Kveenien asema puhutti myös Siperiassa suomalaisugrilaisten kansojen maailmankongresissa.
Kveeniasiantuntija Niilo Tervo kertoi poikkitieteellisen tutkimuksen tuovan uutta tietoa kveenien historiasta. Hän mainitsi muun muassa Matti Enbusken tuoreen väitöskirjan ja DNA-tutkimuksen jota myös unkarilaiset ja virolaiset käyttävät suomalaisugrilaisuuden juurien selvittämiseen.
Tällä hetkellä kveenin nimi yhdistetään Ruijassa Pohjois-Norjassa asuviin suomalaisiin, jotka ovat alueelle 1700- ja 1800-luvuilla muuttaneiden pohjoissuomalaisten ja tornionlaaksolaisten jälkeläisiä. Kveenien kulttuurille ja kainun kielelle tunnustettiin vähemmistöasema Norjassa vuonna 2005. Historiallinen Kainu eli Kvenlanti on paljon laajempi alue, joka ulottuu koko pohjoisen Fennoskandian neljän valtakunnan alueille.
Kveenit haluaisivat, että heidät tunnustettaisiin alueensa alkuperäiskansaksi, mutta silloin tullee jupinaa saamelaisten kanssa, jotka jo ovat julistautuneet saman alueen alkuperäiskansaksi.
Suomalaisugrilaisten kansojen maailmankogressissa saamelaisten edustaja Klemetti Näkkäläjärvi katsoi, että kveenit ei ole kansanryhmä, vaan kyse on suomen murteesta, jota Suomen valtio tukee.
Läs mer här:
MOT-program delt. bl.a. Pertti Eilavaara: Lue käsikirjoitus tästä
