Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1952 - 1952
NF.05075-011
Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1948 - 1948
NF.05109-029
Fotograf Fürst, Unni
Datering 1956 - 1956
NF.05535-324
Norsk Folkemuseum
Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1948 - 1948
NF.05109-030
Norsk Folkemuseum
Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1948 - 1948
NF.05109-074
Norsk Folkemuseum
Fotograf Borgen, Kjell
Datering 1958 - 1958
NF.07227-167
Norsk Folkemuseum
Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1959 - 1959
NF.06209-019
Norsk Folkemuseum
Fotograf Granlund, Ingalill
Datering 1948 - 1948
NF.05137-003
Norsk Folkemuseum
Fotograf Borgen, Kjell
Datering 1958 - 1958
NF.07227-144
Norsk Folkemuseum
Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1933 - 1933
NF.05507-016
Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1933 - 1933
NF.05507-018
Fotograf Grostøl, Anna
NF.13714-005
3 foto
Motiv
Bolig - gamme. "Jordgamme i Litlefjord. Fr. v: Solveig Nilsen, gift Aslaksen.
Serine og hennes man Nils Nilsen. Ivar Nilsen, far til Solveig. Uppgifter
lämnade av: Ole Nikodemusen, 9715 Kokelv, 784-16637." Neg. NGO arkiv V2-23.
Sted
Norge, Finnmark, Måsøy, Litlefjord
1 foto
Motiv
BOLIG - Gamme. FOLKET - Øst-Finnmark. Neg. NGO arkiv X3-13. "Gamme på østre
side av Frierfjordelvens munning og dens innvånere."
Sted
Norge, Finnmark, Lebesby, Frierfjordelven
Tid
1907
Fotograf Tromholt, Sophus
Datering 1882 - 1883
NF.15006-007
NF.10098-005
NF.11025-001
Fotograf Tromholt, Sophus
Datering 1882 - 1883
NF.15006-080
Fotograf Wessel, Ellisif Ranveig
Datering 1890 - 1899
NF.08407-003
Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1948 - 1948
NF.05109-051
Fotograf Borgen, Kjell
Datering 1958 - 1958
NF.07227-145
Norsk Folkemuseum
Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1928 - 1928
NF.05116-128
Norsk Folkemuseum
Fotograf Nesheim, Asbjørn
NF.11286-002
Norsk F
Fotograf Nesheim, Asbjørn
Datering 1955 - 1955
NF.05423-021
Norsk Folkemuseum
Fotograf Nesheim, Asbjørn
NF.05116-014
Norsk Folkemuseum
Fotograf Grostøl, Anna
NF.13715-011
Norsk Folkemuseum
Fotograf Skøien, Marthinius
Datering 1891 - 1922
NFB.55862
Norsk Folkemuseum
NF.05139-027
Norsk Folkemuseum
Datering 1929 - 1930
NF.05139-044
Norsk Folkemuseum
Datering 1929 - 1929
NF.05139-046
Norsk Folkemuseum
Portrett av Henrik Gustafsson Simma med sin sønner Lars og Per, 1951.
"Harreja" ongitaan | Enontekiö, Könkämäjoki, Peerakoski |
Luspan talo Enontekiöllä | Enontekiö |
kapea jokivene Könkämäjoen Lammaskoskessa | Enontekiö, Könkämäjoki, Lammaskoski |
venettä sauvotaan Ounasjoen Pallaskurkkiolla | Enontekiö, Ounasjoki, Pallaskurkkio |
lantarisu | Enontekiö, Palojoensuu |
metsänvartijan perhe | Enontekiö, Näkkälä |
sisäänlämpeävä turvekattoinen sauna | Enontekiö, Palojoensuu |
Venemäen pirtin uuninpuoli | Enontekiö, Palojoensuu |
pirtin uuninpuoli | Enontekiö, Palojoensuu |
inkeriläisiä kalastajia jäällä, vedettevä kalamaja, hevonen ja reki | Koivisto, Mohnin hauta | 1919 |
lohihäkki Kokemäenjoelta | Kokemäenjoki |
houkutuslintuja kevätjäisessä Raahen saaristomeressä | Raahe |
madepyydyksen luona, jäähilettä poistetaan "verkkolapiolla" | Pyhäjärvi Vpl. | 1914 |
kymmenkunta haukirysää aukilevitettyinä rantaheinikossa | Lempäälä, Lumiainen | 28.5.1924 |
kalastajia Lukkarinsannan kalastuspaikalla | Pori, Kokemäenjoki, Lukkarinsanta |
Lapinkankaan savupirtin isäntä metsätöistä tulossa | Kangasniemi | noin 1928 - 1930 |
Lapinkankaan savupirtin emäntä huhmaren ääressä | Kangasniemi | noin 1928 - 1930 |
haulintekoa Tammelan Kuuslammilla | Tammela, Kuuslammi |
rihlapyssyn tukki, viirut osoittavat kaadettujen karhujen ja hirvieläinten määrää | 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku |
Hämeen museo 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, huone 11: talous- ja käsityökaluja | Hämeenlinna | 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku |
Paavilaisen talo Tiurinmäen eli Haaparannan kylässä Räisälässä | Räisälä, Tiurinmäki | 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku |
risukarhi käytössä pellolla | Joroinen | 1800-luvun loppu, 1900-luvun alku |
heinämies Ruoveden kirkonkylällä, alempana laivaranta | Ruovesi, Kirkonkylä | 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku |
näkymä Savonlinnan Loikansaaren kylään | Savonlinna, Loikansaari | 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku |
lohipato Kuivaniemellä | Kuivaniemi | 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku |
lypsyllä | 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku |
tuohen kiskoja | 1800- ja 1900-lukujen vaihde, 1900-luvun alku |
kolme miestä ja kaadettu hirvi | 1900-luvun alku |
kaadettua karhua kuljetetaan poron vetämällä reellä | Kuolajärvi | 1900-luvun alku |
katiska l. kaha Kankaanpään Leppäruhkan kylässä | Kankaanpää | kesä 1913 |
linnustaja haulikkoineen saaristossa, vieressä kalliolla houkutuslintuja | 1900-luvun ensimmäinen puolisko |
kalamajan edustalle kerääntynyt seurue askartelee pyyntivälineiden ja linnustamisen parissa | Kurkijoki, Vossina, Valamo | 1900-luvun ensimmäinen puolisko |
jäniksen paula | Nakkila | kesä 1913 |
miehet loukuttavat pellavaa Hykkilän Könnöllä | Tammela, Hykkilä | noin 1928 - 1930 |
kumpikin vene etenee omaan suuntaansa | Muonio | 1929 |
nuotan poven tullessa lähelle, tarvotaan usein ja porskuttamalla | Muonio | 1929 |
lohipato | Tornionjoki | ennen 1908 |
talvinuotan vetäjiä hevosineen jäällä | Asikkala, Vesijärvi | 1930 |
talvinuottaa vedetään Kajaankallion apajapaikalla | Asikkala, Vesijärvi | 21.2.1930 |
kalapirtin vaja | Muonio, Jerisjärvi | 1929 |
poroaita | Muonio | 1929 |
ansa | Kiihtelysvaara, Hammaslahti | 1908 |
lähdössä Kätkäsuvannosta Palojoensuuhun | Muonio, Kätkäsuvanto | 1929 |
tuloksena runsas saalis, nuotan povi riippuu veneiden välissä | Muonio | 1929 |
Portaan Intalan asuinrakennus, etualalla nainen pumppukaivolla | Tammela, Porras | noin 1928 - 1930 |
Mattilan pirtti, etualalla lattialuukku kellariin | Tammela, Kallio | noin 1929 - 1930 |
mäkitupalaisen pirtti Tammelan Teurolla | Tammela, Teuro | noin 1928 - 1930 |
Korteniemen ulkoilmapaja Tammelan Letkun kylässä | Tammela, Letku | noin 1928 - 1930 |
Korteniemen tervamiilu ja ulkoilmapaja Tammelan Letkun kylässä | Tammela, Letku | noin 1928 - 1930 |
Sipilän vanhaemäntä puolaa rukilla | Tammela, Kirkonkylä | noin 1928 - 1930 |
naisia lieden ja kangaspuiden äärellä Korteniemen pirtissä | Tammela, Letku | noin 1928 - 1930 |
pyykinpesulautta Kuuslammin myllypurossa | Tammela, Kuuslammi | noin 1928 - 1930 |
naiset lihtaavat pellavia Hykkilän Könnöllä | Tammela, Hykkilä | noin 1928 - 1930 |
Jussilan Kalle ajaa risuäestä | Tammela, Hykkilä | noin 1928 - 1930 |
emännät jauhavat käsikivillä Koivulan torpassa Tammelan Liesjärvellä | Tammela, Liesjärvi | noin 1928 - 1930 |
hevoskärryt soudettavalla lautalla Tammelan Pehkijärvellä | Tammela, Pehkijärvi | noin 1928 - 1930 |
Jussilan miehet tupakkaa käsittelemässä | Tammela, Hykkilä | noin 1928 - 1930 |
Kalevan isäntä kiskoo päreitä | Forssa, Järvenpää | noin 1928 - 1930 |
perunoita nostetaan Jokioisten Latovainiossa | Jokioinen, Latovainio | noin 1928 - 1930 |
Markkulan vanhan tuvan uuni Ypäjän Levällä | Ypäjä, Levä | noin 1928 - 1930 |
savupirtin tyttö | Renko, Nummenkylä | noin 1928 - 1930 |
Lahdenperän saunan kiuas | Kalvola | noin 1928 - 1930 |
vesimyllyn tuutti, jauhinkivet ja kiviparia ympäröivä kahna | Kalvola | noin 1928 - 1930 |
Myllylän eli Juvan vanhan myllyn myllyruuhi, ruuhen etuosassa patolaitteen luukku nostovipuineen | Kalvola | noin 1928 - 1930 |
Nurmijärvi Siippoo, Nummi-Mattilan väkeä pirtin uuninpuolella | Nurmijärvi, Tuusula, Siippoo | noin 1928 - 1930 |
Viinamäen keittokota | Pertunmaa | noin 1928 - 1930 |
mies jauhaa käsikivillä Viinasillan talossa Pertunmaalla | Pertunmaa | noin 1928 - 1930 |
uittomiehet lepotauolla Ilomantsin Katajärvellä | Ilomantsi | 1930-luvun alku |
Kuokkalan "haikutupa" Pertunmaalla | Pertunmaa | noin 1928 - 1930 |
Heinäveden maalaismaisemaa, taustalla Heinäveden puukirkko | Heinävesi | 1930-luku |
hevoskärryt soudettavalla lautalla Tammelan Pehkijärven rannassa | Tammela, Pehkijärvi | noin 1928 - 1930 |
pyykinpesijä Portaan myllypuron rannalla | Tammela, Porras | noin 1928 - 1930 |
kymmenkunta täyttä leipävarrasta allaan kangaspuut ja kutoja Pirttilän pirtissä | Forssa, Kuusto | noin 1928 - 1930 |
uittoränni | 1930-luku |
Lapinkankaan savupirtti: vasemmalla oleva huone savujohdollinen ja oikealla oleva savujohdoton | Kangasniemi | noin 1928 - 1930 |
Nurmijärvi Siippoo, Kylätorpin pirtin uuninpuoli | Nurmijärvi, Tuusula, Siippoo | noin 1928 - 1930 |
Koivulan pappa, kuuluisa hevosenparantaja Tammelan Lunkaan kylältä | Tammela, Lunkaa | noin 1928 - 1930 |
nahkuri Salovaara kaapii lammasnahkoja | Humppila | noin 1928 - 1930 |
ryyniä hakataan huhmarissa, raskas survin on kytketty palauttavaan jousipuuhun | Tammela, Liesjärvi | noin 1928 - 1930 |
tyttö pyykillä | Kalvola, Pikonkorpi | noin 1928 - 1930 |
kannu / lypsyrainta (Raja-Karjala) | Suomi | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
lypsyraintoja | Jämsä, Raja-Karjala | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
"lähdehuone" Kiteen Koivikossa, rakennettu vuonna 1878 maitojen kermottumista varten | Kitee | 1911 |
piimäkauhoja | Raja-Karjala | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
emäntä Maria Mattila pohdin kädessä | Karjala Tl., Haankylä | 1933 |
Insigne Ducatus Careliae, Karjalan herttuakunnan vaakuna | Karjala | 1714 |
karjalainen ja suomalainen heimosoturi rinnakkain Tsolmon taistelussa Rukajärven länsipuolella | Keski-Karjala, Tsolmo | 9.1.1922 |
Tilda Mattila puolaa lankaa | Karjala Tl., Haankylä | 1933 |
karjalaisia tuvan sisällä | Karjala | n. 1794-1805 |
matkaseurue Karjalassa, purilaat ja kantotuoli | Karjala | 1887 |
taukoköyttä (juuriköyttä) punotaan | Muonio, Jerisjärvi | 1929 |
käsikiveä pyöritetään | Muonio, Jerissaari | 1929 |
jouhijännettä kierretään | Muonio, Kätkäsuvanto | 1929 |
lähdössä Jerissaaresta, rannalla polttaa piippua Anna-Maria Utsi | Muonio, Jerissaari | 1929 |
Aukusti Heiniemen ajoporo kesävaljaissa | Muonio, Jerisjärvi | 1929 |
Sepän emännän leivät nousemassa | Muonio, Kätkäsuvanto | 1929 |
Sepän emäntä leipoo ohrarieskaa | Muonio, Kätkäsuvanto | 1929 |
liimaluova, jossa poronsarviliimaviipaleita kuivattiin useassa kerroksessa olevien "pookien" päällä | Muonio, Kätkäsuvanto | 1929 |
Aukusti Heiniemi poroineen lähdössä heinään | Muonio, Jerisjärvi | 1929 |
pirtin uuni Muonion Kutunivassa | Muonio | 1929 |
seppä Frans Alatalon talon portailta, miehet veistävät puukolla esineitä | Muonio, Kätkäsuvanto | 1929 |
matkamies esittelee poron taakse valjastettavaa ahkiota | Lappi, Suomi | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
20. Vuoristoarmeijan komentaja, kenraalieversti Dietl lounaalla miestensä parissa | Lappi | 1942 |
pororaito pysähtyneenä | Lappi | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
pororaito matkalla; kuormareki sekä ahkio matkustajineen | Lappi | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
Kolttaköngäs | Lappi, Kolttaköngäs, Petsamo | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
eläinsuoja; navetta tai mahdollisesti talli | Lappi | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
|
lappalaiskalastajien asumuksia | Lappi, Norja, Alattio | 15.7.1799 | Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Martin J.F. |
ensimmäinen kohtaaminen lappalaisten kanssa | Lappi | heinäkuu 1799 | Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Heland M. R. |
Muonionniska / Muonio | Muonio, Lappi | 29.6.1799 | Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Skjöldebrand Anders Fredrik |
Äijänpaikan koski Muonionjoessa | Lappi, Muonionjoki | 28.6.1799 | Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Heland M. R |
Parkajoensuun kylä Muonionjoella | Lappi, Muonionjoki | 27.6.1799 | Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Skjöldebrand Anders Fredrik |
Köngäksen ruukki | Lappi, Tornionjoki | 24.6.1799 | Skjöldebrand Anders Fredrik, Charles Deleen & J. G. Forsgren, Heland M. R. |
kesäkentän kesänavetan maitokellari | Turtola, Pello | 1929 |
lehdeksiä kuivataan riihessä (lampaille ja lehmillekin) | Turtola, Pello | 1929 |
karvakudoksella varustettu maitosiivilä, käytetty poronmaidon siivilöimiseen | Pello, Turtola | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
Maria Malmström nykkii porontakkujaa | Turtola, Pello | 1929 |
puuvarteen kiinnitetty juoksutusmaha | Pello, Turtola | 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet |
rihmarakennusta tehdään | Turtola, Pello | 1929 |
astioita pestään kesäkentällä | Turtola, Pello | 1929 |
limppuja pistellään kun leivät ovat nousseet | Turtola, Pello | 1929 |
limppuja nostetaan uuniin ja uunista käsipelkalla | Turtola, Pello | 1929 |
Ilmari Mannisen ja taiteilija Kalle Nuotion edessä pesuvadinkokoinen viilipytty | Turtola, Pello | 1929 |
saarnaaja Pekka Kalkkimaa (?) | Tornio | ennen 1893 |
Tornion ja Haaparannan välinen lautta | Tornio | 1917 |
ruotsalaisen vapaaehtoisprikaatin kaatuneita koottuna kuljetusta varten | Tornio | 1918, kevättalvi |
ruotsalaisen vapaaehtoisprikaatin kaatuneita kuljetetaan reillä Torniosta Haaparantaan | Tornio | 1918, kevättalvi |
jääkärikapteeni Friedel Jacobsonin ruumis viedään Tornion asemalle lähetettäväksi Ouluun | Tornio | 1918, helmikuu |
Väätäjän veljekset isorysäänsä kokemassa | Tornio, Röyttä | 1924 |
pato Tornionjoen Kivirannassa | Tornio, Tornionjoki, Kiviranta | ennen 1908 |
säynesaaliin jako osallisille | Tammio, Vehkalahti | 1910 |
härkinmyllyn sisusta Kaavilta | Kaavi | 1907 |
runonlaulaja Petri Shemeikka ja vaimonsa, itkijä Maura Shemeikka | Tuupovaara, Öllölä, Ristivaara | 1907 | Paulaharju Samuli |
kartta Torniosta Nordkappiin | Lappi | painettu 1801 | Charles Deleen & J. G. Forsgren |
Knud Leems Beskrivelse over Finmarkens Lapper- deres tungemaal, ... - Google böcker, resultat
(Afhandling om de Norske Finners og Lappers hedneske Religion) Köpenhagen 1767.
Store norske leksikon - Knut Leem – utdypning (NBL-artikkel)
Leem arbetade under åren 1725-1735 i Porsanger, Laksefjord och Alta som präst.
Paa mine Visitatz-Reyser i Nordland og Finmarken har jeg ofte merket, at i sær Finmarkens Finner, saavel Fieldfinner som Søefinner, ey gjerne see, at man kalder dem Lapper, besynderlig, naar de, formedelst Forstand og dydig Opførsel eller Formue, har noget forud for den almindelige Hob, endskiønt det er unegteligt, at de ere eet Folkeslag med de Russiske og Svenske Lapper. Ja jeg læser det samme endog om de Svenske Lapper hos Scheffer i hans Lapponia S. 5. 6. og var det saa meget mindre at undre over, at de ey skiøtte meget om det Navn: Lapper, dersom Scheffers Mening stod fast, at det er et Øge-Navn, som andre har lagt paa dem. At ellers Findlænderne og Finnerne ere, i Henseende til deres nærmeste Oprindelse, eet Folkeslag, det har uden Tvivl sin fuldkomne Rigtighed; og undrer jeg mig fast over, at der, efter saa mange hundrede Aars Forløb og saa mange Omstændigheders Mellemkomst, kan endnu være saa stor Liighed mellem disse tvende Nationer, som der virkelig er, besynderlig i Henseende til deres Sprog; hvilken sidste Sag blant andre og Hr. Oberstlieutenant Schnitler har søgt at bevise ved en vidtløftig Sammenligning, som findes i hans Finmarkens Beskrivelse udi Norske Grendse-examinations Protocol Tom. VII. S. 448-451 in msc.
Hertil kommer, at Finnerne kalde en Findlænder fast ligesom sin egen Nation Somaladzh, eller, Suomaladzh, som i det formerede Tal heder Some eller Suome, og Finlændernes Sprog kalde de Some-gieel (conf. n. 5.) Russerne kalde deres Lapper, blant andet, Kajenni, hvorved de give tilkiende, at de holde dem for eet Folk med Qvænerne (Cajani) som vist nok er en Finlandsk Nation.
Finnerne og Finlænderne siges og at have haft een og samme Stifter, ved Navn Jumi eller Jumo, og den, i vore gamle Historier navnkundige Afgud Jomala tilfælles med Biarmerne, hvoraf det og kommer, at den sande Gud endnu bliver kaldet af Finnerne eller Lapperne Jubmal eller og Ibmel og af Finlænderne Jumala: Og, naar denne Mening om Finnernes Slægtskab med Finlænderne, Qvænerne og Carelerne bliver lagt til Grund, maa man uden Tvivl og holde for, at Finnerne eller Lapperne ere, i henseende til sin nærmeste Oprindelse, eet Folkeslag med Estlænder, Liflænder, Curlænder, Semigaller, Liethauer og Preusser. Hr. Prof. Bayer egner og hid Ungarerne. Hvad de Norskes Oprindelse derimod angaaer, saa ere dette en Sag, vores tvende Lærde, Hr. Etats-Raad Suhm og Hr. Prof. Schiøning, arbeide paa. See imidlertid den førstes meget smukke Skrift in actis societ. Hafn. Tom. IX I. Afhandl. om de Vanskeligheder, som møde ved at skrive den gamle Danske og Norske Historie (Kilde, se fotnote 6)
EN SOMMAR i FINNMARKEN, RYSKA LAPPLAND och NORDKARELEN
Skildringar af land och folk, af J. A. Friis, Professor vid universitet i Kristiania, 1872.
......Men de platser, norrmännen då bebodde, voro valda uteslutande med hänseende till fiskerierna; de lågo vid den yttersta havskusten och eftertraktades då för tiden alldeles icke av varken lappar eller finnar, som funno land för sig och sina hjordar i det inre av fjordarna.
Det fanns år 1860 dessa byggnader på det här platserna:
Skjärvö |
225 timmerhus |
5 gammer |
Lyngen |
264 -"- |
13 -"- |
Inre Alten |
38 -"- |
6 -"- |
Koutokeino |
18 -"- |
6-"- |
.....Finnen betraktar visserligen icke sin svagare broder, lappen, som sin like; men han erkänner dock släktskapen, och äktenskap mellan finnar och lappar förekomma därför ganska ofta. Mellan finnar och norrmän förekomma äktenskap likaledes ofta, och på detta sätt kommer en blandning till stånd mellan alla tre nationerna. Avkomlingar av de blandade äktenskapen mellan finnar och lappar eller finnlappar och norrmän äro lätt igenkännliga på sitt långt bättre utseende än de äkta lapparne.
Som jägare och fiskarfolk kunde man uppehålla sig längre tid på ett och samma ställe, så som händelsen ännu är i ryska Lappland. Samlade i små flockar, bo de här på ett och samma ställe i 15-20 år, eller så länge där finns tillräckligt med fisk och vilt, mossa och ved i närheten. Men börjar det bliva brist på dessa artiklar, medan avskrädeshögarna av bortkastat avfall av alla slag växt upp i jämnhöjd med husen, flyttar kolonien till ett nytt ställe. Att tämja renar och mjölka dem eller, på det hela taget, leva av tama renhjordar som nomader, hava lapparna sannolikt först lärt av de skandinaviska stammarna, då de måste dela jaktmark med dessa och villebrådet började avtaga.
Läs mera här: