Karesuando (Kaaresuvanto)

I förgrunden Nivagården, Laestadiuspörtet och prästgården.

   Bygden fick sitt namn därav att älven (Muonioälv) gör en

 kaare (båge)just vid den första boplatsen (Nivas gård). 

Suoando (suovanto) lika med en stilla flytande vatten.

        Nivas gård med intill byggda byggnader (Leastadius pörte och prästgården)

                   Lägg märke till landsvägen i förgrunden.

     Kyrkbyns centrum 30 mars 1942. Nivagården står ännu vid älven, innan flyttnig.

Tingshuset och handelsbod. Nu diversehandel, 1925.

  Nils Petter Isaksson Niva (1851-1932, vars farfars farfars far,

             Nils Nilsson Niva (1660-1756) grundade Karesuando. 

         Nils Nilsson Niva ses i skattelängderna betalande för skattelandet 

             Karesuando som lapp 1695-1697 och från 1698 som nybyggare. 

 Auskari

Fastlagsutflykt på 1950-talet

Pietari, Hanna, Juhani ja Maria

Fyra syskon som bodde i Auskari, (strax nedanför den första boningsplatsen, Gunnari. Nils Eriksson Kunnari, anlade nybygget Kunnari vid Kunnarinkoski (Kunnarinpola). Innehade fiskerätten i Idijärvi efter sin svärfar Olof Tomasson Mämmi i Muonionniska. 

Måns Eriksson Maunu (Maunu 1) i domboken för Enontekis tingslag 1715 sägs ha en bror Nils Eriksson i Suonttavaara. Denne broder bör vara identisk med Nils Eriksson Kunnari (Dombok Enontekis tingslag 1713).  

Måns Eriksson (Maunu) 1673-1753. Han anlade nybygget Vikkorikoskenniemi 1703, och skattade 1738 endast 1 rdr. Han var trots sin fattigdom den ledande mannen i Enontekis under mer än 50 år och innehade följande ämbeten: Kyrkvärd från 1711, nämndeman 1720-39, utnämnd till kronofogde 1741, länsman i Suondavaara 1742-54. Därtill var han förordnad att förrätta arvskiften, läsa upp de kungliga resolutionerna vid tinget, och sedan 1739 förvarare av en av de tre nycklarna till häradskistan. På Vikkorikoskenniemi har byn Maunu, som fått namn efter Måns Eriksson, vuxit fram.  Mårten Eriksson Karesuando 1676-1750, Nils Eriksson Kunnari f. 1680, Klement Eriksson Karesuando 1685-1745. Hans far var Erik Monsson, Karesuando, f. ca. 1644, d. 31/03-1732.

På fastlagstisdagen brukade skolbarnen ha friluftsdag och då var utflyktsmålet, Auskari. Väl framme (sträckan är väl omkring 2 km uppför Muonioälv) åkte vi utför på skidor i backarna vid gården. Barn vars föräldrar syskonen kände igen blev inbjudna till kaffe inne i stugan. I kaffedrickandet deltog även en av deras hundar som hette "Hûlmi" och som drack sitt kaffe från fat. "Hûlmi" gillade även snus.

Hanna med hunden Hûlmi.

Pyörätauti, "Laskiaisena ei saa kehrätä eikä kartata, muuten lampaat tulévat hulluksi, püörätauthin. Eikä saa hakata puuta poikki, halki vain, muuten lehmät ontuvat kesä´lä". Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1930).

"Ajethaan laskiaista ja tuuräthään kelkala ja sivakoila, eli laskethaan".

3.Forntida fynd.Stenåldern Ovaleggade redskap:

Karesuando: Gunnari (ovanför nuvarande Auskari).

Inventarienummer	16764 | Visa kataloger
Fyndplats	33046
Land
Landskap	La
Socken	Karesuando»
Lokal
Fornlämning
Egenskaper	Unr Fyndtyp Datering Kyrklig Övrigt Kommentar Lösfynd? Stenålder Nej Nej
Föremålsposter i databasen Fyndplatsen har 1 poster i databasen. Visa: Föremål

Din sökning gav 11 fyndplatser	Visar sidan 1 av 1
Invnr Landskap Socken Lokal Fornl Datering Fyndtyp Info Katalog Bild 15467 La Karesuando -   Stenålder Lösfynd 16764 La Karesuando -   Stenålder Lösfynd?   19791 La Karesuando -   Stenålder Lösfynd?   23012 La Karesuando Idivuoma, Aiakkavara   Järnålder Depåfynd?   8602 La Karesuando Piggastjolmafjäll   Nyare tid Depåfynd   30705 La Karesuando Råstojaure, Seitesuolo   Nyare tid Depåfynd   20325 La Karesuando Saivomoutka   Stenålder Lösfynd   18036 La Karesuando Saivomuotka   Stenålder Lösfynd   20016 La Karesuando Saivomuotka   Järnålder Lösfynd?   18034 La Karesuando Suijavaara, Päräjärvi   Stenålder Boplatsfynd?   30668 La Karesuando Torne lappmark   Nyare tid Depåfynd

Förkortningar

© Historiska museet 2007. E-post: registeransvarig@historiska.se

Anm. Här har ej medtagits de talrika fynd och fyndorter öster om Torneälven (Finland).

Bilder på profiler som levt och verkat i Karesuando området

         "Kallanhjalmari"                                      "Saarenaugusti"

Fjärdingsman och tingshusvaktmästare                       

                                                                          Filosof från Saarenpää

                                                                        "Niitä on yhehksän laisia maahulluia ja 

                                                                         merihullut vielä eritäin".

              "Snällaniila"                                                    "Kopekkaheikki"

Jobbade som vaktmästare på                               Även kallad "Haaparannanheikki".

Viktoriahemmet                                                   Här med sin munspel.

Forsbåttillverkning

Veneentekokurssi

Säserä, Säperä, Säsérä vene se kohta rüüppää vettä jos vähäänki liikahtaa".

"Jos takásin tartte otta (selkásiimaa laskettaessa) se (laskija) käskê:"Huopâ".

Soutaja, "Airojén hoitaja veneessä, keulapuolella nenäteliola. Koskéa laskettaessa on perämies, joka määrää miten soutajan on soudettava. Kun tottunut koskimies on soutajana, niin hän voi jo itse nähdä perämiehen liikkeistä mitä on tehtävä". Nuottaveneen soutaja on puittio

Perämihen tavallisia komennussanoja nenä mihelle (sauvottaessa): "Ojenna nenää selkään! Ojenna nenää rantaan! Kovemissa korvissa: "Ota nenä lujalle!"

(Fotat från microfilm, orginaltext Inkeri Tuovinen 1935)

Tuki (kaari) "Veneentekijän apuneuvo laitoja pohjapuuhun kiinnitettässä. Toisiinsa tuetaan niitä pienillä, sisäpuolelle naulatuilla tukikaarilla, jotka veneen valmistuttua otetaan pois". Jukkasjärvi, Svappavaara 14/5 1935

Vattenhjul

 (Kehä eli ratas) bild. "Lühüistä plankuista". "Vesíratás, sînä sîvet, vähän kaltossa oikealle, jos ränni tulí vasémalta. (Rattaaseen) kurút hukúporilla hakáttu" (ette vesi paremmin otti siihen). Masunti 17/8 1936.

Nybyggare i Torne Lappmark

Vanhaa Enontekiötä

Mjölkvarn

Tukki, Härkinmyllyn osa: "Vesirattaan akseli, yläpäästä n. 6-7 tuumaa, alapäästä n. 12-14 tuumaa läpimitaten; päätyi yläpääsä väkirautaan, joka aluskiven silmän läpi ulottuen, vastasi päälyskivessä olevan siilin reikään. Alapäässä oli kiinteä nastarauta, joka vastasi poikittaisessa hirressä, sammakkopenkissä, olevaan nastakuoppaan (sammakko - nimeä ei tästä osasta käytetty). Jauhot titenki tulévat kivénraósta kivéllauale. Ku pussi vuotaa se jüvät menévät joén pohjhaan, se tukki ravístuu ja kulluu, se pittää suutita". Masunti 14/6 1937.

Pöytä (Mylly) "Reikäpuu siinä naván luona kivéä vasten josta toinen auttoj. Jos ei ollu auttajaa ei sitä´pantu ollenkhaan. Kivénsilmä keskelä, siihen puotethiin piola jüvíä. Küllä se kahén nürkin mentävä reikä oli. Sitte jauhot tulít pöüäle, oli se vasíttu pöütä, vankempaa tekóa, muuten taválinen".

Elinkeinot

Plöjredskap

Veltata, "Noin 100 v. sitten vielä maa käänettiin vain lapiolla. Sitten tuli puuveltta, sitten sahra, sitten veltta, sitten osto-aura eli pluuvi, n. 20 v. sitten". Erheikki 31/8 1938.

Riekonpyynti

Kieruna, Tuntuririekko (lagopus alpina)

"Toukokuussa se on metton püütö, ku tullee lauhat üöt ja satélee vähä´n tuhistaa ja on sumúa, valóssa se on silti".

Naukuttaa, "Mutta riekkoia sapi nakuttamalla; ku on oikein seppä (taitava). Naukuttamhan se sapi vaikka käélä kini".

Naskutta, "Ku ne laulavat sielä mettot. Se (koiras) metto naskutta ja hiijoo, ja sillon ku se hiijoo se ei näé eikä kuule, sillon laukothan hopustí. Sitte ku pääsee lähéle se ammuthan".

Armborst

Tuntea jälkiä: "On niin ková hanki ei nüt vuoti jälkiä". "Vuotikko orávia?" (näitkö oravan jälkiä). "Ja mie vuotin karhun jälien rapákossa". "Mie vuotiin jälkiä pikältä mutta se´olí satánut kohta umphên, ei nîtä sâttanut seurata". Kompelusvaara 1931

Smörkärna

Bastuugn

Timmersläde (Pöllkureki, Tukkireki)

Kökssoffa

Nuotanveto

Nuotanveto

"Sitte alkavat vetä´mhän, taukosiála se üksi, ja venésiála se laskija. Se venét on koukula iskettü törmhään kiini siksi aijaksi. Vetä´vät nuotta, sillä tavála se käüpi ette sittä´taukoa vihteävät, toinen rannale, toinen venheessen. Sitte ku on sille rajále veettü ette sitä´ei ennä suita, ette se tullee liki pohjaa (ranta) jo nuotta ja jos on huono pohja, nin se heitethän vetä´mästä. Lähtee marsimalla sinne nostimelle se sieltä taukosiálta, vihti olála, ja venheelä ne toiset. Üksi otta koukun irti, ja alkaa sauvomhan, sitä rantamatálaa. Toinen aina nükä´see sitä´taukoa, ei sitä´silloin vettää saa.

Nüki´mällä seki´marsija vihteä taukoa. Se on soukentamista. Jos on siivo (hyvä) ranta, se saattaa mennä suohraansa nostimelle. - Se pittää püssäintüä montaki kertaa jos on huono pohja, ennenku pääsee nostimelle. - Sitte ku olhan nostimelle päästü ni se tullee venét ranthaan. - Se joká on laskijanna ollu, oikasee üli´sen paulan soutajalle ja alkaa itte ottamhan alaiseen, ja otta sitä´kahéla käélä. Ja sitä´suuntaa kuinka alaisen otto kulkee net pitä´vät üli´sen ottajakki ottaa. Perä´sitte veethään maale. Ja kalát otethaan pois. Ja se maale veettü nuottaläjä pittää püörhäüttää toisin päin, ette se tullee oikehaan ja hüvi´n juoksee".

LÄNSIPOHJA

Jellivaara, Vettäsjärvi

Inkeri Tuovinen 1939 (1931)

Vesiperä, "Jos noutasa ei olut kaloja niin sanothîn ette se oli vesiperä".

Tuohi, Koivun valkea kuori. "Kopát olhet tuohesta ja kivét sisä´lä" (verkon painot).

Ordlista med förklaringar

Tauko, "Paksu köysi yleensä; erikoisesti: Nuotanvetoköysi, puunjuurista tehty. Samálaisista jûrista ninku kesä´nuotassaki, puolitoista senttiä läpi (läpimitalen) kolomisaiset".

Tauon valmistus: "Männün jûri vain kelpa. Ensin halóthan ja kraváthan karvan pois tarkhan, sitte panthan kissthon (ühthen taukhon prûka mennä seittemän kiestoa). Kun on paksu juri se halóthan monéksi, mutta oikhen fini jûri sâpi olla umpunaisenaki. Ne jûrikiestot keitethän tuhássa. Se panhan vettä ja pûn tuhka pathan ja kun se timan toista kiehû se on hüvä´.Jähutethän ja peitethän säkilä ulkona silloin varsin. Tai istutethan sinä samássa tuhkalienéssä ettei se (juurikimppu) kuiva". 

Sitte ku alethan väntämhän ni se veittelä painethan puuta vasten, hamáralla kaikki lipéä ja tuhka pois, jûri (aivan) kuivaksi. Sitte seinässä kini kelá, sinä kieriitethän, uséampi juuri aina rinta, ja sitte vihithän ku se on kiiltin kierä, kelán korvien ümpäri. Se oli ensin sän tekó se, ja ei sa pästä kieräpäihin kun vihti sitä.

Kun se on tehtü sä, kolme kerta nin pitkä ku tauko pittä olla se säistethän käsissä. Kävuthän ensin kaks osá sitä kelásta käpü kephin, ja kolmas osa on kelála. Sitte säistethän. Toisela käélä sitä keppiä kierütethän ja kelálla juokse toinen sä. Sitte takasin. Se on valmis sitte se tauko. Jukkasjärvi 12/9 1933.

"Tauvot sitte vielä puujuurista, ei se vetü niinku hamppurihma, eikä ülä´paulaksikhaan se hamppu ole´niin hüvä´ku juuririhma. Ja net on tauvokki niinku silkki ku sen juurista tekkee". Jellivaara, Vettasjärvi 1939 (1931).

Utkujärvessä - on kertoneet - on nälkävuosina vedetty talvinuottaa (kerräämällä veetty nuotta). Hakatiin aventoja; pitkiä "salkoja", joilla veettiin taukoja.

Kieritti se mûnki, toisela käélä, ia toisessa oli sitte, sihen se kiersi sen välhiin. Sitte ku olit kaikki nuorat, se pani aina ühén mukále ja kiersi, kaksseiseksi ja poskele vielä kiersi, oikealle. Sitte kokó kuntura kun oli, se pani mukále ja palmikoitti, löüsän titenki.

Sitä sitte kun veti sen sai varsin nuoran. Vielä sihen tehthin sukhainen pähän. Sitä ittestä sillä neulothin suoninuorala kaikkea nahkâ: Kinthaita, kenkiä, roukoia ia mitä. Se oli suonen punómista tuo. Tolppa kuntura se oli palkkâ Sunna vainala.

Täräntö, Kompelusvaara 1939 (1931)

"Hüvässä ütimassa". Poro vaikka ei ole pinta. Ku on tauro liha porossa niin on hüvässä süömälihassa...". Enontekiö Erkki Tiesmaa, 15/9 1937.

Ruskanpilhon, "Siikakala menee kun jännkäruska on piilhon eikä liiku. Se menee usein syvhin kuoppin ja mâkka sielä vikkonki. Ei sâ verkola sitä´sillon.