Tornion ja Kemin lapinmailla on aikanaan ollut lapinkyliä, joilla on ollut kiinteät rajat toisiinsa nähden ja joita rajoja, kuten käräjäpöytäkirjoista käy ilmi, on myös lapinkylien toimesta valvottu. Kylillä on ollut nimismiehensä, joka on ollut kylän päämies, ja on mahdollista, että kylien sisäistä hallintoa ja oikeudenhoitoa varten on pidetty norraziin rinnastuvia kotakäräjiä, joskaan tästä ei enää 1600- ja 1700-lukujen osalta ole kovin selkeää näyttöä.

Lapinmaat ovat olleet voutikuntia lapinvouteineen ja niiden jakautuminen lapinkyliin on ollut pohjana myös käräjäkuntajaossa. Lähinnä käräjäpöytäkirjoihin perustuvaa näyttöä on siitä, että kylissä asuvilla perheillä on sekä yksin että yhdessä muiden kanssa ollut kylän rajojen sisäpuolella kalavesiä ja kalastuspaikkoja, riistanpyyntipaikkoja ja laidunalueita asumuksen pihapiiriksi katsottavien alueiden lisäksi ja että ne on otettu huomioon kylälle pantua lapinveroa sen osakkaiden (perheiden päämiesten) kesken jaettaessa (ns. veromaat, skatteland). Mitään riidatonta näyttöä ei sen sijaan ole siitä, että lapinkylät olisivat omistaneet alueensa. Käräjäpöytäkirjoista ilmenevissä jutuissa, joissa on vaadittu toisen kylän miehille tai uudisasukkaille rangaistusta ja korvauksia tunkeutumisesta kylän alueelle, tilanne on tavallisesti ollut se, että rajan ylityksen lisäksi tunkeutuja on tehnyt muutakin, kuten asettanut pyydyksiään loukatun kylän osakkaan tai osakkaiden pyyntipaikoille, kalastellut heidän kalavesissään, asettunut asumaan heidän veromaalleen tms. Se seikka, että rajoja on kylän nimismiehen ja muiden kylän miesten toimesta valvottu, ei yksiselitteisesti viittaa omistusoikeuteen, sillä se voi viitata myös esimerkiksi hallintovallan käyttöön.

Edellä selostetusta käräjäpöytäkirja-aineistosta päätellen lappalaisilla on ollut veromaihinsa oikeus, joka rinnastuu nykyisen käsityksen mukaiseen omistajanhallintaan. Vuoden 1749 uudisasutusasetuksen linjauksista lappalaiset alkavat perustaa asemansa turvatakseen uudistiloja, mutta säilyttävät usein samalla oikeutensa harjoittaa perinteisiä lapin elinkeinojaan kuten peuran ja majavan pyyntiä sekä kalastusta yhdessä lapinkylän osakkaiden kanssa.

 7. Keski- ja Länsi-Lapissa, entisillä Kemin ja Tornion lapinmailla, on niinikään ollut saamelaiskyliä, lapinkyliä. Niillä on ollut kiinteät rajansa toisiinsa nähden ja rajoja on valvottu. Lapinkylien johdossa on olut kylän nimismies ja on mahdollista, joskaansiitä ei ole yhtä selkeää näyttöä kuin norrazin osalta, että lapinkylissä on toiminut norrazia vastaavana elimenä kotakokous. Lapin nimismiehellä on vielä 1700-luvun jälkipuoliskolla ollut yhdessä kahden lautamiehen kanssa tuomiovaltaa mm. Strömstadissa vuonna 1751 solmitun rajasopimuksen tarkoittamissa asioissa.

8. Ei ole riidatonta näyttöä siitä, että lapinkylä olisi omistanut alueensa.

9. Näyttöä on sen sijaan siitä, että kylään kuuluneilla perheillä on ollut kolttien tapaan kesäpaikkansa ja talvipaikkansa, ja myös siitä, että kylän osakkailla on ollut joko yksin tai yhdessä toisten kanssa nykyiseen omistajanhallintaan rinnastuva oikeus eli omistusoikeus veromaihinsa, joita ovat olleet kalavedet, pyyntipaikat, laidunmaat ja muut erityiseen käyttöön otetut alueet.

10. Kruunun ote Lapista alkoi voimistua 1500-luvulta lähtien ja sitä vauhditti Tanskan ja Venäjän kanssa virinnyt kilpailu noista alueista. 1600-luvulta lähtien kruunun intressissä oli saada Lappiin uudisasukkaita ja kruunun tätä tarkoittavat toimenpiteet olivat omiaan vahvistamaan käsitystä kruunun määräysvallasta noilla pohjoisilla alueilla. Tässä vaiheessa kruunulla ei vielä ollut välitöntä intressiä noiden alueiden omakohtaiseen käyttöön. Uudisasutuksen edistämisen ohella kruunun intressissä oli suojata perinteisiä lapin elinkeinoja, metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa harjoittavien saa- melaisten mahdollisuuksia elinkeinojensa harjoittamiseen, koska kruunu kantoi saamelaisilta veroja, joiden saanti riippui elinkeinon harjoittajan pysymisestä valtakunnassa ja näiden elinkeinojen tuotoista.

Ahvenainen, Jorma: Petsamon historiallisia vaiheita. Eilispäivän Petsamo. Toim. Jorma

Pohjanpalo. Porvoo 1970. s. 25-41

Alavuotunki, Jouni: Petsamon historia yhteisalueen jaosta ensimmäiseen maailmansotaan.

Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944. Rovaniemi 1999.

s. 35-57

Bengtsson,Bertil:Statsmakten och äganderätten. Stockholm 1987. Samernas egendomsskydd.

s. 9-40.

" : Samernas rätt i ny belysning. Svensk Juristtidning 1990. s. 138-142

" : Samernas rätt och statens rätt. Svens Juristtidning 1994. s. 525-533

" : Grundlagen och fastighetsrätten. Stockholm 1996.

" : Några samerättsliga frågor. Svensk Juristidning 2000. s. 36-46

" : Arvostelu teoksesta Jebens, Otto: Om eiendomsretten til grunnen i Indre

Finnmark. Tidskrift for Retsvitenskap 2000 s. 812-820

Von Bonsdorff, Johan Gabriel: Stor-Furstendömet Finlands Kameral-Lagfarenhet

Systematiskt Framstäld. I-III. Helsingfors 1836.

Cohen, Michael: Arvostelu teoksesta Bengtsson, Bertil: Grundlagen och fastighetsrätten.

Svensk Juristtidning 1996 s. 650-654

Fellman, Isak: Handlingar och uppsatser angående finska lappmarker och lapparne.

III. Helsingfors 1912. IV. Helsingfors 1915.

Göthe, Gustaf: Om Umeå Lappmarks svenska kolonisation. Uppsala 1929.

Haataja, Kyösti: Jakolainsäädäntö. Porvoo 1917.

" : Maaoikeudellisia kysymyksiä. I. Erämaa ja liikamaa. Lakimies 1929

s. 228-274. 2. Erämaa ja liikamaa Suomen lainsäädännössä Venäjän

vallan aikana. Lakimies 1930. s. 293-312.

" : Maanmittauslaitos itsenäisyyden aikana. Suomen maanmittauksen

historia. II. Porvoo 1933.

" : Asutuslainsäädäntö. Maaoikeus II. Porvoo 1940.

Halila, Aimo: Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi Suuren Pohjansodan ja isonvihan aikaan 1700 –

1721. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia IV. Kuusamo 1984.

" : Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 1721 – 1775. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin

historia V. Oulu 1954.

Halinen, Petri: Saamelaiset – arkeologinen näkökulma. Bidrag till kännedom av

Finlands natur och folk 153. Toim. Paul Fogelberg. Helsinki 1999.

Heckscher, Eli F.: Sveriges ekonomiska historia från Gustav Vasa. I. Stockholm 1935.

Helander, Johannes: Tenojoen vesistön kalastusoikeuksista. Tenojoen kalastustoimikunnan

mietintö. I. Kom. 1985:9. Helsinki 1985.

Helle, Timo: Poro- ja hirvilaidunten kantokyky muuttuvassa metsäkuvassa. Lapin

metsäkirja. Acta Lapponica Fenniae No. 15. Rovaniemi 1989.

65

Hultblad, Filip: Övergång från nomadism till agrar bosättning i Jokkmokks socken.

Nordiska Museet: Acta lapponica XIV. Lund 1968.

Huurre, Matti: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin

historia I. Kuusamo 1983.

Hyvönen, Veikko O.: Oikeudesta kalastukseen Suomen saamelaisalueella. VII Pohjoismainen

Saamelaiskonferenssi, Jällivaara 11. – 14.8.1971. Moniste.

Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntain verollepanot ja isojaot. Kom. 1921:20.

Helsinki 1921.

Jebens, Otto. Om eiendomsretten til grunnen i Indre Finnmark. Oslo 1999.

Kekarainen, Risto: Kuolan saamelaiset. Terra 1987. s. 19-30

Kemppainen, Jorma – Nieminen, Mauri: Poronhoito Suomen saamelaisalueella. Poromies

2001:1. s. 22-29

Klemola, Valto: Poronhoidosta ja sen levinneisyydestä Euraasiassa. Terra 1929. s. 137-163

Koltat, karjalaiset ja seutukaiset. Pienet kansat maailmojen rajalla. Toim. Tuija Saarinen

ja Seppo Suhonen. Snellman-instituutti. Kuopio 1995.

Kolttien elinkeinojen ja kulttuurin edistämistoimikunnan mietintö. Kom. 1992:41.

Korpijaakko, Kaisa: Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa. Lapin

korkeakoulun oikeustieteellisiä julkaisuja sarja A 3. Helsinki 1989.

" : Verotuksen kehitys Lapinmaissa 1500-luvun puolivälistä 1600-luvun

loppuun. Moniste.

" : Haukiniemen uudistilan sukulunastusoikeutta koskenut

oikeudenkäynti Kuusamossa vuosina 1737 – 1739. Moniste.

Korpijaakko-Labba, Kaisa: Saamelaisten oikeusasemasta Suomessa – kehityksen pääpiirteet

Ruotsin vallan lopulta itsenäisyyden ajan alkuun. Diedut N:o 1/1999.

Rovaniemi 2000.

Käyhkö, Jukka – Pellikka, Petri: Poronlaidunnuksen vaikutus kasvipeitteeseen Enontekiön

Näkkälän paliskunnassa – SPOT X satelliittiaineiston digitaalinen

tulkinta. Terra 1993. s. 83-97

Lehtola, Veli-Pekka: Petsamon kolttasaamelaiset. Turjanmeren maa. Petsamon historia

1920-1944. Rovaniemi 1999. s. 149-169

Luukko, Armas: Pohjois-Pohjanmaan ja lapin keskiaika sekä 1500-luku. Pohjois-

Pohjanmaan ja Lapin historia. II. Oulu 1954.

Mikkola, J. J.: Kolttaakylän arkisto. Lapin Sivistysseuran julkaisuja N:o 8. Porvoo –

Helsinki 1941.

Mueller-Wille, Ludger – Aikio, Olavi: Die Auswirkungen der Mechanisierung Der

Rentierwirtschaft in der lappischen Gemeinde Utsjoki (Finnisch-Lappland).

Terra 1971. s. 179-185

Nickul, Karl: Suenjel, kolttain maa. Terra 1933. s. 68-86

" : Eräs Petsamokysymys. Terra 1935. s. 81-105

" : Saamelaisten sopeutumisongelmia. Terra 1959. s. 1-17

" : Saamelaiset kansana ja kansalaisina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran

toimituksia 297. Helsinki 1970.

" : Vähän petsamolaisista. Eilispäivän Petsamo. Toim. Jorma Pohjanpalo.

Porvoo 1970. s. 57-70

NJA 1981:1. Tvist mellan vissa samebyar m fl och svenska staten om rätt till de sk

skattefjällen i norra Jemtland. 253 s.

Nohrström, Valter: Isojaot Suomessa venäjänvallan aikana. Suomen maanmittauksen

historia. II. Porvoo 1933.

66

NOU 1997:4. Naturgrunnlaget for samisk kultur.Oslo 1997.

NOU 1997:5. Urfolkets landrettigheter etter folkerett og utenlandsk rett. Oslo 1997.

Nyyssönen, Jukka: Pois Petsamosta. Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944.

Rovaniemi 1999. s. 629-655

Onnela, Samuli: Lapin asutus- ja väestöhistoriaa 1600-luvun asutusplakaateista alkaen.

s. 235-261

Pennanen, Jukka ( toim.): Jos ei ole poropaimenia, kansa häviää. Jyväskylä 2000.

Pohjola, Antti: Isojaot Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa. Maanmittaus

Suomessa 1633 – 1983. Helsinki 1983. s. 92-100

Erinäisiä poronhoitoa koskevia kysymyksiä selvittämään asetetulta komitealta.

Kom. 1929:8. Helsinki 1929.

Porotaloustyöryhmän muistio. MMM 1999:6. Helsinki 1999.

Revision af gällande stadganden om disposition af kronans allmänningar och

öfverloppsjordar. Kom. 1888:3. Helsinfors 1888.

Rintala, Erkki: Saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmä. Lausunto. Vaasa 3.1.1997.

Ehdotus saamelaislaiksi. Saamelaisasiain neuvottelukunta. Kom. 1990:32. Rovaniemi 1990.

Saarnisto, Matti: Jääkaudet ja ympäristönmuutokset pohjoisessa Euraasiassa.

Miksi mammutti kuoli sukupuuttoon ? Suomalainen Tiedeakatemia.

Vuosikirja 1999. Helsinki 2000. s. 75-82

Samerna – ett ursprungsfolk i Sverige. SOU 1999:25. Stockholm 1999.

Samenes och sameområdenes rettslige stilling historisk belyst. Red. Knut Bergsland. Oslo-

Bergen-Tromsö 1977.

Samling af författningar rörande Landtmäteriet och Justeringen af Mål, Mått och Vigt.

1-2. Utg. af Claes Wilhelm Gylden. Helsingfors 1836.

Samling af sådana lagbud och författningar, som angå Kronolänsmäns tjensteåliggande och

hwad dermed sammanhänger. Helsingfors 1869.

Samling af författningar angående de så kallade Lappmarksfriheterna. Utg. af E. Poignant.

Stockholm 1872.

Schefferus, Johannes: Lapponia. 1674. Suom. Tuomo Itkonen. lapin tutkimusseuran

Acta Lapponica N:o 2. Hämeenlinna 1963.

KM:ts prop. n:o 16 / 1885 landtdag om antagande af skogslag för Storfurstendömet Finland

mm. valtiopäiväasiakirjoineen.

Smith, Carsten: Om samenes rett till naturresurser – saerlig ved fiskerireguleringer. Lov och

Rett 9 / 1990. s. 507-534

" : Fra samerettsutvalget til sametinget. Foredrag i Sametinget 26. februar

1996. Moniste.

Solem, Erik: Lappiske rettstsudier. Oslo-Bergen-Tromsö 1970.

Suihkonen, Pirkko: Saamelaisten alueellinen organisoituminen Suomessa. Terra 1987. s.

31-48

Tanner, Väinö: Antropogeografiska studier inom Petsamo-området. I. Skoltlapparna.

Fennia 49:4. Helsinki 1929.

" : Voidaanko Petsamon aluetta käyttää maan hyödyksi ? Fennia 49:3. Helsinki

1929.

Tegengren, Helmer: En utdöd lappkultur i Kemi lappmark. Acta Academiae Aboensis.

Humaniora XIX.4. Åbo 1952.

Tenojoen kalastustoimikunnan mietintö. I. Kom. 1985:9. Helsinki 1985.

Tikkanen, Heikki: Suomen ja Norjan lapin rajaneuvottelut 1829 – 52. Suomen historian

laudaturtutkielma. JKK 1964.

Tikkanen, Matti – Viitala, Pentti: Pieni Kuolan retki. Terra 1987. s. 3-12

Utdrag utur Publique handlingar. Utg. R.G. Modee. I-XV (1718-1794), Register.

Uusi yleinen metsälaki. Kom. 1880:3. Helsinki 1984.

Vahtola, Jouko: Petsamon kronikka. Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-1944.

Rovaniemi 1999. s. 681-701

Valtionmetsäkomitean mietintö N.o 1. Kom. 1920:16. Helsinki 1920.

Vihervuori, Pekka: Maahan, veteen, luonnonvaroihin sekä perinteisiin elinkeinoihin

kohdistuvat oikeudet saamelaisten kotiseutualueella.

Oikeusministeriön yleisen osaston julkaisuja 3/1999 ja siitä annetut

lausunnot.

Wirilander, Kaarlo: Sawo kaskisawujen kautena 1721-1870. Savon historia III. Kuopio

1960.

Virrankoski, Pentti: Pohjois-Pohjanmaa ja lappi 1600-luvulla. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin

historia. III. Oulu 1973.

Wrede, R. A.: Esineoikeuden pääpiirteet Suomen oikeuden mukaan. 2. p. Toim. Ilmari

Caselius. I. Helsingissä 1946. II. Helsingissä 1947.