| Marknader i Tornedalen |
|
"Tämä saatta lähtä vähän etäsistä aijoista, mutta paremmin sappi käsittää. Ensin on pohjosessa (700-1200-luuilla) kulkenhet bjarmit ja syrjäänit ja karjalaiset, joila oli yhteyksiä muinasen Suur-Bolgarian valtakunnan kansa. Lainasanoista näkky, ette karjalaiset ja syrjäänit olit kosketuksissa. Karjalaiset loit Pohjanlahden perukalle oman kauppaföreeningin. Etenki nykysten Tornion-Oulun seutua karjalaiset asuttiit. Kun mongolit Tsingis-kaanin joholla tulit Venäjälle 1200-lu´ulla, se oli Bolgarian loppu. Kuningas Haakonin saagassa sanothan, ette bjarmia tuli niitä pakosalle Pohjas-Norjahan 1238 ja 1251. Sait asuinpaikaksi Malangenin pohjaspuolen (Karlø = karjalaisten saari). Piain ruotsalaiset ajoit karjalaiset poies Oulun seuulta. Osa pakenit Vienan ranthan ja syntyi Vienan karjala. Rauha saathin 1323. Ruotsin valtausmeininki jatku aina vain ja karjalaisia vainothin. Albrekt Mecklenburgilainen kirjotta 1365, ette ranta-alan talonpojat on olhet permien kyytimiehinä ja kieltää kaupan Ulvilasta ohi etelhän käsin (Tukholmaan ja Tallinnaan). Kristofferin maanlaki 1442 kieltä maa- ja kulkukaupan: "Sen sijaan markkinat olivat maanlain mukaan sallittuja. Niitä pidettiin vuosittain määräajoin määräpaikoissa sekä kaupungeissa että maaseudulla" , kirjotta "Halpa hinta - Pitkä mitta - Vienankarjalainen kulkukauppa" s 15. Viholisuuksia oli, koska karjalaiset katsoit Tornion- ja Oulujokisuitten heile ja Novgorodile kuuluvaksi. Väliin tulit sotaretkele välheen kävit kauppaa. "Maunu Eerkinpojan viitoittamalla linjalla: kaikki kauppa pyrittiin keskittämään kaupunkeihin, mutta niiden ohella säilyttivät asemansa myös vanhat markkinapaikat. Pohjanmaan kaupan keskuksia olivat Ii, Kemi, Oulu ja Tornio. Näihin neljään Pohjanmaan lailliseen satamaan saivat ulkomaalaisista tulla vain vienankarjalaiset, ja näissä heiltä perittiin ns. venäläistullia. Sen lisäksi heidän oli maksettava satamaveroa näädännahka tai leiviskä hamppua veneeltä." (mts. 17) Torniossa 1519 näki Olaus Magnus bjarmien ja Ruotsin eri alueiden kauppiaiden tulleen suurin joukoin nahkojen ostoon. Jo ensimmäisenä luvallisena kaupantekovuonna karjalaishaapioita (veneitä) tuli 47. Tornion kauppapaikasta oli tuolloin tullut pirkkalaisten keskuspaikka, jonne heidän pohjoisesta keräämänsä turkikset runsaimpina kulkeutuivat (mts. 17-18). Kauppiaat tulivat kahdesti vuodessa. Kevätkesän vetonaulana olivat Pohjois-Pohjanmaan suuret lohimarkkinat, talvella taas kävi turkisten kauppa. Vasta Täyssinän rauhassa 1595 tuli kiistelty karjalaisrannikko valtiollisesti kuulumaan Ruotsiin. (mts. 21) Oulu perustethin 1610, Tornio 1621. Mutta karjalaisten kauppamatkat jatkuit - usein tulliasemitten ohi - sesama joppaus oli käynnisä ko nykki." Matti Pilhjerta |
| Inlagt av Faravid den 23/04/2007 18:29 |