NTRMF39-02783

Portrett

Datering 1800 - 1850
NTRMF39-02783
Nord-Troms Museum
 


 




 

NF.05139-023

Nils Stinnerbom melker et reinsdyr. Røddalen 1917.

Datering 1917 - 1917
NF.05139-023
 



 

NF.05058-040

Greneveving. Første mønsterstripe i grenetreppe...

Fotograf Nesheim, Asbjørn
NF.05058-040
 

 

Greneveving (23). Anne Hansen karder opp grenet...


 



 

NF.05075-011

Tautvinning (2). Mann holder i snella til repsl...

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1952 - 1952
NF.05075-011

 

NF.05109-029

To menn sager en stokk på stativ. Nuorgam 1948.

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1948 - 1948
NF.05109-029
NF.05535-324
 

Sennegress til tørk på et stativ. Ved siden av ...

Fotograf Fürst, Unni
Datering 1956 - 1956
NF.05535-324
Norsk Folkemuseum
 

Pekka Suomenrinne binder fiskegarn. Nuorgam 1948.

To menn sager en stokk på stativ. Nuorgam 1948.

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1948 - 1948
NF.05109-030
Norsk Folkemuseum
 

Neversøkk til garn, Nuorgam, Utsjoki, Finland. ...

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1948 - 1948
NF.05109-074
Norsk Folkemuseum
 

Tilbøying av sledemeie hos Kemivarra 1958.

Fotograf Borgen, Kjell
Datering 1958 - 1958
NF.07227-167
Norsk Folkemuseum
 

Sleder og en pulk. Feodorofs gård 1959.

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1959 - 1959
NF.06209-019
Norsk Folkemuseum
 

NF.05137-003

Fotograf Granlund, Ingalill
Datering 1948 - 1948
NF.05137-003
Norsk Folkemuseum
 

Boligen på Ylikyrö gård ved Pallas 1958.

Fotograf Borgen, Kjell
Datering 1958 - 1958
NF.07227-144
Norsk Folkemuseum
 



 

NF.05507-016

Laging av teglstein. Frakting av leire i elvebå...

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1933 - 1933
NF.05507-016

 

NF.05507-018

En mann med metallbor, drill. Sirma 1933.

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1933 - 1933
NF.05507-018

 

NF.13714-005

Fra Anna Grostøls samlinger. En kvinne utenfor ...

Fotograf Grostøl, Anna
NF.13714-005


3 foto

Motiv
Bolig - gamme. "Jordgamme i Litlefjord. Fr. v: Solveig Nilsen, gift Aslaksen. Serine og hennes man Nils Nilsen. Ivar Nilsen, far til Solveig. Uppgifter lämnade av: Ole Nikodemusen, 9715 Kokelv, 784-16637." Neg. NGO arkiv V2-23.

Sted
Norge, Finnmark, Måsøy, Litlefjord

1 foto

Motiv
BOLIG - Gamme. FOLKET - Øst-Finnmark. Neg. NGO arkiv X3-13. "Gamme på østre side av Frierfjordelvens munning og dens innvånere."

Sted
Norge, Finnmark, Lebesby, Frierfjordelven

Tid
1907



 

NF.15006-007

Billeder fra Lappernes Land/Tableaux du Pays de...

Fotograf Tromholt, Sophus
Datering 1882 - 1883
NF.15006-007

 

NF.10098-005

Portrett av "Finnepige" i samisk-inspirert drakt.

NF.10098-005

 

NF.11025-001

Koking av sik-suppe i strandkanten, en kvinne s...

NF.11025-001

 

NF.15006-080

Billeder fra Lappernes Land/Tableaux du Pays de...

Fotograf Tromholt, Sophus
Datering 1882 - 1883
NF.15006-080

 

NF.08407-003

Melking av reinsdyr i skogen, Mutkavarre, Sør- ...

Fotograf Wessel, Ellisif Ranveig
Datering 1890 - 1899
NF.08407-003
 

NF.05109-051

Fjøset på Nils Holmbergs gård, Nuorgam 1948.

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1948 - 1948
NF.05109-051
NF.07227-145
 

Brønnvippe, kokehusets tomt og fjøset. Ylikyrö ...

Fotograf Borgen, Kjell
Datering 1958 - 1958
NF.07227-145
Norsk Folkemuseum
 


 

Treharv med jerntinner fra ca. 1928. Hjemmelage...

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1928 - 1928
NF.05116-128
Norsk Folkemuseum
 

NF.11286-002

Røiskattsaks, sammenklappet. Kåfjord, Lyngen, ...

Fotograf Nesheim, Asbjørn
NF.11286-002
Norsk F

Erik Eriksen, læstadianerpredeikant og gårdbru...

Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1955 - 1955
NF.05423-021
Norsk Folkemuseum


 

NF.05116-014

Gamle sjøbuer. Birtavarre - Kåfjord - Troms. T...

Fotograf Nesheim, Asbjørn
NF.05116-014
Norsk Folkemuseum
 

NF.13715-011

Fra Anna Grostøls samlinger. Båtstø. To persone...

Fotograf Grostøl, Anna
NF.13715-011
Norsk Folkemuseum
 

NFB.55862

SÆTER

Fotograf Skøien, Marthinius
Datering 1891 - 1922
NFB.55862
Norsk Folkemuseum
 

NF.05139-027

Reinsdyrflokk på flytting fra Stordalen til Fem...

NF.05139-027
Norsk Folkemuseum
 

NF.05139-044

Reinsdyr med bjell, seletøys av nyere type med ...

Datering 1929 - 1930
NF.05139-044
Norsk Folkemuseum
 

NF.05139-046

Reinsdyrtelling, Langen februar 1929. I forgunn...

Datering 1929 - 1929
NF.05139-046
Norsk Folkemuseum
 

NF.11147-001
 

Kulturhistoria, Foto:

Motiv

Portrett av Henrik Gustafsson Simma med sin sønner Lars og Per, 1951.


 

NTRMF39-01809

Portrett

NTRMF39-01809
Nord-Troms Museum


"Harreja" ongitaan Enontekiö, Könkämäjoki, Peerakoski

Luspan talo Enontekiöllä

Luspan talo Enontekiöllä Enontekiö

kapea jokivene Könkämäjoen Lammaskoskessa

kapea jokivene Könkämäjoen Lammaskoskessa Enontekiö, Könkämäjoki, Lammaskoski

venettä sauvotaan Ounasjoen Pallaskurkkiolla

venettä sauvotaan Ounasjoen Pallaskurkkiolla Enontekiö, Ounasjoki, Pallaskurkkio

lantarisu

lantarisu Enontekiö, Palojoensuu

metsänvartijan perhe

metsänvartijan perhe Enontekiö, Näkkälä

sisäänlämpeävä turvekattoinen sauna

sisäänlämpeävä turvekattoinen sauna Enontekiö, Palojoensuu

Venemäen tölli

Venemäen pirtin uuninpuoli Enontekiö, Palojoensuu

pirtin uuninpuoli

pirtin uuninpuoli Enontekiö, Palojoensuu

kalastaja aitan kynnyksellä

kalastaja aitan kynnyksellä

inkeriläisiä kalastajia jäällä, vedettevä kalamaja, hevonen ja reki

inkeriläisiä kalastajia jäällä, vedettevä kalamaja, hevonen ja reki Koivisto, Mohnin hauta 1919

lohihäkki Kokemäenjoelta

lohihäkki Kokemäenjoelta Kokemäenjoki

houkutuslintuja kevätjäisessä Raahen saaristomeressä

houkutuslintuja kevätjäisessä Raahen saaristomeressä Raahe

madepyydyksen luona, jäähilettä poistetaan verkkolapiolla

madepyydyksen luona, jäähilettä poistetaan "verkkolapiolla" Pyhäjärvi Vpl. 1914

kymmenkunta haukirysää aukilevitettyinä rantaheinikossa

kymmenkunta haukirysää aukilevitettyinä rantaheinikossa Lempäälä, Lumiainen 28.5.1924

kalastajia Lukkarinsannan kalastuspaikalla

kalastajia Lukkarinsannan kalastuspaikalla Pori, Kokemäenjoki, Lukkarinsanta

Lapinkankaan savupirtin isäntä metsätöistä tulossa

Lapinkankaan savupirtin isäntä metsätöistä tulossa Kangasniemi noin 1928 - 1930

Lapinkankaan savupirtin emäntä huhmaren ääressä

Lapinkankaan savupirtin emäntä huhmaren ääressä Kangasniemi noin 1928 - 1930

 

haulintekoa Tammelan Kuuslammilla

haulintekoa Tammelan Kuuslammilla Tammela, Kuuslammi

rihlapyssyn tukki, viirut osoittavat kaadettujen karhujen ja hirvieläinten määrää

rihlapyssyn tukki, viirut osoittavat kaadettujen karhujen ja hirvieläinten määrää   1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku

Hämeen museo 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, huone 11: talous- ja käsityökaluja

Hämeen museo 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, huone 11: talous- ja käsityökaluja Hämeenlinna 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku

tiiliruukki Sotkamon Huuskonniemellä

Paavilaisen talo Tiurinmäen eli Haaparannan kylässä Räisälässä Räisälä, Tiurinmäki 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku

risukarhi käytössä pellolla

risukarhi käytössä pellolla Joroinen 1800-luvun loppu, 1900-luvun alku

heinämies Ruoveden kirkonkylällä, alempana laivaranta

heinämies Ruoveden kirkonkylällä, alempana laivaranta Ruovesi, Kirkonkylä 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku

näkymä Savonlinnan Loikansaaren kylään

näkymä Savonlinnan Loikansaaren kylään Savonlinna, Loikansaari 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku

lohipato Kuivaniemellä

lohipato Kuivaniemellä Kuivaniemi 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku

lypsyllä

lypsyllä   1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku

tuohen kiskoja

tuohen kiskoja   1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku

 

kolme miestä ja kaadettu hirvi

kolme miestä ja kaadettu hirvi   1900-luvun alku

kaadettua karhua kuljetetaan poron vetämällä reellä

kaadettua karhua kuljetetaan poron vetämällä reellä Kuolajärvi 1900-luvun alku

katiska l. kaha Kankaanpään Leppäruhkan kylässä

katiska l. kaha Kankaanpään Leppäruhkan kylässä Kankaanpää kesä 1913

linnustaja haulikkoineen saaristossa, vieressä kalliolla houkutuslintuja

linnustaja haulikkoineen saaristossa, vieressä kalliolla houkutuslintuja   1900-luvun ensimmäinen puolisko

kalamajan edustalle kerääntynyt seurue askartelee pyyntivälineiden ja linnustamisen parissa

kalamajan edustalle kerääntynyt seurue askartelee pyyntivälineiden ja linnustamisen parissa Kurkijoki, Vossina, Valamo 1900-luvun ensimmäinen puolisko

jäniksen paula

jäniksen paula Nakkila kesä 1913

miehet loukuttavat pellavaa Hykkilän Könnöllä

miehet loukuttavat pellavaa Hykkilän Könnöllä Tammela, Hykkilä noin 1928 - 1930

kumpikin vene etenee omaan suuntaansa

kumpikin vene etenee omaan suuntaansa Muonio 1929

nuotan poven tullessa lähelle, tarvotaan usein ja porskuttamalla

nuotan poven tullessa lähelle, tarvotaan usein ja porskuttamalla Muonio 1929

lohipato

lohipato Tornionjoki ennen 1908

talvinuotan vetäjiä hevosineen jäällä

talvinuotan vetäjiä hevosineen jäällä Asikkala, Vesijärvi 1930

talvinuottaa vedetään Kajaankallion apajapaikalla

talvinuottaa vedetään Kajaankallion apajapaikalla Asikkala, Vesijärvi 21.2.1930

kalapirtin vaja

kalapirtin vaja Muonio, Jerisjärvi 1929

poroaita

poroaita Muonio 1929

ansa

ansa Kiihtelysvaara, Hammaslahti 1908

 

lähdössä Kätkäsuvannosta Palojoensuuhun

lähdössä Kätkäsuvannosta Palojoensuuhun Muonio, Kätkäsuvanto 1929

kota, jossa keitetty poronsarviliimaa

tuloksena runsas saalis, nuotan povi riippuu veneiden välissä Muonio 1929

 

Portaan Intalan asuinrakennus, etualalla nainen pumppukaivolla

Portaan Intalan asuinrakennus, etualalla nainen pumppukaivolla Tammela, Porras noin 1928 - 1930

Mattilan pirtti, etualalla lattialuukku kellariin

Mattilan pirtti, etualalla lattialuukku kellariin Tammela, Kallio noin 1929 - 1930

mäkitupalaisen pirtti Tammelan Teurolla

mäkitupalaisen pirtti Tammelan Teurolla Tammela, Teuro noin 1928 - 1930

Korteniemen ulkoilmapaja Tammelan Letkun kylässä

Korteniemen ulkoilmapaja Tammelan Letkun kylässä Tammela, Letku noin 1928 - 1930

Korteniemen tervamiilu ja ulkoilmapaja Tammelan Letkun kylässä

Korteniemen tervamiilu ja ulkoilmapaja Tammelan Letkun kylässä Tammela, Letku noin 1928 - 1930

Sipilän vanhaemäntä puolaa rukilla

Sipilän vanhaemäntä puolaa rukilla Tammela, Kirkonkylä noin 1928 - 1930

naisia lieden ja kangaspuiden äärellä Korteniemen pirtissä

naisia lieden ja kangaspuiden äärellä Korteniemen pirtissä Tammela, Letku noin 1928 - 1930

pyykinpesulautta Kuuslammin myllypurossa

pyykinpesulautta Kuuslammin myllypurossa Tammela, Kuuslammi noin 1928 - 1930

naiset lihtaavat pellavia Hykkilän Könnöllä

naiset lihtaavat pellavia Hykkilän Könnöllä Tammela, Hykkilä noin 1928 - 1930

Jussilan Kalle ajaa risuäestä

Jussilan Kalle ajaa risuäestä Tammela, Hykkilä noin 1928 - 1930

emännät jauhavat käsikivillä Koivulan torpassa Tammelan Liesjärvellä

emännät jauhavat käsikivillä Koivulan torpassa Tammelan Liesjärvellä Tammela, Liesjärvi noin 1928 - 1930

hevoskärryt soudettavalla lautalla Tammelan Pehkijärvellä

hevoskärryt soudettavalla lautalla Tammelan Pehkijärvellä Tammela, Pehkijärvi noin 1928 - 1930

Jussilan miehet tupakkaa käsittelemässä

Jussilan miehet tupakkaa käsittelemässä Tammela, Hykkilä noin 1928 - 1930

Kalevan isäntä kiskoo päreitä

Kalevan isäntä kiskoo päreitä Forssa, Järvenpää noin 1928 - 1930

perunoita nostetaan Jokioisten Latovainiossa

perunoita nostetaan Jokioisten Latovainiossa Jokioinen, Latovainio noin 1928 - 1930

Markkulan vanhan tuvan uuni Ypäjän Levällä

Markkulan vanhan tuvan uuni Ypäjän Levällä Ypäjä, Levä noin 1928 - 1930

savupirtin tyttö

savupirtin tyttö Renko, Nummenkylä noin 1928 - 1930

Lahdenperän saunan kiuas

Lahdenperän saunan kiuas Kalvola noin 1928 - 1930

vesimyllyn tuutti, jauhinkivet ja kiviparia ympäröivä kahna

vesimyllyn tuutti, jauhinkivet ja kiviparia ympäröivä kahna Kalvola noin 1928 - 1930

Myllylän eli Juvan vanhan myllyn myllyruuhi, ruuhen etuosassa patolaitteen luukku nostovipuineen

Myllylän eli Juvan vanhan myllyn myllyruuhi, ruuhen etuosassa patolaitteen luukku nostovipuineen Kalvola noin 1928 - 1930

Nurmijärvi Siippoo, Nummi-Mattilan väkeä pirtin uuninpuolella

Nurmijärvi Siippoo, Nummi-Mattilan väkeä pirtin uuninpuolella Nurmijärvi, Tuusula, Siippoo noin 1928 - 1930

Viinamäen keittokota

Viinamäen keittokota Pertunmaa noin 1928 - 1930

mies jauhaa käsikivillä Viinasillan talossa Pertunmaalla

mies jauhaa käsikivillä Viinasillan talossa Pertunmaalla Pertunmaa noin 1928 - 1930

uittomiehet lepotauolla Ilomantsin Katajärvellä

uittomiehet lepotauolla Ilomantsin Katajärvellä Ilomantsi 1930-luvun alku

Kuokkalan haikutupa Pertunmaalla

Kuokkalan "haikutupa" Pertunmaalla Pertunmaa noin 1928 - 1930

Heinäveden maalaismaisemaa, taustalla Heinäveden puukirkko

Heinäveden maalaismaisemaa, taustalla Heinäveden puukirkko Heinävesi 1930-luku

hevoskärryt soudettavalla lautalla Tammelan Pehkijärven rannassa

hevoskärryt soudettavalla lautalla Tammelan Pehkijärven rannassa Tammela, Pehkijärvi noin 1928 - 1930

pyykinpesijä Portaan myllypuron rannalla

pyykinpesijä Portaan myllypuron rannalla Tammela, Porras noin 1928 - 1930

kymmenkunta täyttä leipävarrasta allaan kangaspuut ja kutoja Pirttilän pirtissä

kymmenkunta täyttä leipävarrasta allaan kangaspuut ja kutoja Pirttilän pirtissä Forssa, Kuusto noin 1928 - 1930

uittoränni

uittoränni   1930-luku

Lapinkankaan savupirtti: vasemmalla oleva huone savujohdollinen ja oikealla oleva savujohdoton

Lapinkankaan savupirtti: vasemmalla oleva huone savujohdollinen ja oikealla oleva savujohdoton Kangasniemi noin 1928 - 1930

Nurmijärvi Siippoo, Kylätorpin pirtin uuninpuoli

Nurmijärvi Siippoo, Kylätorpin pirtin uuninpuoli Nurmijärvi, Tuusula, Siippoo noin 1928 - 1930

Koivulan pappa, kuuluisa hevosenparantaja Tammelan Lunkaan kylältä

Koivulan pappa, kuuluisa hevosenparantaja Tammelan Lunkaan kylältä Tammela, Lunkaa noin 1928 - 1930

nahkuri Salovaara kaapii lammasnahkoja

nahkuri Salovaara kaapii lammasnahkoja Humppila noin 1928 - 1930

ryyniä hakataan huhmarissa, raskas survin on kytketty palauttavaan jousipuuhun

ryyniä hakataan huhmarissa, raskas survin on kytketty palauttavaan jousipuuhun Tammela, Liesjärvi noin 1928 - 1930

tyttö pyykillä

tyttö pyykillä Kalvola, Pikonkorpi noin 1928 - 1930

kannu / lypsyrainta (Raja-Karjala)

kannu / lypsyrainta (Raja-Karjala) Suomi 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

lypsyraintoja

lypsyraintoja Jämsä, Raja-Karjala 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

lähdehuone Kiteen Koivikossa, rakennettu vuonna 1878 maitojen kermottumista varten

"lähdehuone" Kiteen Koivikossa, rakennettu vuonna 1878 maitojen kermottumista varten Kitee 1911

piimäkauhoja

piimäkauhoja Raja-Karjala 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

emäntä Maria Mattila pohdin kädessä

emäntä Maria Mattila pohdin kädessä Karjala Tl., Haankylä 1933

Insigne Ducatus Careliae, Karjalan herttuakunnan vaakuna

Insigne Ducatus Careliae, Karjalan herttuakunnan vaakuna Karjala 1714

karjalainen ja suomalainen heimosoturi rinnakkain Tsolmon taistelussa Rukajärven länsipuolella

karjalainen ja suomalainen heimosoturi rinnakkain Tsolmon taistelussa Rukajärven länsipuolella Keski-Karjala, Tsolmo 9.1.1922

Tilda Mattila puolaa lankaa

Tilda Mattila puolaa lankaa Karjala Tl., Haankylä 1933

karjalaisia tuvan sisällä

karjalaisia tuvan sisällä Karjala n. 1794-1805

matkaseurue Karjalassa, purilaat ja kantotuoli

matkaseurue Karjalassa, purilaat ja kantotuoli Karjala 1887

 

taukoköyttä (juuriköyttä) punotaan

taukoköyttä (juuriköyttä) punotaan Muonio, Jerisjärvi 1929

käsikiveä pyöritetään

käsikiveä pyöritetään Muonio, Jerissaari 1929

jouhijännettä kierretään

jouhijännettä kierretään Muonio, Kätkäsuvanto 1929

lähdössä Jerissaaresta, rannalla polttaa piippua Anna-Maria Utsi

lähdössä Jerissaaresta, rannalla polttaa piippua Anna-Maria Utsi Muonio, Jerissaari 1929

Aukusti Heiniemen ajoporo kesävaljaissa

Aukusti Heiniemen ajoporo kesävaljaissa Muonio, Jerisjärvi 1929

Sepän emännän leivät nousemassa

Sepän emännän leivät nousemassa Muonio, Kätkäsuvanto 1929

Sepän emäntä leipoo ohrarieskaa

Sepän emäntä leipoo ohrarieskaa Muonio, Kätkäsuvanto 1929

liimaluova, jossa poronsarviliimaviipaleita kuivattiin useassa kerroksessa olevien

liimaluova, jossa poronsarviliimaviipaleita kuivattiin useassa kerroksessa olevien "pookien" päällä Muonio, Kätkäsuvanto 1929

Aukusti Heiniemi poroineen lähdössä heinään

Aukusti Heiniemi poroineen lähdössä heinään Muonio, Jerisjärvi 1929

pirtin uuni Muonion Kutunivassa

pirtin uuni Muonion Kutunivassa Muonio 1929

seppä Frans Alatalon talon portailta, miehet veistävät puukolla esineitä

seppä Frans Alatalon talon portailta, miehet veistävät puukolla esineitä Muonio, Kätkäsuvanto 1929

matkamies esittelee poron taakse valjastettavaa ahkiota

matkamies esittelee poron taakse valjastettavaa ahkiota Lappi, Suomi 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

20. Vuoristoarmeijan komentaja, kenraalieversti Dietl lounaalla miestensä parissa

20. Vuoristoarmeijan komentaja, kenraalieversti Dietl lounaalla miestensä parissa Lappi 1942

pororaito pysähtyneenä

pororaito pysähtyneenä Lappi 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

pororaito matkalla; kuormareki sekä ahkio matkustajineen

pororaito matkalla; kuormareki sekä ahkio matkustajineen Lappi 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

Kolttaköngäs

Kolttaköngäs Lappi, Kolttaköngäs, Petsamo 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

eläinsuoja; navetta tai mahdollisesti talli

eläinsuoja; navetta tai mahdollisesti talli Lappi 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

Måsö (Maasöe), satamalahti Jäämeren rannalla Nordkappin lähellä

Måsö (Maasöe), satamalahti Jäämeren rannalla Nordkappin lähellä Lappi, Norja, Nordkapp 19.7.1799 Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Skjöldebrand Anders Fredrik

lappalaiskalastajien asumuksia

lappalaiskalastajien asumuksia Lappi, Norja, Alattio 15.7.1799 Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Martin J.F.

ensimmäinen kohtaaminen lappalaisten kanssa

ensimmäinen kohtaaminen lappalaisten kanssa Lappi heinäkuu 1799 Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Heland M. R.

Muonionniska / Muonio

Muonionniska / Muonio Muonio, Lappi 29.6.1799 Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Skjöldebrand Anders Fredrik

Äijänpaikan koski Muonionjoessa

Äijänpaikan koski Muonionjoessa Lappi, Muonionjoki 28.6.1799 Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Heland M. R

Parkajoensuun kylä Muonionjoella

Parkajoensuun kylä Muonionjoella Lappi, Muonionjoki 27.6.1799 Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Skjöldebrand Anders Fredrik

Köngäksen ruukki

Köngäksen ruukki Lappi, Tornionjoki 24.6.1799 Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Heland M. R.

kesäkentän kesänavetan maitokellari

kesäkentän kesänavetan maitokellari Turtola, Pello 1929

lehdeksiä kuivataan riihessä (lampaille ja lehmillekin)

lehdeksiä kuivataan riihessä (lampaille ja lehmillekin) Turtola, Pello 1929

karvakudoksella varustettu maitosiivilä, käytetty poronmaidon siivilöimiseen

karvakudoksella varustettu maitosiivilä, käytetty poronmaidon siivilöimiseen Pello, Turtola 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

Maria Malmström nykkii porontakkujaa

Maria Malmström nykkii porontakkujaa Turtola, Pello 1929

puuvarteen kiinnitetty juoksutusmaha

puuvarteen kiinnitetty juoksutusmaha Pello, Turtola 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

rihmarakennusta tehdään

rihmarakennusta tehdään Turtola, Pello 1929

astioita pestään kesäkentällä

astioita pestään kesäkentällä Turtola, Pello 1929

limppuja pistellään kun leivät ovat nousseet

limppuja pistellään kun leivät ovat nousseet Turtola, Pello 1929

limppuja nostetaan uuniin ja uunista käsipelkalla

limppuja nostetaan uuniin ja uunista käsipelkalla Turtola, Pello 1929

Ilmari Mannisen ja taiteilija Kalle Nuotion edessä pesuvadinkokoinen viilipytty

Ilmari Mannisen ja taiteilija Kalle Nuotion edessä pesuvadinkokoinen viilipytty Turtola, Pello 1929

saarnaaja Pekka Kalkkimaa (?)

saarnaaja Pekka Kalkkimaa (?) Tornio ennen 1893

Tornion ja Haaparannan välinen lautta

Tornion ja Haaparannan välinen lautta Tornio 1917

ruotsalaisen vapaaehtoisprikaatin kaatuneita koottuna kuljetusta varten

ruotsalaisen vapaaehtoisprikaatin kaatuneita koottuna kuljetusta varten Tornio 1918, kevättalvi

ruotsalaisen vapaaehtoisprikaatin kaatuneita kuljetetaan reillä Torniosta Haaparantaan

ruotsalaisen vapaaehtoisprikaatin kaatuneita kuljetetaan reillä Torniosta Haaparantaan Tornio 1918, kevättalvi

jääkärikapteeni Friedel Jacobsonin ruumis viedään Tornion asemalle lähetettäväksi Ouluun

jääkärikapteeni Friedel Jacobsonin ruumis viedään Tornion asemalle lähetettäväksi Ouluun Tornio 1918, helmikuu

Väätäjän veljekset isorysäänsä kokemassa

Väätäjän veljekset isorysäänsä kokemassa Tornio, Röyttä 1924

pato Tornionjoen Kivirannassa

pato Tornionjoen Kivirannassa Tornio, Tornionjoki, Kiviranta ennen 1908

säynesaaliin jako osallisille

säynesaaliin jako osallisille Tammio, Vehkalahti 1910

härkinmyllyn sisusta Kaavilta

härkinmyllyn sisusta Kaavilta Kaavi 1907

runonlaulaja Petri Shemeikka ja vaimonsa, itkijä Maura Shemeikka

runonlaulaja Petri Shemeikka ja vaimonsa, itkijä Maura Shemeikka Tuupovaara, Öllölä, Ristivaara 1907 Paulaharju Samuli

kartta Torniosta Nordkappiin

kartta Torniosta Nordkappiin Lappi painettu 1801 Charles Deleen & J. G. Forsgren

 

[graphic]

[graphic]
[graphic]
[subsumed][subsumed][graphic]

 

Knud Leems Beskrivelse over Finmarkens Lapper- deres tungemaal, ... - Google böcker, resultat

(Afhandling om de Norske Finners og Lappers hedneske Religion) Köpenhagen 1767.

Store norske leksikon - Knut Leem – utdypning (NBL-artikkel)

Leem arbetade under åren 1725-1735 i Porsanger, Laksefjord och Alta som präst.


Jeg vet ikke helt hvem som driver historieforfalsking, “Jan Hansen”, men dette sier Knut Leem ifølge linken som finns nederst.

Paa mine Visitatz-Reyser i Nordland og Finmarken har jeg ofte merket, at i sær Finmarkens Finner, saavel Fieldfinner som Søefinner, ey gjerne see, at man kalder dem Lapper, besynderlig, naar de, formedelst Forstand og dydig Opførsel eller Formue, har noget forud for den almindelige Hob, endskiønt det er unegteligt, at de ere eet Folkeslag med de Russiske og Svenske Lapper. Ja jeg læser det samme endog om de Svenske Lapper hos Scheffer i hans Lapponia S. 5. 6. og var det saa meget mindre at undre over, at de ey skiøtte meget om det Navn: Lapper, dersom Scheffers Mening stod fast, at det er et Øge-Navn, som andre har lagt paa dem. At ellers Findlænderne og Finnerne ere, i Henseende til deres nærmeste Oprindelse, eet Folkeslag, det har uden Tvivl sin fuldkomne Rigtighed; og undrer jeg mig fast over, at der, efter saa mange hundrede Aars Forløb og saa mange Omstændigheders Mellemkomst, kan endnu være saa stor Liighed mellem disse tvende Nationer, som der virkelig er, besynderlig i Henseende til deres Sprog; hvilken sidste Sag blant andre og Hr. Oberstlieutenant Schnitler har søgt at bevise ved en vidtløftig Sammenligning, som findes i hans Finmarkens Beskrivelse udi Norske Grendse-examinations Protocol Tom. VII. S. 448-451 in msc.

 Hertil kommer, at Finnerne kalde en Findlænder fast ligesom sin egen Nation Somaladzh, eller, Suomaladzh, som i det formerede Tal heder Some eller Suome, og Finlændernes Sprog kalde de Some-gieel (conf. n. 5.) Russerne kalde deres Lapper, blant andet, Kajenni, hvorved de give tilkiende, at de holde dem for eet Folk med Qvænerne (Cajani) som vist nok er en Finlandsk Nation.

Finnerne og Finlænderne siges og at have haft een og samme Stifter, ved Navn Jumi eller Jumo, og den, i vore gamle Historier navnkundige Afgud Jomala tilfælles med Biarmerne, hvoraf det og kommer, at den sande Gud endnu bliver kaldet af Finnerne eller Lapperne Jubmal eller og Ibmel og af Finlænderne Jumala: Og, naar denne Mening om Finnernes Slægtskab med Finlænderne, Qvænerne og Carelerne bliver lagt til Grund, maa man uden Tvivl og holde for, at Finnerne eller Lapperne ere, i henseende til sin nærmeste Oprindelse, eet Folkeslag med Estlænder, Liflænder, Curlænder, Semigaller, Liethauer og Preusser. Hr. Prof. Bayer egner og hid Ungarerne. Hvad de Norskes Oprindelse derimod angaaer, saa ere dette en Sag, vores tvende Lærde, Hr. Etats-Raad Suhm og Hr. Prof. Schiøning, arbeide paa. See imidlertid den førstes meget smukke Skrift in actis societ. Hafn. Tom. IX I. Afhandl. om de Vanskeligheder, som møde ved at skrive den gamle Danske og Norske Historie (Kilde, se fotnote 6)

 


EN SOMMAR i FINNMARKEN, RYSKA LAPPLAND och NORDKARELEN

Skildringar af land och folk, af J. A. Friis, Professor vid universitet i Kristiania, 1872.

 

......Men de platser, norrmännen då bebodde, voro valda uteslutande med hänseende till fiskerierna; de lågo vid den yttersta havskusten och eftertraktades då för tiden alldeles icke av varken lappar eller finnar, som funno land för sig och sina hjordar i det inre av fjordarna.

Det fanns år 1860 dessa byggnader på det här platserna:

Skjärvö

225 timmerhus

5 gammer

Lyngen

264 -"-

13 -"-

Inre Alten

  38 -"-

 6 -"-

Koutokeino

  18 -"-

 6-"-

.....Finnen betraktar visserligen icke sin svagare broder, lappen, som sin like; men han erkänner dock släktskapen, och äktenskap mellan finnar och lappar förekomma därför ganska ofta. Mellan finnar och norrmän förekomma äktenskap likaledes ofta, och på detta sätt kommer en blandning till stånd mellan alla tre nationerna. Avkomlingar av de blandade äktenskapen mellan finnar och lappar eller finnlappar och norrmän äro lätt igenkännliga på sitt långt bättre utseende än de äkta lapparne.


Som jägare och fiskarfolk kunde man uppehålla sig längre tid på ett och samma ställe, så som händelsen ännu är i ryska Lappland. Samlade i små flockar, bo de här på ett och samma ställe i 15-20 år, eller så länge där finns tillräckligt med fisk och vilt, mossa och ved i närheten. Men börjar det bliva brist på dessa artiklar, medan avskrädeshögarna av bortkastat avfall av alla slag växt upp i jämnhöjd med husen, flyttar kolonien till ett nytt ställe. Att tämja renar och mjölka dem eller, på det hela taget, leva av tama renhjordar som nomader, hava lapparna sannolikt först lärt av de skandinaviska stammarna, då de måste dela jaktmark med dessa och villebrådet började avtaga.

Läs mera här: Dokumentation av Kautokeinos historia.