka, Tvista
Försöka trots svårigheter |
Riidellä
|
| Värsy | Psalm | Virsi |
| Väärti
|
Husvärd (Bofasta där renskötarna fick husrum och plägnad under sin vistelse i trakterna med sin renhjord på vintern) | Vuokraisäntä
|
| Väärä, "Kiero, ei suora, mutkistunut". | Sned | Vino |
| Väärä, "Petollinen, kavala". Kolari Sieppijärvi 1929. | Falsk människa | Kavala, Vilpillinen, Epärehellinen |
| Väävi, Osat: "Püörät (pienet ja isot) ja pörärihmat ja rissat, ja püöräorsi, kampa, kammanpiit ja tiuhtapärheet, istumalauta, solkipuut, polkimet, rintapuu, riipipuolt". Täräntö 1930. | Väv
|
Kudos
|
| Vääväri, (Selman äiti vainaja) "Se´olí vääväri...nuokki harmajat kleningit jokka mulla on, ne on küllä sepä´n käéstä lähtenû". Kainulasjärvi 22/8 1936. | Väverska
|
|
| Väry, "Syntyy veden pintaan kalan maikkumisesta (ks. maikkua), sauvoimesta ja soutamisesta". | Rörelse i vattenytan gjort tex. när fisken vakar eller av strömförandet | Veden pinnassa näkyvä värinä |
| Väsyä, "Nukú nukú
nurmilintu, väsü väsü västäräkki, jo mie´olén väsünü jûri
pessiksi" (...jûri naháksi). Kompelusvaara 1932-34.
"Sitä´ihminen väsä´ntüü palion enémän "istumisessa" ku tüössä". Parakka 1938. |
Bli trött (vaggsång)
Man blir fortare trött när man sitter (stillasittande arbete) än när man gör vanligt kroppsarbete |
Väsynyt
|
| Vävypoika, Tyttären mies. "No ei väkísin vävüksi, eikä ülönmielin üstäväksi". | Svärson
Ordspråk |
Vävy
|
| Väykyttä, Väüküttää. Huhan Juuskon sana: "Äiiä riepu ei sâta süä leipääkhän, väüküttä se sitä´". Täräntö 1932. | Försöker (tvingar sig)
|
|
| Väylä, Virran syvin uoma.
(Verkot lasketaan) "Väülän süriä müön joskus, ja joskus tâs
poiki, ja joskus keskele väülä sinne süvä´le, ithen väühlän. Jos
ei pohjâ nääe se kulppurihmala (rippala) kovételhan onko se
väülässä vai laijala". Jukkasjärvi 12/9 1933.
"Tämä´ki se on Narkauhjokí täälä ülhäälä pieni, mutta ku se tullee Narkaukseen, se tullee väüläksi". Täräntö 1930. |
Älv
Bäck blir älv
|
Joki
|
| Vääkä, "Pieni terävä koukku; esim. ongenkoukussa lähellä kärkeä erottuva väkänen, joka kääntää teränsä päinvastaiseen suuntaan kuin koukun kárki". Kolari Sieppijärvi 1929. | Krok som användes t.ex. till fiskedrag
|
|
| Vääntää, "Ennen on kaikki
verkon paulat väänttü jouhista, tauvot aivan jûrista".
Vittangi, Parakka 1932.
"Mie prûkân pruntti laithân jo ennen kûpúamista vääntää reiiän..."(näverillä kiertää). Kainulasjärvi 11/9 1935. (Nostaa ponnistaen): "Auttovittala sâpi vielä vähä´n enémänki heinä vääntüksi olále, sînä on vittan päässä kapúla ja tüví tullê heinäläiä´n ümpäri peukalohankhâa, ja nîn väänthään olále". Kainulasjärvi 30/11 1938. |
Vrida
|
Kiertää, Vääntää
|
| Väärtti, "Se eii olé niménsä vääri emä´ntä joká talósta kulkû poiiessa". | Värde (mindre värd) är den frun som flackar omkring från hemmet | Arvoinen
|
| Ydin, Üin. "Sitte kalúthaan se lihá päältä, ja kesí riivithään. Sitte kirfheelä tai veittelä pölkün päälä halásthaan. Se on pärímistä, sitte saahaan ne üímet sieltä süötäväksi" (ydinkontti). "Ei sitä´üvíntä sâ keittää ku vähä´sen, net muten sulavat üvínet kaikki". "Varsinkin poron jalkaluitten, konttien sisällä olevaa üin pidetään suurena herkkuna". Täräntö 1931. | Märg (märgben)
|
Ydin
|
| Yhdeksän, "Ku üks jättää, ni üheksälle kättä". | Nio (ordspråk) | Yhdeksän |
| Yhtä koska | När som helst | |
| Yhtä se teke, "Ühtä se on
jos püörtää takásin eli mennê".
"Ahvenen päässä on yhtä paljo rasua kuin köhän miehen aitassa". "Juunssoni: "Taitaa olla omátekósia nämä kruunut ku on niin kirkhaat?" - "Ühtä se on kuká heitä tekkee satí niitä piisa". |
Det gör det samma
Ordspråk
|
Sammantekevä
|
| Yhtä paljon, "Ahvenen päässä on yhtä paljon rasua kuin köyhän mihen aitassa". | Lika mycket
|
|
| Yhtäkkiä, "Jorkü se on käunu opireisussa eikä sieltä tuonu mithän virka tullesan, ja uhtäkkiä nin suomen unohtannu ettei omista vanhimista perusta". Kainulasjärvi 31/10-38 | Plötsligt (mist språket)
|
|
| Yksi, (Kerralla, vaimo lapsia, joita oli 24) "Luonnistû,...se on ühtä se sisä´le pitó ku onnistû". Täräntö 1931. | En (kvinna som hade 24 barn)
|
Yksi
|
| Yksinuskoja, "Vinsan Aukusti se on semmoinen üksinuskoia, se´ei tarvitte kelthään mithään". (Ei ano anteeksi uskonveljiltä). Kompelusvaara 1932. | Behåller sin tro för sig själv
|
|
| Yksipuolinen, (Hevoskoijarin filosofiaa): "Ei se piä´kenhên ihmisen (ei kukaan saa) olla ülö´n üksipuolinen, küllä sen häätüü pitkhään aiátella" (syvemmin harkita). | Ensidig
|
Yksipuolinen
|
| Yksiselkäinen, "Yhtenn suuntaan koukistunut puu". | Trädets rygg | |
| Yksitoikkoinen, "Etána se on üksi elä´vä. Se sarvia vettää ja lükkää, sille se isä´vaina sanó lappia, pühki ja sanó: "Taká taká tsuorvié, tehé tehé sarvia". Sillon alko sarvia tulémhan. Tulit aika pitkät, kaks ükstoikkosta sarvea". Täräntö 1931. | Enkel
|
Yksinkertainen
|
| Ylellinen, "Se olí kohta ülö´llistä süöntiä, ittekki paljostu". | Gick över alla gränser (överdådig) | Ylellinen |
| Ylenkatsoa, "Ülö´kattottut kanto rên kâtâ". | Överse (nervärdera) Ordspråk: "Liten tuva välter stort lass". | |
| Ylpeä, "Isotuntonen, ülpeä". | Högmodig | Ylpeys, Koppavuus |
| Ylikiveliö, "Asumaton erämaaseutu kylästä pohjoiseen päin". | Ödemark (obyggd) | Erämaa, Korpi |
| Ylikuu, "Ku ülikuuhun leikkaa, se kasúaa parémin (harja ja häntä)". | Månen är växande | |
| Yliluoden, "Tuossa soon
pannu üliluojen".
|
Nedre nätteln har slagit ovanför den övre (en stor fisk har simmat genom nätet) | Paulat sekaisin ylisen ja alisen |
| Ylinen, "Kolóniemi se
ón kaikhein ülínen taló Vaskivuoressa". Täräntö 1930.
"Kesä´lä se pärjää kahenki nuotala, net ottavat toisela käelä alaista ja toisela ülístä, itte kumpiki puolensa; toista kättä vievät veen alaisin puolin". Jellivaara, Vettäsjärvi 1931. (Verkon tai nuotan yläpaula) "...ja panhan paula jûresta ülíshen ja hampusta aláshen". "Ülisessä on lauvat...". Jukkasjärvi 12/9 1929. |
Överst (högst upp)
Räcker med två stycken i notlag på sommaren (man kan klara sig)
Notens överteln var gjort av trädrötter
|
Ylimmäinen
|
| Ylinen, "Kahdenlaisesta kankaasta tehdyn naisenpaidan yläósa". "Puolikolmatta küünärää ülíshên, ja sîtä hiát (½ kyyn.) ..." Pajala, Erheikki 30/9 1938. | Överdel (kvinnoklädsel)
|
|
| Ylistää | Skottet går över målet. Geväret har överslag | |
| Ylitalonfaari, Jumala. (Eräs mies pilkkasi ukkosta): "Jo tâs jauhâ ülítalónfâri krüniä". | Gud
|
Jumala
|
| Ylpeys, "...se on hänélä
äitinpuolelta tuo ülpeüs". "Küllä se´olí Mina nüt
nîn huipussa hänén ülpeüvessäns ette sîtä vain häätü jokú
alénus tulla".
"Ülpeilê toisen höühenillä" "Ülpeüs on lankêmuksen êllä". |
Högmod
"Högmod går före fall" |
Ylpeys
|
| Ylyttää | Locka, försöka eller förmå någon att göra det. | Houkutella |
| Ylösotettu | Upptagen | Varattu |
| Ymmyräinen | Rund | Pyöreä |
| Ympärys, "lauantaina oli ümpärüksen pesó elí korju: Pöüvät. penkit, ovén pielet, ikkunalauat tukóla veelä ja hiálla, saipua olí tuhlaus" | Rundvask (på lördag)
|
|
| Ynikka, "Nahkainen tai pegamoidinen eväslaukku, jollaista kaivostyölaiset nykyisin käyttävät". "Muotkan kartanolla se üníkka varísi püörästä..." Masunti 17/8 1936. | Matbox (som gruvarbetarna använde)
|
|
| Yritys, "Ürítüs hüvä´miehellä mutt´ei ollu miehûtta". | Försöker (men har ej duglighet) | Yrittää |
| Yrkä, Ylkä, Sulhanen. (Tytöllä) "Sillä olí ürkämies ja sen ürán taváran se´olí hâskanu, kaks sormusta ja silkkihuivin, ja se henen ürkä kiruis sen tüttären". Svappavaara 12/9 1933. | Fästman (blev lurad)
|
Sulhanen
|
| Yösija, "Pühää pelten
isäänät ja pühää pelten emäänät püütäisin teiltä siija mâtaksenni, en
ijäksenni mutta ajaksenni!"
Nin torjuthin maan haltioita. Tien pääle ej saanut asettua makuulle, siinä ei saanut rauha. Kolari Sieppijärvi 1929. |
Besvärjelse ramsa för att få nattro i
lägerplatsen
Övernattningsplats i skogen
|
|
| Yösokko, Yösilmä. "Hevonen joka ei osaa yöllä kulkea, jaloilla tuntien. "Vüösilmä, karvaton kóhta etújalássa, säärikontissa, nînku tuomi tai süülä, tûmâ puoltatoista pitkä. Ja jolla ei sitä´olét se on vüösokko, se´ei ossâ piméällä mihinkhään". Täräntö, Kainulasjärvi 1931. | Hjälpmedel till hästen så att den kunde
följa spåret i mörker eller då vägen var igen snöat
|
|
| Yötiainen,
Lintu joka laulaa yöllä; ehkä usealakin lajhin".
|
Rödvingetrast, (Turdus iliaeus). Fågel som sjunger på natten med olika läten. | Punakylkirastas
|
| Yötyä, "Se´olí sîhen vüötünü niemen nokhan - jäänyt yöksi". | Natthärbärge (tagit lägerplats i skogen för natten) | Yösija
|
| Yövalkea, "Ja ennen on
vaimotki käünhêt porón paimenuksessa, kullaki aina omá
vüövalkeansa" (yönuotionsa). Vittanki 12/9 1933.
"...pieni kirves joká otéthan müötä methin ette sâhân vüövalkea". Kainulasjärvi 22/8 1936.
|
Natteldplats
Förut deltog även kvinnorna i arbetet att vakta renarna bl.a. på natten Liten yxa skulle medtagas till skogen så att man fick eld till natten |
|
| Yövuoro, (Kaivoksessa) "...sitte tuli vüövuorot, vîkon aina (samat miehet yötyössä). Kahéla vuorola se alkoi jo neliättäkümmentä vuotta (sitten). Svappavaara 17/8 1936. | Nattskift
|
Yövuoro
|
| Ähmä, "Mutta Petä´jävâralaiset ku käüvät niin jo nîlä ähmä käü, ku tänne sähkötolppia püstütethään". Täräntö 1930. | Flåsa.
Elstolparna dras till byn |
Huohottaa
|
| Äijä (Faari) | Farfar | Isoisä |
| Äijä, Nainut mies: "En mie perústa äiistä!" Joskus: Vanha mies; "mikä´s äiiä tuo on?" - "Ja se on üksi vanhâpoika". | Gift man
eller ogift gubbe |
|
| Äijänpaska, "Pirunpihka, mustaa se on ja niinku pihkaa, ja ei se olé mielüttävä haiju. Sitä´pühkiä hevósen nokhaan sieraimhiin ja kuolaimhiin, eténki oríhevóselle, terfheilé". "Poltettu piipussa maun vuoksi". Kompelusvaara 14/6 1937. | Kåda som röktes i pipan för smakens skull
|
|
| Äidis, "Äitisethään ne on Jänkkäpritu ja Oskarin Îta, eikös, ku Prîtu on Îtan äiti ja Îtala tâs ne pojánklupúnsa". Täräntö 1931. | Sin mor
Släktforskning |
Äiti
|
| Äimä, "Äimälä kinttaita
ja kenkiä paikathân, ja ühtä mitä´". Isokylä kes. 1935.
"Parsinneula, kärjen puolelta särmikäs. Arvoitus: "Ämmä istu mäén takána neuloia nielê, äimiä noppô?" (Metto). Kainulasjärvi 11/9 1935. |
Stoppnål
Gissa vad det är?
|
|
| Äiti, "...olí rievun sisä´lä tuonu lapsile äiti vaina" (juustoa kylästä). "Teil´on vishin hirveän kursikas (älykäs) äiti ku olétta nîn hüvä´haváttemhan". Parakka 12/9 1933. | Mor
Kommer med ost
|
Äiti
|
| Äivinä, Hienoimmat hamppu tai pellavakuidut. "Net on tätä´pitkät ku net on oikein puhthat äivinät, hampussa parrât suikut". "Kun entisaikaan kehräys ja loppupuhisduskin suorittiin kotona, oli rukkiin kiinnitetty äivinälauta, jonka piikkeihin viimeiset rohtimet kehruuksista eroiteltiin: "Sinä kehrätessä seulothin rohtimet irti, net jääthin sîhen kamphan". Osat: Kampa, piit, varsi ja rukin tolppa. Parakka 13/4 1934. | Redskap för klädesbehandling
|
|
| Äkseeraus, Sotapalvelus ja siihen kuuluvat menot. "Äksêrauksessa herrat istuvat satúloissa". Kainulasjärvi 30/9 1938. | Exercera (militärtjänst)
Befälen kommenderar från hästsadlarna |
Varusmiespalvelus
|
| Äkäinen, "Äkä´nen
suuttumhan niinku kruuti".
"Äkä´sempi se on juoksemhan porón maito". |
Snar stycken. Blir lätt arg.
Rinner lättare |
|
| Älä taijo! | Bråka inte! | |
| Ämmi | Mormor | Isoäiti. Äitinäiti |
| Ämmä, Vanha nainen, Eukko.
"Nüt lotki (kulkea) niinku tuhánenvuotinen ämmä".
"Mammolat (ovat) ne mâhiaisen emmänät ja ämmät..." Parakka
13/4 1934
Nainut nainen, muorikin. Vanha laulu: "Mântien vieressä portin pielessä, ämmät juoruia laittâ, eikä ne sois näin nuorela pojála, henttua olévankân". Kompelusvaara 1931. |
Gumma
Gammal sång
|
Eukko
|
| Ämmäkö, "Musta viinimarja". Alatornio Arpola 1929. | Svart vinbär (ribes nigrum) | Musta viinimarja |
| Ämpäri,"Ämpäri ja sen sanka, puuta, nätimpi kun saavi. - Hinkki samankókonen mutta metallia. - Saavi iso tai pieni, kakskorvanen". | Bunke av trä
|
|
| Äpyli | Äpple | Omena |
| Äpäre, Metsään kuollut,
kastamaton lapsi, isätönnä syntynyt. "Se olí epáret rääkkunu
tuola rannoila. Nîttuvenhet menévät väulä alle. Se juovatti (seurasi)
nîtä venheitä ja räkkui. Sitte üksi mies hûsi ette "ette ei
sie sâ rääkkuä, jos sinún äiti eli mamma on täälä nin tulé
venhessen!" Varsin olí sînä venhessä ja rinnat auki ühéltä
tüttäreltä, imémhän tulí sitä.
"No se kastethin ja vâtetta annethin, tütärlapsi. Ku nimén sai se katois tühiän. Mutta se äiti vain tuli kipäksi". Kolú ääni se on, nin isú, läpi ihmisen se vain menne. Ei ennen seittemää vuotta se´ei ennä, mutta sitte joká kolmen vuoen päästä, jonku päivän aina. Ittehän se sanno ette ääiti sukkâ, ääiti vâtetta". Ninku pershestä tullê se on viskattu (alastomana). "Ja se pelótta miehiäki. Üksiki olí jûri hengen laukuttanu (juoksuttanut) mihestä, tuli perä´stä Vaskivuoresta tuohon vuomale asti". "Ja ku siunasimma se tulí vain kahta likémäksi mutta ku kirósimma se meni pois". Svappavaara 12/9 1933. "Isä anna kenkää, äiti annas sukkâ, hakópû pistää jalkhan!", hûtâ äpä´ret ja niin se raukka vissô (loikkaa) sielä mettiä müön". Parakka 13/4 1934. |
Nyfödd barn som blivit lämnat i skogen för
att dö
|
|
| Ärestää, Karhita. "Heinäharávilla on vaimot äéstänhêt püörtänönvieret...". Kainulasjärvi 13/6 1930. | Harva ängen
|
Äes
|
| Äreä, "Esim. "Äréä koira" - helposti vihastuva (suutu). | Ilsken, blir lätt arg | Kiukkuinen |
| Äristä, "Härísee ja ärísee" (koira). | Morrar | Murista |
| Ärjyä, Huutaa rumasti. (Emäntä rengille) äriüi ette, "lähés sieki sîtä lappelemhan talhin ja hopústi". Kainulasjärvi 31/10 1938. | Skrika
|
Huuta
|
| Ärryttää, Ärrsyttää
"Ahma se mennee pahthaan ja sieltä sen saapi jos ei pääse rüöstämhän. Talvela sitä saapi hiháttamalla. Aijaa pahthaan ja koira sinne, ärísemhän. Püssülä sitte vielä ärsütethän. Jos käärii traasua piipun ümpäri nin se tarttuu ahma siihen ja sillon ampua sen. Sitte koira vettää sen sieltä pahásta". Täräntö, Kompelusvaara 1931. |
Retas
|
Härnätä, Kiusoitella
|
| Ärrö, Pieni korea kirjava lintu; on talven poissa; keväällä niitä on paljon, ne liikkuvat suurissa "tokissa" ja laulavat kauniisti: "Ryyt, ryyt, niin ette koko metsä soi". Jällivaara, Vettäsjärvi kes. 1929. | Bergfink (fringilla montifringilla)
|
Järripeippo
|
| Ästitianen, "Pieni varpulintu, pienempi kuin piipunkoppa; västäräkin värinen, ei talvela pelkää; Laula: "pis tii tii tii, ja sen laulun sanotaan tietävän pahaa. "Kalánpüütäiälle ästitiäiset ennustavat pahhâ". Toisella nimellään pistiainen. Kolari kes. 1929. | Lappmes (parus cinctus)
|
Lapintiainen
|
| Äyrinmaa, "Sen arvoinen maa, ette siitä verotetaan 1 äyri pintayksiköltä. Vast. puolenäyrin - kolmenäyrin - jne. maa". Kainulasjärvi 30 /9 1938. | Öresland (skatteland)
|
|
| Ääpätön, Kehnovoimainen, Huono. (esim. ohut vaata): "Küllä nîll´on tämänaikhaisilla melken ääpättömät ne vâthêt". Täräntö 1931. | Duger inte till någonting, Menlös
|
Mitätön
|
| Öljylampu | Fotogenlampa |
De moderna uppfinningarna som bil, radio, television, skoter, fyrhjuling m.m. har blivit försvenskade eller förfinskade då dessa anordningar ej fanns då vårat modersmål kvänska var tillåten. Som vi vet blev ju vårat språk förbjuden att användas t.o.m. med på skolans raster. Förbudet upphävdes så sent som 1957. Den som trotsade förbudet drabbades med kvarsittning eller betyg nedsättning (eller i värsta fall av aga).
Om ordet Ryöstö står följande historia:
Lapparna rånade en resande Engelsman som var miljonär och hans tolk.
Han kom till deras kåta som gäst och han hade guldpengar i sin stav. Han tog därefter dessa lappar som lots. De slog med stav i hans huvud så att den sprack. Tolken sprang och sköt men de hann upp honom. Man tog också ihjäl en lapp som kunde vara vittne till händelsen. Man gav honom gift att dricka. Han obducerades senare när han hittades men man kunde inte hitta något brottsligt anledning till hans död.
Rånarna troddes vara Iso-Tomma och Vaarin Tomma och ännu nu medelålders personer har känt dem i Saarivuoma by. (Svappavaara den 17/8 1936) Här översatt till svenska.
(Thomas Johnsen Skum f. 18 april 1840, invandrade från Kautokeino till Karesuando 1862)
| Ålder | Hanren | Honren |
| >1 | Kermikkä | |
| 1 år | Wassika | " |
| 2 år | Urakka | Wuongeli |
| 3 år | Vuorso (Nuolppo, tjurren som tappat hornen ) | Vaen |
| 4 år | Kunteus | Vaen |
| 5 år | Kosotus | Vaen |
| 6 år | Maakkana | Vaen |
| 7 år> | Nimiloppu (vanha) | Vaen |
| Rentjur kallas Hirvas | Gallko kallas Ruono, eller en som ej fått eller mist sin kalv det året | |
| En kastrerad och tämjd oxren kallas Härkä | En honren som aldrig kalvat kallas Stainakka (Tainakka), maho. | |
| En otämjd kastrerad oxren kallas Pailakka | Kolla kallas en hornlös honren |
| Ålder | Benämning |
| Sirkka (Sapakka) Småsik, svårt att åldersbestämma då de kan förbli små på grund av tillgång till föda och antal | |
| 2 år | Kila Silli |
| 3 år | Veiti Sappaka (Så pass stor sik så att man måste rensa med kniv). |
| 4 år | Kaskama |
| 5 år | Hirvas Kaskama |
| 6 år | Lamukka (Över ett kilo) |
| 7 år | Vatta Viilo (C:a 2 kilo) Öppnades från magen. |
| 8 år | Sölkä Viilo (måste delas från ryggen vid saltning) |
| 9 år | Siika (Först vid 2 kilo och uppåt fick den kallas Raavassiika) |
Fodergryta där vattnet och även en blandning av nötfoder värmdes och kokades. Användes även som badkar. (Bilden från Nivas navetta (ladugård).
Från: Rotfruktsodlig i Karesuando.html ...........Ladugårdarna är oftast låga och mörka och med endast en ingång. Nästan överallt har man i ladugården eldstad med en stor ladugårdskittel. I Lappland, liksom även på många håll vid kusten, har man nämligen ordentlig matlagning åt korna.. Allt vatten, som då bjudes dem ljumt i form av en slags soppa, s.k. "döjda", som beredes genom att hälla varmt vatten på höstmod och starrhö och som försättes med något salt. Även renlav samlas och kokas med höskräpet åt de hungrande djuren. Till denna soppa sättes på många ställen i Lappland dessutom alla efter häst och människor erhållna exkrementer, som därpå kokas och utfodras åt korna. Detta avskyvärda bruk är mycket vanligt och anses på många ställen rent av såsom alldeles oundgängligt för kreaturens välbefinnande.
Då Landshövding Karl J. Bergström i Norrbotten 1903, satte såsom ett villkor för erhållande av nödhjälp, att den hjälpsökande skulle avstå från detta otrevliga bruk, mottogs detta på många ställen med knot; och en bonde i Arvidsjaurs socken avstod t.o.m. ifrån nödhjälpen, hellre än han avstod från sin gamla fodringsmetod. Hurdan den mjölk och de mjölkprodukter, som produceras på denna utfodring, skall bli, är lätt att tänka sig.
Moska, "Lamphaan paskaa ja hevósen moskaa keitethiin lehmi´lle; ja net lihoit ja lüpsit, ja hakóa (kuusen) keitethiin kevväilä ku oikheen heinän hät´ä tulí".
Verimakkara (pylsy, tehdän rapamahan, ej suolin)
Se leikothaan se maha nahka noin minkä kokoseksi kuki tahto, veittelä. Ja nin neulothan äimälä ja lappala semmonen säkki, suipea toisesta pästä ja toisesta lamumpi. Se lamu pää jä auki. Sitte ku ne on neulotuk kaikki se alethan valamhai ja käelä panhan sinne süömüsta, se on kuta ja vertä ja jauhoia, ohra tai nisua tai ruista, ja suola, ja pippuria tai kuminâ. Jokku leikova maksan ja munhaiset sinne joukhon.
Sitte tikku sihen ja nin keitethän suolavessä, juomapassaki (navettapassa) ku nitä on palion. Se keitethän kauan, känelhän ja pruvathan tikkula onko kupsu. Jos tikku puörähtä noin käélä, se on kupsu. Mutta sitteki vielä keitethän kavon että se nahkaki pehmiä.
Makkara, Valmistus: Poron suolet (paksusuoli) ja eräät muut sisälmykset puhdistetan (känethän nuri) huolellisesti. Niiden sisään sullotaan puuromainen makkaransisus, joka tehdään jauhoista, suolasta, vedestä, sisälmysrasvasta ja verestä. Suolen pää suljetaan tikulla tai langalla. Kypsennetään keitämällä.
Pannukakko: Veren sulatus ja suolaaminen, sitte vispathaan vähän jauhoja. Pannu voijelhaan kuula, sitte kaathaan siihen se suurusta ja kuuta leikothiin pääle. Sitte pesässä paistehiin niin että se kohosi harjalensa. Ennen sitä sanothiin verileiväksi, järvessä paistiksi"
Skav: "Lihhaa on paistettuki pannussa, kuussa tai voissa tai talíssa (joka laihankeitosta jäi ja hyytyi), suolaa siihen. Joku´pannee löökiä ja pippuria, ilman vettäki sen saattaa tehhä, tai vähä´lä veelä. Helpheiksi se leikothaan, uhtä ohu´kaiseksi".
Läs mera här: Namnförfalskning
tunturintytar sa
29.12.2007 kl 19:19