Från sidan: http://www.muinaiskyro.com/aikajana.html

Asutusvirran asujamisto alkaa muodostaa Suomusjärven kulttuuria.
Moskova Minsk Varsova Kiova FOSNA-kulttuuri KOMSA-kulttuuri Asutusta Petšorassa asti SUOMUSJARVEN KULTTUURI VERETJE-kulttuuri KUNDA-kulttuuri ANCYLUS-JÄRVI Jääkauden jälkeiset KASVILLISUUSVYÖHYKKEET Seuraavat tieto-isku-ikkunat ovat käytössä: KLIKKAA
edellinen kartta
noin 8.000 cal eKr
seuraava kartta

tieto-iskujen lista
karttavalikko
karttapolitiikka
"käyttöohje"
taustatietoja
palaute/comments
12.01.2005 Mauri Rastas

Paikannusohjeeksi:
Moskova, Minsk,
Varsova ja Kiova.

Huom.:
Itämeri on muuttunut Ancylus-järveksi, sillä keski-Ruotsin yhteyttä Atlantille ei enää ole, eikä Tanskan salmet ole vielä auki.

Arkeologiset löydöt todistavat ensiasutuksen leviämistahdista Suomeen:
ks. tarkempi 8.100-kartta

Punaviivalla on merkitty nykyinen rantaviiva.

Vesien laskusuunnan muuttuminen pohjoisesta etelään

Ancylusjärvi noin 9000 vuotta sitten. Kuva Maanmittauslaitos.Päijänne ja Keitele kuroutuivat Ancylusjärvestä noin 10 000 vuotta sitten, ja näiden suurten järvien itsenäinen kehitys alkoi. Keski-Suomen eteläosissa maan kohoaminen oli nopeaa ja aiheutti vesien virtauksen etelästä pohjoiseen. Päijänne, Keitele ja Kolima laskivat Kalajoen kautta Pohjanlahteen. Maan voimakas kohoaminen pohjoisessa Keski-Suomessa johti lasku-uoman mataloitumiseen. Vedenpinta Päijänteessä alkoi nousta ja mm. Muurasjärvi monien muiden järvien ja lampien ohella oli Päijänteen lahti. Laajasta, yhtenäisestä suurjärvestä on käytetty nimitystä Muinais-Päijänne. 

Vedenpinta oli huipussaan 8 500 – 6 900 vuotta sitten. Muinais-Päijänteen ranta on Ancylusrajan ohella toinen selvästi erottuva muinaisranta. Muinais-Päijänteen törmäranta on Muuramenharjussa noin 100 metriä mpy. Vedenpinta oli silloin yli 20 metriä nykyisen Päijänteen pintaa korkeammalla. Valtatie numero 9 sijaitsee Muuramen keskustassa Muinais-Päijänteen pinnan alapuolella. Muuramenharjun kohdalla tie nousee Ancylusrajan ja Muinais-Päijänteen rannan väliselle tasanteelle. Niittyahon kohdalla tie nousee Ancylusrajan yläpuolelle. Muinais-Päijänteen törmärannan alapuolella Muuramenharjussa on loivasti viettävä terassiosa, jossa nykyisin kulkee Jämsän-Jyväskylän rautatie.

Muinais-Päijänteen vedet mursivat 6900 vuotta sitten lasku-uoman Kymijokeen ja pohjoinen Pihtiputaalla ollut lasku-uoma kuivui. Suurjärven vedenpinta laski aluksi nopeasti, myöhemmin hitaasti. Useat järvet menettivät Muinais-Päijänneyhteytensä, ja Päijänne sai nykyisen muotonsa.

Susiluola

Varggrottan - liv före istiden

En trampad golvyta och stenredskap som är mer än 120 000 år gamla. Allt detta vittnar om att det funnits liv på Vargberget innan istiden täckte marken för tusentals år framöver. Varggrottan är en unik sevärdhet, något liknande finns inte någon annanstans i Norden. Terrängen kring Varggrottan bär spår av istiden och själva grottan är den äldsta kända boplatsen i Finland. Varggrottan med omkringliggande natur berättar sin tusentals år gamla historia.

Varggrottan finns i Österbotten, på gränsen mellan Bötom och Kristinestad. Den är det viktigaste arkeologiska objektet i Finland och besöks årligen av tusentals människor. På dessa sidor hittar du information om grottan, utställningarna, service och andra besöksobjekt inom området. På sidorna hittar du också våra kontaktuppgifter och ett formulär med vilket du t.ex. kan framföra dina åsikter eller fråga om vår service.

Vi önskar Er varmt välkommen till Varggrottan, att uppleva den magiska stämningen från det förflutna.

Länkar till Kvenlands kungar:

http://www.aritek.com/hartgen/htm/of-kvenland.htm#name4493

Kvenlands kungar: 

 

Heiti "Sea King" Gorsson, b. in Raumsdal, Telemark, Norway

Father: Gor "Sea King" Thorrasson, b. ca. 065 in Kvenland

Children:

Gor "Sea King" Thorrasson, b. ca. 065 in Kvenland

Father: Thorri Snaersson, King of Kvenland, b. ca. 020 in Kvenland
According to legend, Gor's sister, Goi, disappeared. So Gor and his brother, Nor, went searching for her. Gor searched the islands of the Baltic. Although he went all the way to Denmark and met some of his relatives, he found no trace of Goi. Nor went west over the Scandinavian mountains where he fought the local inhabitants of Trondheim. Nor eventually settled in Sokni's Valley by the North Sea. There Gor met up with him after conquering all the southern areas of the land. Gor and Nor divided the lands among themselves. Gor got all the islands he had conquered and became the first "sea king". Nor got the continental areas. Nor traveled east toward Uppland (Sweden) to Heidmark where he met King Hrolf and found that Hrolf had stolen Goi. Hrolf and Nor had a long and furious duel but neither were wounded. After this marvelous fight they made an agreement that Hrolf would marry Goi and Nor would marry Hrolf's sister. Nor returned to his land which has ever since been called Norge or "Nor's way".

Children:

Thorri Snaersson, King of Kvenland, b. ca. 020 in Kvenland

Father: Snaer "Vanha" Jokulsson, King of Kvenland, b. ca. 020 BC in Kvenland

Children:

Snaer "Vanha" Jokulsson, King of Kvenland, b. ca. 020 BC in Kvenland

Father: Jokull Frostasson, b. ca. 040 BC in Kvenland
He was called "Snaer the old". The Orkneyinga says his father was Frosti Karasson, skipping Jokull in the lineage.

Children:

Jokull Frostasson, b. ca. 040 BC in Kvenland

Father: Frosti Karasson, King of Kvenland, b. ca. 060 BC in Kvenland

Children:

Frosti Karasson, King of Kvenland, b. ca. 060 BC in Kvenland

Father: Kari Fornjotsson, King of Kvenland, b. ca. 080 BC in Kvenland

Children:

Kari Fornjotsson, King of Kvenland, b. ca. 080 BC in Kvenland

Father: Fornjot "the Ancient Giant", King of Kvenland, b. ca. 100 BC

Children:

Fornjot "the Ancient Giant", King of Kvenland, b. ca. 100 BC

He is ancient Finland's first and most powerful ruler. He may be the Kalev of the Kalevala Saga. He is also the subject of the Fundinn Noregr (founding of Norway).

Old Russian tales tell of a Finnish prince who hired a giant to help him conquer Russia from Estonia to Kiev. The giant's name was Calewa (Kaleva). After finishing this task the prince gave the giant Kvenland as his own kingdom.

Children:

Eystein "Glumra" Hognasson

Children:

Suomen kuninkaat norjalais-islantilaisten saagojen mukaan

v. 1154 j.a.a.

 Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.

v. 1187 j.a.a.

 Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.

noin 1200 j.a.a.

 Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.

1220 j.a.a.

 Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturluson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.

1230 j.a.a.

 Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.

1320 - 1340 j.a.a.

 Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina "ristiretkistä" Suomeen, sepitetään.

1340 -luku j.a.a.

 Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.

1362 j.a.a.

 Ruotsin "Itämaan", eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.

1438 j.a.a.

 Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.

1548 j.a.a.

 Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina "ristiretkistä" Suomeen.

1554 j.a.a.

 Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.

1555 j.a.a.

 Olaus Magnuksen tunnettu "Pohjoisten Kansojen Historia" ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.

1598 - 1599 j.a.a.

 Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.

1616 - 1639 j.a.a.

 Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.

1650 j.a.a.

 Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.

1670 -luku j.a.a.

 "Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka" luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.

1700 j.a.a.

 Daniel Jusleniuksen "Vanha ja Uusi Turku", jossa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.

1700 -1705 j.a.a.

 Johannes Messeniuksen Scondia Illustrata painetaan. Suomen kuninkaita käsitellään perusteellisesti.

1728 j.a.a.

 Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka ilmestyy julkaisussa Swedische Bibliothek.

1742 j.a.a.

 Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: "Hattujen sodan" takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruunperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.

1768 j.a.a.

 Historiantutkija Tatishtsev kertoo Suomen kuninkaista Venäläisessä Historiassaan.

1769 j.a.a.

 Sven Bringin kirjoittama Svea Rikes Historia ilmestyy. Suomi on edelleen muinainen kuningaskunta. Kirjasta otetaan uusia painoksia 1778, 1784 ja 1790.

1771 j.a.a.

 Norjalainen Gerhard Schöning kritisoi historioitsijoiden käsitystä Suomen kuninkaista teoksessaan Allgemeine Nordische Gesichte.

1772 j.a.a.

 Ruotsalainen Johan Ihre vastustaa kiivaasti käsitystä Suomen muinaisista kuninkaista. Ihre tuntee saagat, mutta väittää että ne ovat pötyä. Ruotsin muinais-kuninkaiden kohdalla hän ei kyseenalaista saaga-lähteitä, kuten eivät hänen seuraajansakaan.

1774 j.a.a.

 Billmark julkaisee J.Messeniuksen "Suomen Riimikronikan", jossa siis kerrotaan Suomen kuninkaista.

1783 -1884 j.a.a.

 Venäjän keisarinna Katariina Suuri julkaisee kirjoituksen Venäjän historiasta, jossa hän pitää Venäjän perustajana pidettyä Rurikia suomalaisena kuninkaanpoikana. Teos julkaistaan saksaksi 1786.

1784 - 1800 j.a.a.

 Henrik Gabriel Porthán julkaisee Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan kommentoituna. Porthán kiistää suomalaisten omien hallisijoiden olemassaolon ja Suomen itsenäisen hallinnon ennen ruotsalaisten tuloa. Porthánin perustelut ovat kestämättömiä. Hän mm. väittää ettei Suomessa ei voinut olla kuninkaita, koska täällä ei ollut linnavuoriakaan.
Hyökkäilyn ymmärtää, sillä samoihin aikoihin Sprengtporten esitteli Venäjällä suunnitelmaa itsenäisestä Suomesta.

1789 j.a.a.

 Kr.Gananderin Mythologia Fennica. Suomi esitetään vanhana kuningaskuntana.

1792 j.a.a.

 Historian professori Billmark vastustaa Suomen kuninkaiden olemassaoloa.

Nykyaika

 Suomalaisten muinaiset valtiomuodostumat ja hallitsijat salataan edelleen huolellisesti sanomalehti-tason yleissivistyksessä ja kouluopetuksessa osana suomalaisen identiteetin hämärtämistä. 70-luvulta alkaen tilanne on entisestään huonontunut.
". Lapenala (Lappi, Lappia). Ratkaisu on että luemme sen suroraan oikealta vasemmalle ja löydämme sanat Ala Nepal. Tämän jälkeen tulkitsemme Ladogia -nimen. Lisäämme äänteet ja vertaamme akkosten kirjaimia. D -kirjain voi olla R ja O voi olla U joten muutamme ne: LARUCIA. Tulkinta ei sano meille aluksi yhtään mitään mutta kun luemme sen oikealta vasemmalle löydämme latinankieliset sanat "AIC URALE" joka tarkoittaa Uralista. Lappalaiset tulivat Laatokan alueelle Uralista. Uraliin he tulivat Nepalista. 

 Lappalaisten ja sápmelaisten kieli on Suemi jonka voimme yhdistää Amorian maahan. Amoriassa asui myös Cerrit jotka puhuivat samaa kieltä. Suemi -kielen tunnemme tänään suomen kielenä tai suomalais-ugrilaisena kielenä.

Laatokka (Ladogi) ja Lappi (Lapen ala, Lappia) saanut nimensä muinaisten mukaan. Ladogi -nimeen juurtuu myös Lappalaiset -nimi. Ainut ero lappalaisissa ja sápmelaisissa on että kansa on vuosituhansien aikana kehittynyt eri alueilla. Käsitys kahdesta eri kansasta on muovutunut m.m. heistä käytettyjen nimien perusteella.